Syntynyt 16.9.1893 Kustavissa
Kuollut 21.2.1978 Helsingissä
Ylioppilas Svenska fruntimmerskolan i Viborg
Opintoja Helsingin yliopistossa
Kirjailija ja kriitikko
Svenska Litteratursällskapetin palkinto 1929
Valtion kirjallisuuspalkinto 1933, 1940, 1949, 1961
SLS:n Sällskapets pris 1959
Granbergska priset 1929, 1931, 1936
Tollanderska priset 1950
Eino Leinon palkinto 1965
Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtori 1969

Suomenruotsalaisen kirjailijan ja kriitikon Hagar Olssonin henkiselle suuntautumiselle merkitsi paljon se, että hänen isänsä nimitettiin kannakselaisen Räisälän kirkkoherraksi ja perhe muutti sinne 1906. Tyttären koulunkäynti jatkui kosmopoliittisessa Viipurissa, josta hän ylioppilaaksi päästyään muutti 1913 Helsinkiin ja opiskeli ensin ruotsinkielisessä kauppaoppilaitoksessa, sitten vuodesta 1916. Kirjailijauran alettua 1916 opinnot jäivät kesken. Hagar Olssonista tuli 25- vuotiaana (1918) Dagens Pressin kirjallisuusarvostelija.

Sekä ruotsiksi että suomeksi kirjoittava Hagar Olsson oli modernisti, Edith Södergranin läheinen ystävä ja tulkki koko tämän elämän ajan. Hän oli myös Ultran toimittajia Elmer Diktoniuksen rinnalla.Hänen esikoisromaaninsa Lars Thorman och döden ilmestyi samana vuonna kuin Södergranin Dikter-kokoelma. Hagar Olssonista tuli suomenruotsalaisen modernismin tienraivaaja ja uuden runokäsityksen tulkitsija. Omassa proosassaan hän yhdisti illuusion ihmisten ja kulttuurien elämään sekä syntymän ja kuoleman teemoihin. Myös hänelle kirjallisuus oli mysteeri ja elämänmuoto, yhdystie olemassaolon suuriin perusvoimiin. Uutta elämäntuntoa hakevat hänen romaaneissaan niin Mr. Jeremias kuin pääteoksena pidetyn Chitambon tietään etsivä tyttö. Olssonin näytelmät kuuluvat ensimmäisiin ekspressionistisiin kokeiluihin Suomessa. Niiden taustalla näkyvät uhkaavan maailmantilanteen tunnot, joita kirjailija kuvaa pasifistisessa hengessä, kuten talvisodan alla kielletyssä "liian ajankohtaisessa" Lumisodassa.

Hagar Olssonin "karjalainen kertomus", Träsnidaren och döden, joka on suomennettu nimellä Karjalainen vaeltaja, liittyy voimakkaasti kirjailijan perustematiikkaan. Kirjan suomentaja Lauri Viljanen on kutsunut sitä sielun paluuksi lapsuusympäristöön, matkaksi pyhälle järvelle, jossa päähenkilönä on kirjailijan omakuva puunleikkaaja-taiteilija Myyriäinen. Gerda Lindgren kirjoittaa esseessään Hagar Olsson elää (Parnasso 8 / 1967) Karjalaisesta vaeltajasta: "Kirja on sijoitettu Laatokan lounaispuolelle, mutta maisema on kuin muistoissa tai unessa nähty, epätodellinen, kadotettu, kuten talvisodan jälkeen oli luonnollista. Pääpainon saa saaren luostari, Konevitsa ja sen ortodoksinen hurskauselämä, venäläis-bysanttilainen kulttuurimuoto; syvemmälle nähden elämän ja kuoleman mysteerio, julistus, joka on riippumaton kaikista ympäristöistä ja uskontunnustuksista."

Tuotanto

Lars Thorman och döden
Helsingfors 1916. Schildt. Romaani.

Själarnas ansikten
Helsingfors 1917. Schildt. Esseitä.

Kvinnan och nåden
Helsingfors. Stockholm 1919. Schildt. Bonnier. Novelleja

Ny generation
Helsingfors 1935. Schildt. Esseitä.

Mr. Jeremias söker en illusion
Helsingfors 1926. Schildt. Suom. Mr. Jeremias etsii illusionia. Suom. Rakel Kansanen. Porvoo 1927. WSOY. Romaani.

Hjärtats pantomim
Ett skuggspel jämte för- och efterspel. Esitetty 1928. Näytelmä.

S.O.S.
(Save our souls) Drama i fyra akter jämte mellanspel. Helsingfors 1928. Schildt. Suom. S.O.S. (Save our souls). Suom. Rakel Kansanen. Esitetty 1929. Näytelmä.

På Kanaanexpressen
Helsingfors. Stockholm 1929. Schildt. Romaani.

Det blåser upp till storm
Roman. 2. pris i Natur och kulturs pristävlan om en svensk tidsroman. Stockholm 1930. Natur och kultur. Romaani.

Det blåa undret
Skådespel. Helsingfors. Stockholm 1932. Söderström. Näytelmä.

Chitambo
Roman. Helsingfors. Stockholm 1933. Schildt. Natur och kultur. Romaani.

Arbetare i natten
Helsingfors. Stockholm 1935. Schildt. Natur och kultur. Esseitä.

Träsnidaren och döden
Berättelse från Karelen. Helsingfors 1940. Schildt. Suom. Karjalainen vaeltaja. Kertomus. Suom. Lauri Viljanen. Helsinki 1941. Suomen Kirja. Romaani.

Rövaren och jungfrun
Skådespel. Helsingfors 1944. Schildt. Näytelmä.

Hurskaat herjaajat
Esseitä. Suom. Vihtori Laurila. Porvoo 1946. Tammi.

Jag lever
Stockholm. Helsingfors. Natur och kultur. Schildt. Esseitä.

Kinesisk utflykt
Helsingfors. Stockholm 1949. Schildt. Bonnier. Suom. Silkkimaalaus. Suom. Eeva-Liisa Manner. Porvoo 1954. WSOY. Novelleja.

Kärlekens död
Helsingfors 1952. Schildt. Näytelmä.

Tidiga fanfarer och annan dagskritik
Helsingfors 1953. Schildt. Kirjallisuushistoria.

Lumisota
[Kirjoitettu 1939. Esitys kiellettiin] Esitetty 1959. Näytelmä. Ruots. Snöbollskriget. Övers. av Eva Stenius. Esitetty 1967. Radiokuunnelma. Snöbollskriget. Övers. av Johanna Enckell. Esitetty 1982. Näytelmä.

Hemkomst
Tre berättelser. Helsingfors 1961. Schildt. Novelleja.

Tidig dramatik
Hjärtats pantomim. S.O.S., Det blåa undret. (Inledning: Ett stycke liv. Av Jörn Donner) Helsingfors 1963. Schildt.

Möte med kära gestalter
Helsingfors 1963. Schildt. Kirjallisuushistoria.

Tidig prosa
Lars Thorman och döden, Själarnas ansikten, Kvinnan och nåden. (Inledning: Ett stycke liv. Av Jörn Donner) Helsingfors 1963. Schildt.

Drömmar
Helsingfors 1966. Schildt. Novelleja.

Ridturen och andra berättelser
Helsingfors 1968. Schildt. Novelleja.

Ediths brev
Brev från Edith Södergran till Hagar Olsson. Med kommentar av Hagar Olsson. Stockholm. Helsingfors 1955. Bonnier. Schildt. Suom. Edith Södergranin kirjeet. Suom. Pentti Saaritsa. Helsinki 1990. Otava.