Johan Jakob Ahrenberg
Flanör, Chevalier, J.A-G, -tt-
Syntynyt 30.4.1847 Viipurissa
Kuollut 10.10.1914 Helsingissä
Ylioppilas 1866
Opintoja Tukholman vapaiden taiteiden akatemiassa
Laaja ulkomaanmatka Ranskaan, Italiaan ja Kreikkaan
Arkkitehti, taidemaalari, lehtimies ja kirjailija
Viipurin lääninarkkitehti 1885-1886
Rakennushallituksen yliarkkitehti 1910-1914

Jac. Ahrenberg, jota on kutsuttu aikansa viimeiseksi runebergiläiseksi, pyrki luomaan eheää kuvaa suomalaisen yhteiskunnan historiasta, muun muassa herännäisten (Hihuliter, 1889; suom. Hihhuleita, 1890) ja sahateollisuuden nousukkaiden (Stockjunkaren, 1892; suom. Tukkijunkkari, 1894) kautta. Esseistinä hän loi pikakuvia aikalaisistaan (Människor som jag känt,1904-1914). Itäinen Suomi ja Venäjän läheisyys näkyvät hänen teoksissaan. Pirkko Alhoniemi toteaa tutkimuksessaan Idylli särkyy Jac. Ahrenbergin tuoneen aikansa kirjallisuuteen uutta lähinnä maantieteellisistä syistä, koska hän katseli Suomea itäisestä näköpisteestä, Viipurista käsin. "Regionaalisista tekijöistä johtuu myös hänen patriootinasenteidensa poikkeuksellinen kiinnostavuus. Sitten Cygnaeuksen päivien meillä tuskin oli esiintynyt toista yhtä kielitaitoista kirjailijaa kuin Ahrenberg, jolle saksa ja ranska olivat yhtä tuttuja kuin venäjä, suomi ja ruotsi. Kotikaupunki, kansainvälinen Viipuri, pystyi tarjoamaan kasvatilleen monipuolisen annin", Alhoniemi kirjoittaa. Ahrenbergille kansainvälisyys merkitsi kasvuympäristöä. Hänen teoksissaan se ei koskaan ole isänmaallisuuden kääntöpuoli. Hän ei kysellyt patriotismin perusteita eikä oikeutusta; hänelle oli tärkeintä oman maan arvon korostaminen ja sen koskemattomuuden säilyttäminen. Tätä käsitystä selventää vuonna 1893 ilmestynyt romaani Familjen på Haapakoski. Sen päähenkilö Erik Horn on suomalainen aatelismies, joka sotilasurallaan ylenee nopeasti everstiksi, avioituu venäläisen ruhtinattaren kanssa ja toimii sitten Pietarissa korkeimman sikäläisen suomalaisen virkamiehen apuna. Turhaan isä toivoo poikansa paluuta kotikartanoon: ennen otti Ruotsi osansa, nyt on Venäjän vuoro.
Karjalan - kotiseudun - kuvaajaksi Ahrenbergin innoitti Topelius. Luettuaan Ahrenbergin tarinakokokoelman På främmande botten, jonka aiheissa tämä oli hakeutunut Normandiaan saakka, Topelius kyseli: "Kuka tekee meidän maatamme tunnetuksi, jos omat kirjailijamme kirjoittavat Ranskasta?" Ahrenbergin seuraava huomattava teos olikin kertomuskokoelma Hemma (1887). 1890-luvun vahvan produktiivisella kaudella suurin osa Ahrenbergin tuotannosta liittyy Karjalaan tai Suomen ja Venäjän suhteiden analyysiin.

Tuotanto

På studieresor
Illustrerade små berättelser och anteckningar af J.A-g. Helsingfors 1878. G.W. Edlund. Novelleja

På främmande botten
Tre berättelser. Helsingfors 1880.G.W. Edlund. Novelleja

Hemma
Skildringar från Östra Finland. Helsingfors 1887. G.W. Edlund. Suom. Kotona. Kuvaelmia Itä-Suomesta. Suom. Saima Grönstrand. Helsinki 1889.G.W. Edlund. Novelleja.

Riddar Sven
Saga berättad på vers. Helsingfors 1887. Lyriikkaa.

Hihuliter
Skildringar från Östra Finland. Helsingfors 1889. WSOY. Suom. Hihhuleita. Kuvauksia Itä-Suomesta. Suom.Aatto S[uppanen]. Porvoo 1890.WSOY. Novelleja.

Österut
Berättelser. Helsingfors 1890. WSOY.Suom. Idästä. Kertomuksia. Suom. Aatto S[uppanen]. Helsinki 1890. WSOY.

Anor och Ungdom
Två berättelser. Helsingfors 1891. WSOY. Novelleja.

Kejsaren kommer
Näytelmä, esitetty 1891.

Fördrifna
Näytelmä, esitetty 1892.

Stockjunkarn
En berättelse från Karelen. Willmanstrand 1892. Söderström. Suom. Tukkijunkkari. Kertomus Karjalasta. Suom. C.G. Swan. Lappeenranta 1894. Romaani.

Familjen på Haapakoski
Helsingfors 1893. Söderström. Suom. Haapakoskelaiset. Romaani Itä-Suomesta. Suom. Aatto S[uppanen]. Helsinki 1893. K.E. Holm.

Från Karelen
Vald samling berättelser och kulturbilder. Stockholm 1894. Bonnier.

Bilder, minnen och intryck
Fredrikshamn 1895.Söderström.

"Vår landsman"
Stockholm 1897. Söderström.Suom. "Kansalaisemme". Pohjalaisen suomentama. Vaasa 1898.WSOY. Romaani.

Pengar. Skådespel i tre akter. Helsingfors 1898
Tidnings & Tryckeriab. Näytelmä.

Med styrkans rätt
Äfventyr och strider i österled. Helsingfors 1899. Söderström. Kertomus.

Rojalister och patrioter
En sommarsaga från 1788. Helsingfors 1901. Söderström. Romaani.

Ur Åbo slotts byggnadshistoria
Anteckningar och paralleller i anledning af frågan om Åbo slotts restauration.
Helsingfors 1901. Finsk tidskrifts tryckeri.

Infall
Expectorationer i dagens frågor af Chevalier. Helsingfors 1908. Söderström. Kertomus.

Människor som jag känt
Personliga minnen, utdrag ur bref och anteckningar.1-6. Helsingfors1904, 1907, 1908, 1909, 1910, 1914.Söderström. Muistelmia.

Från Östra Finland
Ett urval noveller och berättelser. Helsingfors 1919. Söderström. Novelleja.

Samlade berättelser. 1-10.
Helsingfors 1921-22. Söderström.