M.U., Mikko U., Katri Orjatsaari
Syntynyt 27.3.1885 Terijoella
Kuollut 11.4.1931 Terijoella
4 luokkaa Viipurin reaalilyseota.
Nuorisoseura- ja yhdistysmies, työväenaktivisti 
Avustajana Työmies ja Työmiehen illanvietto–lehdissä 1902-
Puheenjohtajana Terijoen työväenyhdistyksessä 1902
Toimittajana Työmies–lehdessä 1906
Kirjallisuus- ja teatteriarvosteluja
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puolueneuvoston jäsen
Päätoimittajana Terijoki-lehdessä 1908-1909 ja Laatokka-lehdessä 1919-1920
Toimittajana Rajaseudun Sanomissa

Mikko Uotinen oli varakkaasta ja kansallisesti heränneestä perheestä. Hänen isänsä halusi antaa hänelle hyvän koulutuksen, kun lahjoja tuntui riittävän, mutta poika kävi vain neljä luokkaa oppikoulua, koska ei kestänyt pakkovenäjää. Uotinen osallistui intomielisesti kotipaikkakuntansa Terijoen aatteellisiin ja sivistysrientoihin. Erityisesti tutustuminen J. H. Erkkoon innosti häntä. Nuorisoseuraharrastuksista Uotinen siirtyi sosiaalidemokraattiseen työväenliikkeeseen. 17-vuotiaana hänet valittiin Terijoen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi. Uotinen täytti, sananmukaisesti, työväen julkaisuja runoillaan, kirjoituksillaan ja arvosteluillaan, mutta vieraantui vähitellen aatteesta. Hänen vuonna 1910 ilmestynyt kirjansa Sätehiä oli hyvästijättö työväenliikkeelle. Sittemmin hän siirtyi perustuslaillisen ja kansallismielisen porvarillisuuden pariin. Mikko Uotinen oli muutenkin hyvin ristiriitainen persoonallisuus: kun väkijuomien käyttö oli sallittua, hän puhui kiihkeästi raittiuden puolesta. Kun kieltolaki astui voimaan, hän käytti alkoholia uhmaten.

Uotinen oli vuosisadan alussa Kannaksen henkisen elämän keskeisiä vaikuttajia. Tärkeintä kaikesta hänelle oli taistelu suomenkielisen kulttuurin ja karjalaisen perinteen puolesta venäläistämistä vastaan. Venäjän ministerineuvosto oli vuonna 1911 päättänyt, että Kivennapa, Uusikirkko ja Terijoki tulisi erottaa muun Suomen yhteydestä. Terijoki, mikä oli Uotisen kotipaikka, oli täynnä venäläisiä huviloita ja herrasväkeä. Uotinen kirjoitti runoja, piti puheita, järjesti suuria laulujuhlia, jotka toivat koko senaikaisen kulttuuriväen Terijoelle, saadakseen ihmiset heräämään uhkaavan venäläisvaaran edessä. Välillä hän joutui jopa kahdeksaksi kuukaudeksi Krestyn vankilaan yhdenvertaisuuslain noudattamatta jättämisestä.

Hänen runonsa eivät olleet teknisesti erityisen korkeatasoisia eivätkä aina johdonmukaisiakaan, (suurimman osan runojaan hän painatti itse), mutta hän oli intomielinen puhuja, jonka kaunis, pehmeä ääni sai kuulijat innostumaan. Uotisen runoudelle tyypillisiä piirteitä ovat "karjalainen hersyvyys, tunneherkkyys ja intomieli", mutta aluksi myös "muodon kiinteyden ja ajatuksellisen ryhdin puuttuminen, taipumus ylimalkaisuuteen, sentimentaalisuuteen ja sanahelinään" (Joukkosydän 1 / Raoul Palmgren, 1966). Myöhemmin hänen runonsa kehittyivät muodoltaan tiiviimpään suuntaan, sanavalinnat ja runokuvat rikastuivat ja hän kokeili myös kalevala- ja helkavirsimittaa. Työväen kauden runokokoelmista on ehkä paras Iltaruskoja, jossa "tuleva kannakselaisuuden laulaja on jo idussaan". Se on myös Uotisen kirkonvastaisin kokoelma.

Tuotanto

Elämän kannel
Sorretun säveliä. Kuopio 1906. Työväen sanomalehti oy.

Kevätvirroilta
Runoja. Kotka 1907. Osmo.

Varjojen maasta
Elämän lauluja. Viipuri 1907. Työväen sanomalehti-osuuskunta.

Hämärän hetkinä
Runoja. Fitchburg, Mass. 1908. Raivaaja.

Iltaruskoja
H:ki 1908. Työväen sanomalehtiosakeyhtiö.

Korven sankarit
1-osainen muistelma. [Päällyksellä: näytelmä] H:ki 1908. Tekijä

Matkakirjeitä
[Ilm. Työmiehessä 1908] H:ki 1908. Tekijä.

Sairas soittaja
Hetki lauluineen, iloineen ja suruineen sairaan soittajan majassa. H:ki 1908. Tekijä.

Kannaksen koteihin 1
Turku 1910. Tekijä.

Karjalalle Karjalasta
Neljäosainen toivon virsi juhlasäveleeksi Laulu-, soitto- ja urheilujuhlaan Terijoella 23-26 kesäkuuta 1910. H:ki 1910. Lilius & Hertzberg.

Sätehiä
Runoja. Turku 1910. Työväen kirjak.

Terijoen laulujuhlien alkuvaiheet
Anon. H:ki 1910. Tekijä.

Terijoen yhteiskoulu
Kuvia, kuvailuja ja mietteitä Terijoen yhteiskoulusta ja sivistysoloista. Viipuri 1910.

Karjalanmaa
Juhlarunoelma. Viipurin läänin muun Suomen yhteyteen palauttamisen 100-vuotisjuhliin. Viipuri 1911. Karjalan kirjapaino.

Larin Paraske
Elämäkerrallinen kuvaus. i. Viipuri 1911. Tekijä.

Uhatut pitäjät
Kivennapa ja Uusikirkko. Lyhyt katsaus näihin pitäjiin ja selostus eroittamisajatuksesta sekä siitä johtuneista toimenpiteistä. Viipuri 1911.

Emokulta kuutamoinen
Etelä-Karjalan nuorisoseuran vuosijuhlaan Parikkalassa 1912. Viipuri 1912. Tekijä.

Kesäyön kaihoja
Viipuri 1912. Tekijä.

Laulava maa
Viipurin rautatieläisten miesköörin 10-vuotisjuhlaan. Viipuri 1912. Tekijä.

Pekka Tommila päätti ostaa ainoastaan suomalaista tavaraa!
Kotimaisen työn liiton Viipurin osaston hyväksi. Viipuri 1913.

Rajasuon sumuista
Viipuri 1913. Tekijä.

Yön valmu
Runoja. Kuopio 1914. Kuopion uusi kirjapaino.

Kuvailuja Raudun pitäjästä
Käkisalmi 1916. Tekijä.

Valkeiden viirien alla
[Puhekokoelma] Käkisalmi 1917-18.

Punaisen päivän päättyminen Terijoella
Sortavala 1918. Tekijä.

Valkoisten ristien maa
Kouvola 1925. Tekijä.

Sekä alle 16-sivuisia pienpainatteita:

Alla ikuisten tähtien
Wiipurin Realilyseon 25-vuotisjuhlaan. Viipuri. s.a.

Elämän soittoa!
Kymin työväenyhdistyksen kymmenenteen vuosijuhlaan kirj. Mikko U. Kotka 1906.

Karjalan kannel
Kaakkois-Karjalan laulu-, soitto- ja urheilujuhlaan 10 ja 11 päivänä kesäkuuta 1906. Viipuri 1906.

Karjalan virsi.
s.l. 1908.

Vappuna!
s.l. 1908.

Nuorta riemua
Runo Kuokkalan nuorisoseuran uuden talon vihkiäisjuhlaan – 1910. Viipuri 1910.

Kannelkaihoa
Kirvun lauluseuralle sen 30-vuotiseen juhlaan. Viipuri 1911. Tekijä.

Karjalatar
Runoelma Viipurin läänin muun Suomen yhteyteen palauttamisen 100-vuotisjuhlaan
Käkisalmessa. Käkisalmi 1911.

Huomen uskoa
Säiniön nuorisoseuran uutta taloa vihkiessä 10 p. marraskuuta 1912. Viipuri 1912. Tekijä.

Nuoruudelle, ajalle päivänpaisteiselle
Koiviston nuorisoseuran 20-vuotiseen juhlaan. Viipuri 1912. Tekijä.

Orastaissa kultakylvön
Suomen rautatieläisten raittiusseuran 10-vuotiseen juhlaan 22-9-12. Viipuri 1912. Tekijä.

Suomen nainen
Suomen naisliiton kesäjuhlille. 1912. Viipuri 1912.

Ihmisyyden tähti
Terijoen laulujuhlille. Viipuri 1913. Tekijä.

Saavutammeko Sammon?
Lastu Suomalaisen viikon Viipurin juhlille. Viipuri 1913.

Suomen työ
Runo ”Suomalaisen viikon” Viipurin juhlille 1913. Viipuri 1913.

Valkeat vuoret
Juhlaruno Raasulin voimistelu- ja urheiluseuran tupaantulijaisjuhlaan 6.2.16. Viipuri 1916.

Kunnian kummulla
Puhe, lastu ja runo Lauri Vihosen, Ilmari Salomaan ja Tuomas Rauhiaisen hautajaisissa Käkisalmessa 24.4.18. Lahti 1918.

Raudun aamu
Käkisalmi 1918.

Sankarit
Omistettu I:lle rykmentille. Viipuri 1918.

Valkea päähine
Lastu. Sortavala 1918. Tekijä.

Valkoinen Suomi
Käkisalmen vapausjuhlille 9.6.18. Käkisalmi 1918.

Vapaa Karjala!
H:ki 1918. Tekijä.

Virsi valkoisen elämän
Käkisalmen vapausjuhlille 9.6.18. Säveltänyt Otto Kotilainen. Käkisalmi 1918.

Ajan mustassa meressä valkea saari…
Viipurin kansallisseuran juhla-iltamaan 22.II.19. Viipuri 1919.

Kolme valkean kansani valkeaa virttä
Terijoen valloituksen muistojuhlaan 23-4-19. Viipuri 1919.

On alkava uusien sankarten tie
Käkisalmen Raudun valloituksen muistojuhlaan 13.4.19. Käkisalmi 1919.

Satu suuri on tarina Suomenmaan
Sortavalan suojeluskuntapiirin syysjuhlille 6 ja 7 päivänä syyskuuta 1919. Sortavala 1919.

Suomi sankarten taloksi, kauneuden kartanoksi
Sortavalan liikeapulaisyhdistyksen 25-vuotisjuhlaan heinäkuun 26 päivänä v:na 1919. Sortavala 1919.

Suomi-immyt, impi vapauden, taivaan tyttäristä kallehin
Suomen itsenäisyyden vuosipäivän juhliin Sortavalassa 19 6/12 19. Sortavala 1919. Tekijä.

Tervehdykseksi Suomen liikeapulaisten liiton yleiseen kokoukseen Sortavalaan 25-27 p:nä heinäkuuta 1919 saapuneille.
Sortavala 1919.

”Kun ei kuuta, aurinkoa kansan pohjoisen povessa.”
Kalevala-juhlaan Sortavalassa 28-2-20. Sortavala 1920.

Orjasaaren oivalle Jukalle!
Juho Kermisen 60-en vuotisjuhlaan. 10-12-21. Viipuri 1921.

Kannas kaunis - surun kaunis…
Juhlaruno Terijoen seurojentalon vihkiäisiin 5-2-1922. Viipuri 1922.

Kannaksen surutarinoita
Kirj. Katri Orjatsaari. Viipuri 1923. Tekijä.

Kotikummun kunniaksi
Juhlaruno Terijoen laulu-, soitto- ja urheilujuhliin kesäkuun 23-25 p:nä 1923. Viipuri 1929.

Tämä maa on vapauden, päivänsäteen
Virolahden suojeluskunnan talvijuhliin 28-1-23. Hamina 1923.

Suomen sosialidemokratisen puolueen viidennen edustajakokouksen (8:nnen työväenyhdistyksien edustajakokouksen) pöytäkirja. Kokous pidetty Oulussa 20-27 p:nä elokuuta 1906.
Toim. T:re 1906. Sos.dem. puoluetmk.

Runoja: Eteenpäin
Kalenteri kansalle. 1904-05. Toim. M. Wuolukka.T:re 1903-04. ”Sanoma”.

Runoja: Uuden ajan kynnyksellä
Suomen työväen joulualpumi. H:ki 1905. Työv. sanomal.-oy.

Toimituskunnassa: Pöytäkirja tehty Suomen ammattijärjestön perustavassa kokouksessa Tampereella huhtikuun 15, 16 ja 17 p. 1907.
T:re 1907.