Aloitimme yli 100 vuotta sitten...

1866 annettu kansakouluasetus ei velvoittanut kuntia koulujen perustamiseen. Kuitenkin 1891 Lappeen pitäjän Parkkarilan kylään perustetun rullatehtaan työntekijät käsittelivät kokouksissaan moneen otteeseen oman kansakoulun saamista paikkakunnalle ja päättivät sitten kääntyä asiassa tehtaan isännistön puoleen. Kaukas-yhtymän silloinen toimeenpaneva johtaja Gösta Björkenheim asettui lämpimästi puoltamaan työväestön kouluhanketta. Hän suostui rakennuttamaan koulutalon, ylläpitämään koulua ja palkkaamaan opettajan ehdolla, että tehtaanisännistö saa valita koululle johtokunnan. 

Kesäkuun 28. päivä 1896 valittiin Kaukaan kansakoululle ensimmäinen opettaja, Tammisaaren opettajaseminaarin käynyt neiti Aina Adele Simolin, lahjakas ja tarmokas kansansivistystyön pioneeri. Koulu alkoi vasta lokakuun 19. päivänä 1896. Oppilaita ilmoittautui 46, joista osa ruotsinkielisiä omaan osastoonsa. Koulumme toimikin vuoteen 1910 kaksikielisenä. Kaukaan kansakoulu sai opettajan palkan verran valtionapua jo vuodesta 1897.

Oppilasmäärä kasvoi jatkuvasti niin, että jo vuonna 1907 valmistui yhtiön rakennuttama toinen koulutalo, nyt purettu, jossa oli kolme luokkahuonetta, havaintoväline- ja opettajainhuone. 

Vuonna 1912 valmistui koululle kolmas rakennus, sittemmin Kaukaan urheilutalo. Siinä oli kaksi luokkaa, voimistelu- ja käsityösali ja opettajainhuone. 

Lukuvuoden 1910-1911 oli yläkansakoulussa 235 oppilasta ja 7 opettajaa. 1916 eroaa koulun ensimmäinen opettaja Aina Simolin virastaan sairauden takia. Salme Vehvilä valitaan hänen tilalleen. 

1932 perustetaan Lauritsalan kauppala ja Kaukaan kansakoulun hallinto siirtyy kunnallisille elimille. Kauppalan valtuusto valitsee uuden johtokunnan, jossa jatkaa aikaisemman johtokunnan puheenjohtaja isännöitsijä Henrik Gronström, joka hoitikin tehtävää vuoteen 1947 saakka, siis 29 vuotta. Kunnallisen johtokunnan tärkeimmäksi tehtäväksi tuli oman koulutalon hanke. Oppilasmäärä oli kasvanut 1930-luvulla niin suureksi, että koulua käytiin vuosikymmenen ajan täydellisessä vuoroluvussa.1939 ostettiin yhtiöltä maa-alue tontiksi ja arkkitehti Ragnar Ypyä sai tehtäväkseen laatia piirustukset. Talvi- ja jatkosodan jälkeen rakennusasia otettiin uudelleen käsittelyyn ja koulu pääsi muuttamaan uuteen, nykyiseen koulutaloon 1950. Samalle tontille oli valmistunut opettaja-asuntola 1949. 

Kaukaan kansakoulu oli toistaiseksi suurimmillaan 1950-luvun lopulla. Oppilaita oli lähes 600. 
1.8.1952 aloitti Lauritsalan yhteiskoulu toimia koulumme suojissa ja tätä yhteiseloa kesti 5 vuotta. Myöhemmin 60-luvulla, kun luokkakoot pienenivät lain edellyttämällä tavalla, muutettiin opettaja-asuntolasta kaksi huoneistoa opetustiloiksi. Vielä 50-luvulla hammaslääkäri Kerttu Somer toimi varsinaisessa koulurakennuksessa opettajainhuoneen takana ja myöhemmin samassa huoneessa oli terveydenhoitajan vastaanotto. 1990-luvulla terveydenhoitaja ja koululääkärikin muuttivat asuntolan puolelle. Nämä tilat kunnostettiin talkootyönä koko koulun opettajakunnan ja terveydenhoitaja Arja Hirvosen toimesta. 

Lappeenrannan kaupungin kansakouluksi koulumme muuttui kuntaliitoksen yhteydessä 1967. Sen jälkeen alkoi koululakien muutosprosessi, joka tuntuu jatkuvan yhä.1.6.1968 muuttuivat viikot viisipäiväisiksi koko työmarkkina-alalla ja kouluissa kesälomat lyhenivät kahdella viikolla. Syksyllä 1975 siirryttiin peruskouluaikaan, uusia lakeja ja asetuksia tuli voimaan lähes vuosittain ja koko koululakikin on uusittu jo pariin kertaan uudelle vuosituhannelle tultaessa. 

Peruskoulun myötä tulivat kouluille kouluneuvostot, jotka ala-asteilla olivat koulun henkilökunnan ja vanhempien yhteistyöelimiä, sihteerinä toimivat koulun johtajat tai rehtorit. Myöhemmin kouluneuvostot muutettiin johtokunniksi, jotka lakkautettiin 90-luvulla laman ja säästöjen kurimuksessa. Ehkä syynä oli myös se, ettei johtokunnille oltu annettu kovinkaan paljon päätösvaltaa ja ne koettiin jossain määrin turhauttaviksi. Kaukaan ala-asteen johtokunnat toimivat kyllä erittäin aktiivisesti kotien ja koulun yhteistyön parissa järjestäen mm. tilaisuuksia, joissa oli suuri osanotto. 

Koulun peruskorjaus

1994 suoritettiin Kaukaan koulun yli 5 miljoonan markan arvoinen peruskorjaus. Sen seurauksena kevätlukukausi 1994 oli varsinaista evakkoaikaa. Viisi luokkaa eli kerros kerrallaan muutti aina vuorollaan asuntolan tiloihin. Kaksioista ja kolmioista tehtiin luokkahuoneistoja pulpetteineen ja tauluineen. Eikä työskentely koulun varsinaisissakaan tiloissa ollut normaalia, koska mm. purku-, ilmastointi ja sähkötyöt aiheuttivat jatkuvaa kovaa meteliä opetustiloissa ja käytävillä. Opiskelu ja opettaminen noissa olosuhteissa vaati sopeutumiskykyä sekä oppilailta että opettajilta ja myös muulta henkilökunnalta ja sitä heiltä kaikilta kyllä löytyi. Yhteistyö rakentajien, kaupungin omien poikien ja tyttöjen kanssa sujui supsikkaasti. Pidimme viikoittain palavereja ja ymmärsimme molemmat toisiamme, kun siihen tuli tarvetta. 

Luokkahuoneet muuttuivat värikkään valoisiksi ja niihin saatiin vesipisteet ja uusia tauluja, karttakiskoja ja kaappeja sekä tuikitärkeät säleverhot paistaahan keväinen aurinko usein liian kutsuvasti ja kuumasti etelänpuoleisiin luokkahuoneisiimme. Koulumme sai myös internetyhteydet. Henkilökunnalle rakennettiin sosiaalitilat, jotka koululta olivat puuttuneet kokonaan. Juhlasalin näyttämön valaistus ja äänitekniikka siirtyi nykyaikaan. ”Jotain uutta, jotain vanhaa” toteutui kuitenkin näyttämön julkiasussa. Jo edesmenneen tekstiilitaiteilija Laura Korpikaivo-Tammisen kutomon kutoma, upea ja kaikkien koulua käyneiden lasten mieleen jäänyt esirippu koristaa saliamme edelleen ja toimii siellä moitteettomasta antaen suurelle salille arvokkaan ja muistorikkaan ilmeen.