Suosikit

Kansallismuseo saapuu kylään Lappeenrantaan

kivestä veistetty hirvenpää

Kansallismuseo saapuu kylään Lappeenrantaan – näe rakastetuimpia klassikoita ja koe pala Kansallismuseota viikonlopun aikana

 

Kansallismuseo pakkaa mukaansa rakastetuimpia klassikoita ja saapuu kylään Lappeenrannan taidemuseoon 31.8.–1.9. Kahden päivän aikana pääset näkemään kiinnostavan valikoiman merkittävintä kulttuuriperintöä. Sellaisia teoksia ja esineitä, joiden kohdalla Kansallismuseon kävijät pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita. Museoon on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan. 

 

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo saapuu kylään Lappeenrannan taidemuseoon ja juhlistaa samalla kaupungin 375-vuotisjuhlaa ja Kulttuurin unelmavuotta.

Mukaansa Kansallismuseo ottaa seitsemän klassikon asemaan noussutta aarrettaan. Yksi näistä on kivikaudelta, nuorakeramiikan aikakaudelta peräisin oleva Säkkijärven hirvenpää.

Veistos on todennäköisesti ollut seremoniaesine, hirviklaanin tunnusmerkki tai päällikön statusmerkki. Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin kuuluva hirvenpää on valmistettu vulkaanisesta kivilajista, metatuffiitista, jota esiintyy Äänisjärven luoteisrannalla. Valmistusajankohta on noin 2800–1700 eaa. 

Kansallismuseon vierailun aikana voi nähdä myös taidemaalari Edvard ”Eetu” Iston maalauksen Hyökkäys. Koulukirjoistakin tutussa teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Sen valmistumisvuonna 1899 keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teos nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi.

Esillä on myös vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon Kousa. Koristeelliset kousat olivat 1800-luvulla käytössä juhlamaljoina, mutta valmistumisajankohtana ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.

Suomen historian murrosvaiheesta, levottomalta 1100-luvulta peräisin oleva Halikon aarre koostuu useasta hopeaesineestä. Ajan taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu arvokas koru koostuu kullatusta krusifiksista sekä hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta. Nimi periytyy löytöpaikan mukaan. Saviruukun, jossa aarteet olivat, löysi torppari Karl Ollikkala Halikon kartanon mailta vuonna 1887.

Kahden päivänä aikana voi nähdä myös Ateljer Faunin valmistamat, alkuperäiset Muumihahmot 1950-luvun lopulta, presidentti Urho Kaleva Kekkosen 1970-luvun silmälasit ja Nato-kynän, jolla ulkoministerinä toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen 24. helmikuuta 2022.

Viikonloppu on taatusti täynnä tapahtumaa ja tunnelmaa. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa.

Kansallismuseo saapuu kylään Lappeenrannan taidemuseoon 31.8.–1.9.2024. Museo on avoinna lauantaina 31.8. klo 11–17 ja sunnuntaina poikkeuksellisesti 1.9. klo 10–16. Museoon on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan.