7.3. – 18.5.2025 Lappeenrannan taidemuseo

Vuonna 2015–16 Eurooppa koki historiallisesti poikkeuksellisen maahanmuuttoaallon – joka päivä noin 40 000 pakolaista saapui Eurooppaan. Vaikka pakolaisuuden vaikutukset olivat merkittävimmät maahanmuuttajille itselleen, oli tapahtumilla mullistava vaikutus myös siihen, miten Eurooppa määritteli itseään. Mutta vaikka Eurooppaan saapuneiden pakolaisten määrä oli jättimäinen, oli se kuitenkin vain yksi esimerkki liikehdinnästä, jossa ihmiset etsivät turvaa ja parempaa elämää muualta. Ihmisten tarve liikkua koskettaa globaalisti.

Siinä missä moni valtio yrittää auttaa liikkeellä olevia, tietyt yksittäiset maat suhtautuvat ei-toivottuun maahanmuuttoon radikaaleinkin ottein: säädetään lakeja, jotka tekevät maahan pääsystä mahdotonta ja rakennetaan muureja, televalvontajärjestelmiä ja muita rajoitteita, joilla kontrolloidaan ja estetään rajan ylittämistä. Viime vuosina maailmalle onkin rakennettu tuhansia kilometrejä erilaisia muureja ja aitoja. Tuhansia kilometrejä lisää ollaan rakentamassa.

Vuosina 2016–2024 Harri Pälviranta matkusti kuvaamaan raja-aitoja ja -muureja kolmeentoista maahan viidellä mantereella. Pääosaa sarjassa näyttelee valkoinen keski-ikäinen miesmatkailija, muurituristi, joka on erityisen kiinnostunut jännitteisistä kohteista. Matkoiltaan hän etsii paitsi tietoa ja kokemuksia, myös seikkailuja. Matkojensa myötä hän on paitsi todistanut omin silmin aitojen ja muurien olemassaoloa, laatua ja luonnetta, myös alkanut syvemmin mietiskellä niiden rakentamisen syitä, seurauksia sekä ylipäätään niitä keskusteluja ja perusteluja, joita rajantekoihin liittyy. Keskusteluissa, samoin kuin itse aidoissa ja muureissa, häntä kiehtoo niiden toisteisuus ja hallinnollinen vallankäyttö.

Suomen Venäjän-rajalle rakennettava raja-aita oli viimeinen, jolla Pälviranta vieraili. Itse asiassa häntä ei päästetty aidan luokse, mutta hänelle annettiin mahdollisuus kuvata varsinaista raja-aitaa simuloivaa harjoitusaitaa. Harjoitusaidassa kulminoituu moninaisia valvontaan ja vallankäyttöön liittyviä ajatuksia jopa selvemmin kuin varsinaisissa raja-aidoissa ja -muureissa. Pälviranta päätti käyttää poikkeavia valokuvausmenetelmiä ja suhtautua harjoitusaitaan lähinnä tunteella.

Pälviranta ei näe aitoja vain konkreettisina liikkumista estävinä rakenteina vaan myös erilaisina performatiivisina käytäntöinä ja vallan manifestaatioita. Vaikka jokainen aita ja muuri on omanlaisensa kehityksen tulos, niitä yhdistää ulkonäkö, niihin liittyvät tarinallistamiset ja perustelut sekä se millainen tunnelma muurin ja aitojen läheisyydessä vallitsee. Muurit ovat samaan aikaan sekä kiehtovia, kauniita että äärimmäisen ahdistavia.

Näyttelyä ovat tukeneet Finnfoto ry, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö (JOKES), Museovirasto, Patricia Seppälän säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus (Taike).

Kuva: Harri Pälviranta, Douglas, Arizona, USA, 2018.