Sijanti ja yhteystiedot

Myllysaaren uimaranta sijaitsee Lappeenrannassa osoitteessa Myllysaarenpolku. Koordinaatit ovat 28 1971 ja 61 0675. Uimarannan ID-tunnus on FI127405003.

Uimarannan omistaja on Lappeenrannan kaupunki, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta, p. 05 6161 ja uimarannan ylläpitäjä Lappeenrannan kaupungin Liikuntatoimi, Pohjolankatu 29, 53101 Lappeenranta. Uimarannoista vastaava henkilö liikuntatoimessa on kunnossapitotyönjohtaja Mika Kivistö p. 040 6372715.

Uimarantaa valvova viranomainen on Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, PL 302, Pohjolankatu 14, 53101 Lappeenranta. Uimarantojen valvontaa tekevät terveystarkastajat Taina Rajala p. 040 5100 265 ja Anni Antikainen p. 040 759 6746.

Uimavesinäytteitä tutkiva laboratorio on Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, PL 17, Hietakallionkatu 2, 53851 Lappeenranta, p. 020 7790470, www.ymparistotutkimus.fi

Alueen vesi- ja viemärilaitosta ylläpitää Lappeenrannan Energia Oy, PL 191, Valtakatu 25 A, 53101 Lappeenranta, p. 020 177 6111, www.lappeenrannanenergia.fi.

Uimarannan kuvaus

Vesityyppi on järvi ja rantatyyppi pääasiassa hiekkarantaa ja kalliorantaa. Ranta on pääosin luonnon rantaa, hiekkaranta-aluetta. Ainonkadun vieressä rantaa on muokattu ja lisätty hiekkaa.

Myllysaaren uimaranta sijaitsee niemessä aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Niemessä on yleinen sauna laitureineen, toisella puolella melojien ja soutajien varastokopit ja laituri. Uimarannan alue on puistomainen hoidettu viheralue. Asutusta on viereisessä Kahilanniemessä ja Kimpisen asuinalueella.

Tärkein yksittäinen Saimaan vedenkorkeuteen vaikuttava tekijä on sademäärä. Myös sateen ajoittumisella eri vuodenaikoihin, sen olomuodolla (vesi, lumi) ja siten myös lämpötilalla on suuri vaikutus vedenkorkeuteen. 2000-luvulla Saimaan vedenkorkeudessa on ollut huomattavaa vaihtelua. Vähävetisten vuosien 2002–2003 vastapainona vuonna 2005 vedenpinnat olivat keskivedenkorkeuteen nähden huomattavasti korkeammalla. Runsasvetisiä ajanjaksoja ovat olleet myös muun muassa vuodet 2007–2008. Saimaan vedenpinta pysyy useimmiten välillä 75 - 76,5 metriä.

Uimakauden aikana veden pinnan korkeus vaihtelee yleensä vain vähän, veden pinta on korkeimmillaan juhannuksen jälkeen ja kääntyy sitten laskuun. Uimarannan uintiolosuhteisiin pinnan korkeuden vaihteluilla ei juuri ole vaikutusta, lasten ranta ja Ainonkadun viereinen lahti ovat matalia ja melko loivasti syveneviä. Uimalassa on uintisyvyys suurempi, veteen mennään laiturilta. Vähävetisenä aikana hyppytornin käyttöä voi joutua rajoittamaan.  Pohja on pääosin hiekkaa.

Uimarannan varusteluun kuuluvat Uimala, laituri, hyppytorni, kioski + vesikäymälät, leikkivälineitä ja kuntoiluvälineitä, lentopallokenttiä, koripallokori

Uimareita käy arviolta 500–600 uimaria lämpimänä kesäpäivänä.

Rantavalvonta on uimakaudella päivittäin hyppytornin aukioloaikoina

Sijaintivesistö

Sijaintivesistö on Saimaa, joka sijaitsee Vuoksen vesistöalueella ja Vuoksen vesienhoitoalueella. Taipalsaarentien itäpuolisen vesialueen laatu määräytyy Etelä-Saimaan veden laadun mukaan Vehkataipaleen pumppaamon kautta. Pumppaus kymmenkertaistaa altaan luonnonmukaisen virtaaman. Vehkataipaleen pumppaamo pumppaa hyvälaatuista vettä Suur-Saimaalta 40 m3/s. Tämän vuoksi hajakuormituksen merkitys on vähäinen.

Esimerkkejä pintaveden fysikaalis-kemiallisia arvoista (mediaani vuosina 2000-2007) (ELY-keskuksen julkaisu 1/2010, Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010-2015):

Näkösyvyys: 2,8 m

Klorofylli-a: 7,0 μg/l

Kokonaisfosfori: 16 μg/l

Kokonaistyppi: 380 μg/l

Virtaama: Veden virtausnopeus on Vehkataipaleen ja Taipalsaarentien välisellä alueella n. 40 m3/s. Virtausnopeudet ovat keskimääräisiä. Todellisiin virtaamiin vaikuttavat huomattavan suuresti sellaiset tekijät, kuten sateet ja tuuliolosuhteet.

Sadanta: 643 mm/a (vesienhoitoalueen keskiosassa)

Vesistöjen tilan arvioinnissa pääpaino on nykyisin vesien ekologisen tilan arvioinnilla vanhan käyttökelpoisuuteen perustuneen luokittelun sijaan. Vesien tilan arvioinnin lähtökohtana on vesistön luontainen tila eli vesistön tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden fosforipitoisuutta tai eliöyhteisöjen koostumusta verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen, vertailutilaan. Vesien tila arvioidaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi.

Pien-Saimaa luokitellaan kuuluvaksi tyydyttävään luokkaan. Tyydyttävä tila ilmentää kohtalaista poikkeamaa luonnontilasta.

Uimaveden laatu

Yleisten uimarantojen vedenlaatua valvotaan säännöllisesti uimakaudella otettavin vesinäyttein. Näytteistä tutkitaan suolistoperäistä saastumista osoittavat suolistoperäiset enterokokit ja E. coli –bakteeri. Näytteenoton yhteydessä havainnoidaan sinileviä, makroleviä ja jätteitä.

Näytteet otetaan Myllysaaressa uimalasta laiturilta 4 krt uimakaudessa, ensimmäinen näyte otetaan noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua. Uimakaudella 15.6.–31.8. näytteet otetaan siten, ettei näytteenottojen väli ylitä 30 päivää.

Edellisten uimakausien tulokset

	v. 2021		v. 2022		v. 2023		v. 2024
Näyte	E. coli	Enterokokit	E. coli	Enterokokit	E. coli	Enterokokit	E. coli	Enterokokit
1.	1	0	12	3	6	1	15	1
2.	2	3	10	4	6	2	15	19
3.	31	6	23	17	9	7	15	7
4.	10	6	7	2	5	6	5	4

Toimenpiderajat ovat E. coli –bakteerien osalta 1000 pmy/mpn/100 ml ja suolistoperäisten enterokokkien osalta 400 pmy/mpn/100 ml

Ensimmäinen asetuksen 177/2008 mukainen luokitus on tehty uimakauden 2011 jälkeen. Edellisten uimakausien uimaveden laatuluokat:         

Vuonna 2018 erinomainen

Vuonna 2019 erinomainen

Vuonna 2020 erinomainen

Vuonna 2021 erinomainen

Vuonna 2022 erinomainen

Vuonna 2023 erinomainen

Vuonna 2024 erinomainen

Toimenpiderajat ylittäviä havaintoja ei ole Myllysaaren uimarannalla ollut.

Syanobakteereja esiintyy silloin tällöin kesän aikana tyyninä päivinä ohuena nauhana useimmiten lasten uintialueen rantaviivassa, joskus myös uimalan rannassa, varoituslaput on laitettu tällöin muutamaksi päiväksi näkyville ja tilannetta tarkkaillaan päivittäin. 

Sinileväesiintymiä on havaittu vuosittain muutaman kerran kesässä, tällöin uimareita on varoitettu laittamalla varoituskylttejä rannalle

Syanobakteerien eli sinilevien massaesiintymiä muodostuu todennäköisimmin olosuhteissa, joissa ravinteita (lähinnä fosforia) ja lämpöä on riittävästi eli rehevissä vesissä loppukesäisin. Sinilevien ns. pintakukintoja esiintyy yleensä tyynen jakson jälkeen. Muita selittäviä tekijöitä sinileväesiintymille ovat veden sameus ja korkea pH (happamuus).

Lajistotutkimuksia on tehty satunnaisesti runsaamman syanobakteerien esiintymisen yhteydessä. Anabaena sp. syanobakteereja on todettu useimmiten. Näytteet on tutkittu laboratoriossa mikroskopoimalla. Toksiinitutkimuksia uimavedestä ei ole tehty.

Makrolevien ja kasviplanktonin haitallista lisääntymistä ei ole Myllysaaren uimarannalla havaittu. Haitallinen lisääntyminen ei ole todennäköistä.

Sääilmiöiden vaikutusta uimaveden laatuun ei ole erityisesti seurattu. Rankkasade ja kova tuuli voivat heikentää uimaveden laatua pohja-aineksen sekoittumisen vuoksi ja valumavesien mukana tulevan kuormituksen vuoksi.

Kuormituslähteet ja merkityksen arviointi

Kaupunginlahden rannassa kulkee jätevesiverkosto ja jätevedenpumppaamon ylivuodot (Kasinon ranta) voivat heikentää uimarannan veden laatua. Ylivuodot ovat mahdollisia rankkasateilla.

Hulevesien mukana tulee rehevöittävää kuormitusta ja suolistoperäisiä bakteereja jonkun verran. Hulevesillä voi olla merkitystä uimaveden hygieeniseen laatuun, mikäli hulevesien mukana järveen tulee esim. eläinten ulosteita.

Uimarannalle ei tule veden laatuun vaikuttavia muita pintavesiä, eikä uimarannan läheisyydessä harjoiteta maataloutta.

Kaukaan tehdas sijaitsee uimarannasta itään vajaan kilometrin päässä, välissä on Pappilanniemi. Kaukaan edustalta veden virtaus on kohti Joutsenoa ja Myllysaaren suuntaan vaikutus on normaalitilanteessa vähäinen. Vehkataipaleen pumppaamon häiriössä/seisauksessa voisi veden virtaukset muuttua siten, että uimarannan tuntumassa näkyisi vaikutuksia veden laadussa.

Uimaranta-alueesta vajaan kilometrin päässä sijaitsee venesatama. Satamassa on melko vilkasta veneliikennettä ja kesällä päivittäin risteilyliikennettä. Sataman veneliikenteellä saattaa olla jossain määrin vaikutusta veden laatuun, mutta normaalitilanteissa vaikutukset ovat pieniä. Isomman polttoainesäiliön tai septitankin vuodolla voisi olla vaikutuksia uimaveden laatuun.

Uimaranta-alueella oleskelee kanadanhanhia sekä valkoposkihanhia (enimmillään muutamia kymmeniä kerrallaan), mutta veden laadussa ei ole havaittu huonontumista linnuista johtuen. Hanhien jätökset voivat sotkea muutoin ranta-aluetta. Rantaa pyritään siivoamaan jätöksistä säännöllisesti.

Läheisessä Halkosaaressa sijaitsee mattolaituri, matonpesun vaikutus uimarannan veden mikrobiologiseen laatuun on vähäinen.

Lyhytkestoiset saastumistilanteet

Lyhytkestoisella saastumisella tarkoitetaan normaalitilanteesta poikkeavaa suolistoperäistä saastumista, jonka syyt ovat tunnistettavissa ja jonka ei odoteta vaikuttavan uimaveden laatuun kauemmin kuin kolmen vuorokauden ajan. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi jäteveden ylivuototilanne.

Terveydensuojeluviranomainen antaa uimarannan haltijalle tarpeelliset ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lyhytkestoisen saastumisen seuranta tehdään ylimääräisten näytteiden avulla. Uimarannan haltija tiedottaa asiasta yleisöä.

 

Uimavesiprofiilin laatimisen ajankohta ja tarkistamisen ajankohta

Uimavesiprofiili on laadittu 28.2.2011 ja se on tarkistettu *) 11.5.2021.

 

*) Ensimmäinen uimavesiprofiilin tarkistamisen ajankohta määräytyy ensimmäisestä uimavesiluokasta uimakauden 2011 jälkeen.