MYÖ LIIKUTAA! 

Lappeenrannan liikkumisohjelma 2025
Tekijät: Liikkumisohjelman ohjausryhmä
SmartSport Osuuskunta
Ulkoasu ja taitto: Pirjo Uusitalo-Aura, SmartSport
Valokuvat: Lappeenrannan kaupunkI
Painopaikka: Grano Oy, 2019

Esipuhe

Liikkumisohjelma toteuttaa Lappeenranta 2033 –strategiaa

Liikkumisohjelmaa tarvitaan linjaamaan lähivuosien painopisteitä ja vuosittaisia suunnitelmia. Valmisteluvaiheessa on osallistettu asukkaita ja eri toimijoita sekä luotu vahvempia verkostoja yhteisten intressien ympärille. Liikkumisohjelman tarkoituksena on lisätä Lappeenrantalaisten liikkumista, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ohjausryhmä alleviivasi yhteistyön vahvistamista sekä asukkaiden mahdollisuuksia liikkua kotinsa lähellä.  

Tämä Liikkumisohjelman versio on lähtölaukaus kohti aktiivisempaa lappeenrantalaista liikuntakulttuuria 2025. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja tehdään
tarvittaessa korjausliikkeitä parempien tulosten aikaan saamiseksi. Liikuntavaikutusten arviointi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa on kaupungin keskeisiä keinoja edistää tätä ohjelmaa. Lisäksi on tärkeää, että yhteiseen tekemiseen ”Myö liikutaa” saadaan mukaan lisää toimijoita tulevina vuosina.

Lappeenranta 2033 –strategian slogan on Uskallamme. Teemme. Onnistumme. Strategiassa asukkaiden liikkuminen on nostettu merkittäväksi tekijäksi: Strategian kärjet ovat kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää sekä sykettä ja säpinää. Sykettä ja säpinää aktivoi asukkaita liikkumaan ja harrastamaan sekä luo edellytyksiä vetovoimaisille tapahtumille.

Liikkumisohjelman lähtökohtia

Liikkumisohjelman toteutustapa

Ohjausryhmä

Tehtävä: Valmistella Liikkumisohjelman laadintaprosessin toteutus sekä vastata ohjelman sisältövalinnoista.
Kokoontui: 5 kertaa prosessin aikana.
Jäsenet:
Eeva Arvela, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, puheenjohtaja
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori, Eksote
Sulo Tuuliainen, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, jäsen
Sakari Pusenius, aluejohtaja, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Matti Veijovuori, asemakaava-arkkitehti, elinvoima ja kaupunkikehitys
Petri Pulkkinen, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, jäsen
Karoliina Ahtiainen, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, varapuheenjohtaja
Sanna Natunen, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö, Lappeenrannan kaupunki
Tomi Valkeapää, rehtori, perusopetus, hyvinvointi- ja sivistyspalvelut
Pasi Koistinen, puheenjohtaja , liikuntajohtaja, liikuntatoimi
Petri Ruotsalainen, sihteeri, palvelupäällikkö, liikuntatoimi
Ohjausryhmän ja laadintaprosessin asiantuntijatukena SmartSport-kehittämisosuuskunta

Asukaskysely

•     Avoin nettikysely Lappeenrannan aikuisväestölle. Linkki kaupungin nettisivuilla. Lomakkeen kirjallinen täyttömahdollisuus pääkirjastossa ja uimahalleilla.
•     Kysely auki v. 2018 loka-marraskuun ajan.
•     Kyselyn pääteemat Lappeenrannan liikuntapalveluiden nykytilan arviointi ja tulevaisuuden kehittämisnäkemysten kerääminen.
•     Määräaikaan kyselyyn vastasi 263 asukasta.

Työpajat ja kohtaamiset

•     Kesäkuussa 2018 seuraristeily, jossa koottu yleisiä suuntaviivoja Liikkumisohjelmatyölle.
•     5 kpl työpajoja prosessin aikana. Työpajojen pääteemoina kehittämisnäkemysten kokoaminen liikkumisohjelmaan sekä verkostojen vahvistaminen.
•     Lasten liikunnan työpaja 21.11.2018.
•     Nuorten liikunnan työpaja 21.11.2018.
•     Työikäisten työpaja 22.11.2018.
•     Ikääntyvien liikunnan työpaja 22.11.2018.
•     Seuratoimijoiden työpaja 28.11.2018.

Ohjelman laadinta

•     Hyödyntäen asukaskyselyn ja työpajojen pääviestejä sekä prosessissa koottuja muita tausta-aineistoja.
•     Sisältövalintojen päävastuu Liikkumisohjelman ohjausryhmällä.

Lukuja ja faktoja

Olosuhteet ja talous

23 valaistua latua / kuntopolkua
75 km valaistuja latureittejä
146 € liikuntatoimen nettomenot asukasta kohden
850 km hoidettuja hiihtolatuja taajamissa ja maaseudulla
300 liikuntapaikkaa
13 maksutonta lähiliikuntapaikkaa
278 km kevyenliikenteen väyliä (yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä)

Toiminta ja palvelut

1.000.000 harrastajaa varatuilla liikuntavuoroilla
200.000 käyntikertaa vuodessa uimahalleissa
600 ohjattua kuntosaliryhmää
830 ohjattua vesijumppaa vuodessa
200.000 käyntikertaa vuodessa urheilutalossa
52.000 kävijää ohjatuissa liikuntaryhmissä vuosittain
1.000.000 käyntikertaa vuodessa Kisapuiston jääurheilukeskuksessa
260 ohjattua liikuntaryhmää SuomiMiehille vuodessa 
700 kävijää vuodessa liikuntaneuvonnassa

Asukaskysely: nykytilan arvio

Kysymys:

Arvioi Lappeenrannan nykytilannetta liikkumisen, liikunnan ja urheilun osalta oheisten väittämien kautta. (N=263)

• Tuottaa riittävästi ja laadukkaita liikunnan ohjaus- & neuvontapalveluita (ohjattuja liikuntatunteja, erityisryhmien liikuntaa, kerhotoimintaa yms)
• Liikuntatiloissa on riittävän alhaiset käyttömaksut omatoimiseen liikuntaan (uimahalliliput, kuntosalikortit yms.)
• Antaa riittävästi taloudellista tukea seurojen tuottamalle harrastustoiminalle (seuratuet, alennetut liikuntapaikkamaksut yms.)
• Antaa riittävästi taloudellista tukea paikalliselle kilpa- ja huippuurheilutoiminnalle (akatemiatoiminta, liikuntapaikkahankkeiden tuki yms.)
• Riittävän laadukkaat ja hyvin saavutettavat olosuhteet lasten ja nuorten omatoimiseen liikkumiseen ja liikuntaan (liikkumista tukevat koulu- ja päiväkotipihat, lähiliikuntapaikat, skeittipaikat yms.)
• Riittävän laadukkaat ja hyvin saavutettavat olosuhteet aikuisväestön omatoimiseen liikkumiseen ja liikuntaan (uimahallit, kuntosalit, kävely- ja pyörätiet, ladut ja ulkoilureitit yms.)
• Riittävän laadukkaat ja hyvin toimivat olosuhteet lasten ja nuorten seuroissa tapahtuvaan liikuntaan ja urheiluun (seurojen ja yhdistysten perustoiminnassaan käyttämät sisä- ja ulkoliikuntapaikat)
• Riittävän laadukkaat ja hyvin toimivat olosuhteet aikuisväestön seuroissa tapahtuvaan liikuntaan ja urheiluun (seurojen ja yhdistysten perustoiminnassaan käyttämät sisä- ja ulkoliikuntapaikat)
• Riittävän laadukkaat tapahtumaolosuhteet kilpa- ja huippu-urheilun tapahtumatarpeisiin (olosuhteet pääsarjapeleille yms.)
• On aktiivinen ja osaava kuntalaisten ja paikallistoimijoiden osallistamisessa liikunnan ja urheilun kehittämisessä (esim. Kuntalaisten kuuleminen liikuntapaikkasuunnittelussa, seurafoorumien / yhteistyön toimivuus yms.)
• On aktiivinen ja osaava liikuntapalveluista ja -mahdollisuuksista viestinnässä (tiedotustoiminta, nettisivut, sosiaalinen media yms.)
• Kaupunkiorganisaatiossa liikkumisen, liikunnan ja urheilun kehittäminen ja johtaminen on linjakasta ja ammattitaitoista (toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys, henkilöstön osaaminen yms.)

Asukaskysely: Painopistevalinnat

Kysymys:

Mihin osa-alueisiin sinusta Lappeenrannan kaupungin eri hallintokuntien tulisi erityisesti lähivuosina panostaa erilaisia kehittämisresurssejaan (rahaa, henkilöresursseja, osaamista yms.) liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämistyössä?

Painopisteet:

• Lasten ja nuorten omatoimisen liikkumisen ja liikunnan olosuhteet (koulu- ja päiväkotipihat, lähiliikuntapaikat, skeittipaikat yms.)
• Aikuisväestön omatoimisen liikkumisen ja liikunnan olosuhteet (uimahallit, kuntosalit, kävely- ja pyörätiet, ladut ja ulkoilureitit yms.)
• Lasten ja nuorten seuroissa tapahtuvan liikunnan ja urheilun olosuhteet (seurojen ja yhdistysten perustoiminnassaan käyttämät sisä- ja ulkoliikuntapaikat)
• Ohjaus- ja kerhotoiminta & neuvontapalvelut (ohjatut liikuntatunnit, koulujen liikuntakerhot, erityisryhmien liikunta yms)
• Kuntalaisten ja paikallistoimijoiden osallistaminen (esim. kuntalaisten kuuleminen, seurayhteistyö yms.)
• Liikuntapalveluista viestintä (tiedottaminen, nettisivut, sosiaalinen media yms.)
• Kaupungin liikuntapalveluiden kokeilutoiminta (esim. uusien liikkumisen edistämisen keinojen ideointi ja nopeat kokeilut yms.)
• Kaupungin liikuntapalveluiden johtaminen (toiminnan suunnitelmallisuus, henkilöstön osaaminen yms.)
• Kaupungin käyttömaksupolitiikka ja avustusjärjestelmät (lippuhinnat, tilavuokrat, seuratuet yms.)
• Tapahtumaolosuhteet (olosuhteet pääsarjapeleille yms.)
• Aikuisväestön seuroissa tapahtuvaan liikunnan ja urheilun olosuhteet (seurojen ja yhdistysten perustoiminnassaan käyttämät sisä- ja ulkoliikuntapaikat)
• Kaupungin kilpa- ja huippu-urheilulle suunnattu tukijärjestelmä (akatemiatoiminta, liikuntapaikkahankkeiden tuki yms.)

Työpajojen kärkivalinnat

Lasten liikunnan työpaja

1. Toimivat yhteistyömallit ja -verkostot
2. Lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen
3. Perheliikunta ja perheiden yhteiset harrastukset

Nuorten liikunnan työpaja

1. Lähiliikuntapaikat ja liikuntatilojen kunnossapito ja hyödyntäminen
2. Koulupäivän liikunnallistaminen
3. Nuoret mukaan ideoimaan ja toteuttamaan

Työikäisten liikunnan työpaja

1. Lähiliikuntapaikat – erityisesti pyöräily-, lenkkeily- ja kaupunkiretkeilyreitit
2. Arkiliikuntakampanjat ja teemapäivät
3. Matalan kynnyksen mahdollisuudet

Ikääntyvien liikunnan työpaja

1. Esteettömät lähiliikuntapaikat, ohjausta mukaan, levähdyspaikkoja ja vessoja reittien varsille
2. Liikkumisgaala, jossa palkitaan ja juhlitaan
3. Liikuntatapahtumia ja lajikokeiluja, liikkumiskaveri sekä kuljetukset

Seurafoorumi-työpaja

1. Seurojen ja kaupungin sekä seurojen välinen tiedonkulku ja viestintä
2. Seuraforumin kehittäminen palvelemaan yhteistyötä ja seurojen erityistarpeita ”seuraryhmittäin” 

Kaikissa työpajoissa

1. Ilmapiiri innostava ja rakentava
2. Paljon konkreettisia ratkaisuja ja ideoita
3. Synnytettiin uusia verkostoja
4. Osallistettiin toimijoita ja asukkaita

Näkökulmia tulevaisuuteen

Yhteiskunnan muutosvirtoja

• Digitalisaatio, sosiaalinen media
• Osallistaminen, joukkoistaminen
• Yksilöllistyminen, uusyhteisöllisyys
• Nuorten uudet toimintatavat
• Markkinamekanismi, palvelullistuminen
• Terveyskäyttäytymisen polarisoituminen, elintapasairaudet
• Kaupungistuminen
• Ikääntyminen
• Ilmastonmuutos
• Monikulttuuristuminen

Liikuntakulttuurin muutosvirtoja

• Liikuntalajien ja -muotojen kirjo kasvanut
• Liikunta trendikästä
• Huippu-urheilu keskeinen viihteen muoto
• Liikunta-aktiivisuus polarisoitunut
• Kilpailu vapaa-ajasta kiristynyt
• Pitkäjänteisen sitoutumisen rinnalla projektimaisuutta ja kertaluontoisuutta
• Arkiliikunta vähentynyt
• Lasten liikunnalliset perustaidot heikentyneet ja yksipuolistuneet
• Laatuvaatimukset ja harrastamiskustannukset kasvaneet

Kunnan liikuntahallinnon muutosvirtoja

• Kiristyvä julkinen talous
• Perusteltavissa olevien tukikohteiden määräkasvu
• Tarve perustella julkinen tuki liikuntatoimintaan
• Hallinnon rajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö
• Maakunta- ja sote-uudistusten mahdolliset heijastumat kuntien rooliin

Linjauksia tuleville vuosille

Liikkumisohjelman iso kuva 

Yhteenveto päähaasteista ja ratkaisukeinoista

Tunnistetut päähaasteet
Yleiset

• Valtakunnalliset selvitykset: Pääosa suomalaisista kaikissa ikäryhmissä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän.
• Päivittäinen omatoiminen arkiliikkuminen ja –liikunta on kaikissa väestönosissa liian vähäistä.
• Urheilun vetovoimaisuudesta huolimatta seuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten osuus ei ole juurikaan kasvanut. Yksi merkittävä syy on harrastamiskustannusten kasvu osana seuratoiminnan yleistä laatuvaatimusten kasvua.

Paikalliset

• Asukaskyselyn perusteella yli kolmasosa kaupunkilaisista on tyytymättömiä kaupungin keskeisiin toimenpiteisiin liikunnan edistämisessä, kuten lasten ja nuorten liikunnan omatoimisen ja organisoidun harrastamisen olosuhteisiin sekä liikunnan ja urheilun harrastamisen kustannuksiin liittyviin toimenpiteisiin.
• Työpajoissa kehittämistoimenpiteitä kohdistettiin erityisesti lähiliikuntaolosuhteiden ratkaisuihin, yhteistyön vahvistamiseen, omatoimisen liikkumisen tukemiseen sekä matalan kynnyksen toimintaratkaisuihin. 

Pääkeinot haasteisiin vastaamisessa

Olosuhteiden ja palveluiden kehittäminen

• Lähiliikuntaolosuhteet ydinroolissa omatoimisen liikkumisen mahdollistajana. Eri ikäryhmillä ja/tai käyttäjäryhmillä korostuvat erilaiset lähiliikuntapaikat, -ympäristöt ja  reitit.
• Matalan kynnyksen ratkaisujen ja palveluiden synnyttäminen palvelukehittämisen keskiöön – huomioiden elämänkaaren eri vaiheiden erityistarpeet.

Toimintatapojen kehittäminen

• Yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen verkostojen kanssa.
• Yhteistyöllä hyödynnetään aiempaa tehokkaammin eri toimijoiden osaamista, olosuhteita sekä toimintakulttuureita. Näin löydetään ratkaisuja, joita eri toimijat eivät kykene yksin ratkaisemaan.
• Osallistaminen, viestintä ja kokeileminen lisäävät vaikuttavuutta kehittämistyössä. Osallistamalla saadaan aikaan sitoutumista ja enemmän ajatuksia ja ideoita kehitystyön tueksi, monipuolinen viestintä vaikuttaa moneen suuntaan: kaupungista asukkaille ja eri toimijoille ja päinvastoin, kokeilemalla hiotaan ideoista timantteja.

Suunnittelu ja päätöksenteko

• Liikuntavaikutusten arviointi tulee sisältyä kaikkeen kaupungin suunnittelutyöhön ja päätöksentekoon. Siten voidaan vaikuttaa uusiin
  pitkän aikavälin liikkumisen edistämisen tuloksiin esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, matkailun ja elinkenoelämän näkökulmista.  

Lasten ja nuorten painopistevalinnat

Omatoimisen liikkumisen ja liikunnan edistäminen

Tahtotila

• Liikkumaan innostavia lähiliikuntapaikkoja löytyy jokaisen lappeenrantalaisen lapsen ja nuoren lähiympäristöstä.
• Jokaisena koulu- ja päiväkotipäivänä mahdollistuu lappeenrantaisille lapsille ja nuorille vähintään tunti liikkumista.
• Lappeenrantalaisten lapsiperheiden yhteinen liikkuminen lisääntyy.

Perustelu

• Lähiympäristön maksuttomat ja innostavat liikkumispaikat olosuhteet lasten ja nuorten omatoimisen liikunta-aktiivisuuden perusedellytys. Kaupunkilaisilta vahva tuki lasten ja nuorten lähiliikuntaolosuhteiden kehittämiselle.
• Koulu- ja päiväkotipäivien aikana tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret. Liikunta-aktiivisuuden aikaansaamisen lisäksi liikkumisen ja liikunnan keinoin voidaan eri tavoin edistää ja tukea koulujen ja päiväkotien erilaisia kasvatus- ja oppimistavoitteita.
• Vanhempien mahdollistamat perheiden yhteiset liikuntahetket ovat tärkeässä roolissa lasten liikunta-aktiivisuuden aikaansaamisessa ja liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. 

Toimenpiteitä

• Jatketaan ja päivitetään Lappeenrannan lähiliikuntapaikkojen kehittämisohjelmaa. Pääfokus koulupihojen kehittämisessä. Tavoitteena vähintään yhden uuden lähiliikuntapaikan toteuttaminen joka vuosi.
• Kokeillaan uusia ratkaisuja ja panostetaan lähiliikuntapaikkojen käytön tehostamiseen. Mahdollistetaan kulkemista omatoimiseen liikkumiseen ja harrastamiseen turvallisesti ja helposti.
• Jatketaan Liikkuva Koulu -ohjelman toimenpiteiden ja toimintakulttuurin jalkauttamista kaikkiin Lappeenrannan kouluihin.
• Tartutaan aktiivisesti varhaiskasvatuksen valtakunnallisen liikkumisohjelmaan (”Ilo kasvaa liikkuen”) ja edistetään sen toimintamalleja kaikkiin Lappeenrannan varhaiskasvatusyksiköihin.
• Toteutetaan perheliikuntatempauksia ja tapahtumia.
• Kehitetään ja tuotetaan erityisesti perheliikuntaa edistäviä palveluratkaisuja.

Ohjatun liikunnan ja urheilun harrastamisen edistäminen

Tahtotila

• Lappeenrantalaisille liikunta- ja urheiluseuroilla on toimivat lasten ja nuorten harjoitteluolosuhteet.
• Jokaiselle lappeenrantalaiselle lapselle ja nuorelle on tarjolla innostavaa matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaa.
• Lasten ja nuorten seuraharrastamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina kannustavalla seura-avustuspolitiikalla.

Perustelu

• Noin puolet lappeenrantalaisista lapsista ja nuorista liikkuu viikoittain useita tunteja seuraharrastusten parissa. Toimivat harjoitusolosuhteet ovat harrastamisen perusedellytys ja niiden kehittämiselle olemassa vahva kaupunkilaisten tuki.
• Kaikki lapset ja nuoret eivät ole kiinnostuneita tavoitteellisesta seuraharrastamisesta, jolloin tarvitaan innostavia, mutta toimintatavoiltaan ja kustannuksiltaan matalakynnyksiä ohjatun harrastamisen toimintamalleja.
• Seuraharrastamisen kustannusten kasvaminen osittain lasten ja nuorten seuraharrastamisen kasvun esteenä. Toimivalla tukijärjestelmällä voidaan pyrkiä estämään ilmiön negatiivisten vaikutusten kasvua.

Toimenpiteitä

• Haetaan seurojen kanssa yhdessä ratkaisuja olosuhdeongelmiin ja kokeillaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisumalleja.
• Päivitetään kaupunkitasoinen liikuntapaikkasuunnitelma ja tarkennetaan tässä yhteydessä 2020 -luvun liikuntapaikkarakentamisen investointiohjelma.
• Ylläpidetään ja vahvistetaan nykyistä hyvää matalan kynnyksen kerhotoimintaa.
• Luodaan ja käynnistetään uusia innostavia kerhoja/toimintamalleja yhteistyössä lappeenrantalaisten paikallistoimijoiden kanssa (seurat, yhdistykset, järjestöt).
• Tehdään selvitys liikuntaseurojen avustus- ja maksupolitiikan nykytilasta ja tarpeista.
• Arvioidaan selvityksen perusteella tarvittavat toimenpiteet tuleville vuosille.

Aikuisväestön painopistevalinnat

Omatoimisen liikkumisen ja liikunnan edistäminen

Tahtotila

• Lappeenrannassa on liikkumiseen kannustavat lähiliikunta- ja -ulkoilureitit, jotka tukevat aikuisväestön säännöllistä arki- ja hyötyliikuntaa.
• Lappeenrannassa on kattavat ja laadukkaat henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan ja -ohjauksen palvelut tukemassa työikäisten ja ikääntyvien omaehtoista liikkumista ja liikuntaa.
• Paikallislähtöisillä ja valtakunnallisilla liikuntakampanjoilla ja -tempauksilla edistetään työikäisten ja ikääntyneiden omaehtoista liikuntaa.

Perustelu

• Kävely- ja pyöräilytiet sekä muut lähiulkoilu- ja kuntoilureitit ovat aikuisväestön säännöllisen arkiliikunnan keskeisin olosuhde. Näiden kehittämiselle kaupunkilaisilta vahvaa toivetta ja tukea.
• Ohjaus on keskeisin keino innostamaan, rohkaisemaan ja auttamaan oikeiden olosuhteiden ja motivoivien liikkumismuotojen löytämiseksi ja oppimiseksi.
• Erilaiset tapahtumat ja kampanjat innostavat ja tarjoavat eri lajien ja liikuntamuotojen kokeilumahdollisuuksia sekä luovat sosiaalisia verkostoitumisen paikkoja. Työpajojen vahva viesti.

Toimenpiteitä

• Saavutettavuuden parantamiseksi lisätään kevyenliikenteen väyliä, ulkoilureittejä, viherväyliä, rakennetaan niihin levähdyspaikkoja ja vessoja. Kannustetaan ihmisiä käyttämään ulkoilureittejä nykyistä enemmän.
• Etsitään ratkaisuja ohjaustoiminnan lisäämiseksi lähiliikuntaolosuhteiden tehokkaampaa käyttöä ajatellen.
• Vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä tuottamaan lisää ohjausta.
• Varmistetaan toimijoiden osaamista kouluttamalla ja kokemusten systemaattisella vaihtamisella.
• Ollaan mukana valtakunnallisissa kampanjoissa.
• Vahvistamalla yhteistyötä ja viestintää toteutetaan eri toimijoiden kanssa kaupunkitasoisia ja paikallisia tempauksia ja kampanjoita. 

Ohjatun liikunnan/urheilun harrastamisen edistäminen

Tahtotila

• Kaupungissa on tarjolla kohdennettuja ja vetovoimaisia ohjattuja liikuntatunteja työikäisille ja ikääntyville.
• Lappeenrannan seura- ja yhdistystoiminta on aktiivinen aikuisväestön liikuttaja.
• Lappeenrannan liikunta- ja urheiluelämässä on läpäisevänä ja leimallisena toimintatapana vahva yhdessätekemisen kulttuuri.
• Jatketaan osallistamisen vahvistamista kaikessa toiminnassa.
• Kaikessa tekemisessä viestinnän näkökulmat ja keinot ovat mukana. Sosiaalisen median rooli vahvistuu.
• Kehitystyö edellyttää kokeilemista.
• Liikkumisvaikutusten arviointi sisältyy kaikkeen kaupungin suunnittelutyöhön ja päätöksentekoon.

Perustelu

• Omatoimisen liikkumisen tukemiseksi tarvitaan erityisesti terveytensä eteen liian vähän liikkuville rohkaisua ja osaamista sekä vertaistukea. Yhdessä tekeminen luo uusia sosiaalisia suhteita.
• Seuroilla ja muilla yhdistyksillä on paljon osaamista sekä kokemusta aikuisväestön harrasteliikunnasta ja kilpaurheilusta. Seurat tarjoavat laajan valikoiman erilaisia liikkumis- ja urheilumuotoja.
• Yhteistyöllä hyödynnetään aiempaa tehokkaammin eri toimijoiden osaamista, olosuhteita sekä toimintakulttuureita. Näin voidaan ratkaista haasteita, joita yksittäiset toimijat eivät kykene ratkaisemaan. Seuraforumissa korostettiin yhteistyön merkitystä.
• Osallistaminen tarjoaa kaikille mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla mukana. Lisäksi osallistaminen luo uusia ideoita, toimintoja sekä auttaa saamaan lisää toimijoita mukaan.
• Hyvällä viestinällä saavutetaan vaikuttavuutta. Ohjelman laadinnan aikana viestinnän puutteet nousivat esille jokaisessa tapaamisessa ja työpajassa. Viestinnän kehittämiseen on paljon tarvetta ja odotuksia.
• Ideasta toimivaan käytäntöön kulkee usein kokeilemisen, erehdyksen, oppisen ja onnistumisen polkua. Hallittu kokeileminen on hyvä ja turvallinen tapa testata ideaa.
• Kaupunkilaisten liikkumisen aktiivisuuteen vaikutetaan joko positiivisesti tai negatiivisesti kaupungin päätöksillä. Nämä vaikutukset tulee tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa.

Toimenpiteitä

• Tehdään tarvekartoitus sekä arvioidaan nykyinen ohjaustoiminta. Muutetaan tarvittaessa sekä sisältöä että kohderyhmiä.
• Huolehditaan toiminnan laadusta osaamista lisäämällä sekä eri toimijoiden yhteistyötä vahvistamalla.
• Parannetaan viestintää ja markkinointia asukkaille luomalla yhteinen viestintäalusta.
• Vahvistetaan yhteistyötä, kokemusten vaihtoa ja tuotekehittelyä sekä viestintää liikuntatoimen ja seurojen kesken.
• Vahvistetaan erilaisia verkostoja, joita on syntynyt aiemmin sekä työpajoissa. Tämä edellyttää verkoston huoltamista, kokoontumista sekä yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä.
• Huolehditaan siitä, että jokaisella verkostolla on nimetty vetäjä ja vetäjällä on edellytykset toimia: osaamista, aikaa ja riittävät resurssit.
• Kehitetään seuraforumia erityisesti seurojen ja seuraryhmien yhteisten haasteiden ja viestinnän ratkaisemiseksi.
• Toteutetaan tarvittaessa ja säännöllisesti asukaskyselyitä sekä osallistavia työpajoja.
• Kehitetään osallistamisen vahvistamiseksi muita työmenetelmiä ja hyödynnetään kaupungin eri hallintokuntien kokemuksia ja osaamista.
• Jokaisen kehittämisprosessin osana on viestintä ja tarpeen mukaan markkinointi.
• Etsitään yhdessä kaupungin eri hallintokuntien kanssa tehokkaita viestinnällisiä ratkaisuja sekä hyödynnetään muiden kokemuksia ja osaamista.
• Jokaisen kehittämisprosessin osana arvioidaan kokeilemisen tarvetta ja hyödynnetään kokeilemista tarvittaessa.
• Huolehditaan siitä, että erilisiin prosesseihin osallistuvilla on riittävä ymmärrys ja osaaminen kokeilukulttuurista.
• Kehitetään ja kokeillaan työkaluja liikuntavaikutusten arviointiin.
• Viedään toimintamallia aktiivisesti kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Liikkumisohjelman loikat

Toimeenpanon ja seurannan suuntaviivoja

Vuonna 2018 Liikkumisohjelman suuntaviivojen rakentaminen

• kohtaamiset ja työpajat
• asukaskysely
• ohjelmadokumentti

Vuonna 2019 Liikkumisohjelman konkretisoiminen

• Verkostojen rakentamista & ohjelman jatkotyöstöä verkostojen kanssa
• Tarvittavat osa-alueittaiset suunnitelmat
• Resurssitarkastelut
• Jalkautetaan toimialoille

Vuosina 2020-2025 Liikkumisohjelma käytäntöön ja lentoon

•  Suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa perustekemistä
• Kohdistettuja & osuvia erityistoimenpiteitä
• Verkostomainen työtapa ja aktiivinen osallistaminen keskeinen osa toimintakulttuuria
• 2020 syksyllä toistetaan asukaskysely

Ideapankki

Esimerkkejä työpajoista ja asukaskyselyistä saaduista kehittämisideoista 
(Liikkumisohjelman asukaskyselystä ja työpajoista saatiin yli sata erilaista yksittäistä kehittämistoivetta tai toimenpide-ehdotusta, alla poimintoja näistä.)

• lajikokeiluja kaikille ikäluokille
• oma kuntosali ikäihmisille
• ylisukupolvisia tapahtumia ja toimintaa
• aloitetaan liikuntakasvatus neuvoloissa
• kaupungintalo iltaisin seurojen käytössä (paljon tyhjää työtilaa iltaisin)
• nuorille oma paikka ideoida ja toteuttaa
• liikkumiskaveri-idealla taklataan yksinäisyyttä
• lapset opettavat vanhempiaan
• luodaan lisää vertaisryhmiä, erityisesti aikuisväestölle
• seuratukijärjestelmän luominen niin, että tuki olisi sidottu seuran toiminnan laatuun. Kaupunki myöntäisi seuroille vastikkeellista tukea tietyin kriteerein.
• koululiikuntaohjaajat yläkouluihin
• miksi vesijumpat eivät voisi olla pelkän uimahallimaksun hintaisia? Itsellä hiukan vaikuttaa se, että joudun maksamaan vielä hallimaksun lisäksi.
• Karhuvuoren isolle leikkikentälle voisi tuoda aikuisille sopivia liikuntavälineitä ja ehkä frisbeegolfrata
• korttelitukihenkilöt työpareittain
• luodaan perinne: eläköityville liikkumisläksiäislahja
• liikkumisgaala ikäihmisille, palkitaan ja tehdään näkyväksi ikäihmisten liikkumista

Lisätietoja raportista:

Lappeenrannan liikuntatoimi
Puhelinvaihde: 05–6161 (Ma–pe klo 8–16)
Aukioloaika: ma–pe klo 9–12 ja 13–15
Liikuntajohtaja 
puh. 040 682 0227