Raimo Olavi Kojo
(Raimo O. Kojo)
Syntynyt 23.2.1939 Jaakkimassa,
isän suku Kurkijoelta, äidin Lumivaarasta
Kotipaikka ennen sotia ja sotien aikana Lahdenpohja
Ikuinen evakko, asunut melkein kaikissa Suomen maakunnissa ja sotalapsena Ruotsissa
Nykyinen asuinpaikka Janakkalan Turenki
10 vuotta ja 7 luokkaa Jyväskylän lyseota
Vapaana kirjailijana ja toimittajana v:sta 1966
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1981 -teoksesta Lappi - Suomen siirtomaa
Vuoden satukirja -palkinto 1985 -teoksesta Seitsemän savun peto

Raimo O. Kojo työskenteli 1960 – 66 Helsingissä Suomen Matkailuliiton tiedottajana sekä lehtien ja opaskirjojen toimittajana, missä toimessa tutustui perusteellisesti koko maan matkailuun ja Lapin retkeilyyn. Tuona aikana ilmestyi toistakymmentä erilaista matkaopasta.

Siirryttyään 1966 freelanceriksi Kojo jatkoi matkaoppaiden julkaisemista. Merkittävin opaskirjoista oli laaja Lapin retkeilyopas, ensimmäinen perusteellinen kuvaus kaikista Lapin erämaista. Toinen teos oli yhdessä Matti A. Pitkäsen kanssa julkaistu laaja Suomalaisia kuvia. Oppaiden ja esseiden ohessa ilmestyi myös ensimmäinen kaunokirjallinen teos Tervaksentuoksuinen lohi.

1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Kojo asui Inarissa ja julkaisi kokemuksistaan valtion tiedonjulkistamispalkinnon saaneen esseekokoelman Lappi – Suomen siirtomaa. Toinen pohjoinen kirja oli Heittiön vaellus, veijarimainen elämäkertaromaani legendaarisesta kullankaivajasta Heikki Kokosta. Kojo oli kiinnostunut myös valokuvauksesta, ja teoksessaan Teno – Saamen ja lohen virta runsas kuvitus on hänen omaansa. Kuin välipalana syntyi ”yhden illan aikana ja heti lopullisessa muodossa” satu Seitsemän savun peto, joka voitti sittemmin Lasten Oman Kirjakerhon kirjoituskilpailun ja joka palkittiin myös Vuoden satukirjana.

Toivuttuaan alkoholismistaan 1985 Kojo halusi analysoida ja testata itseään tavallisuudesta poikkeavilla tavoilla. Hän esimerkiksi ajoi polkupyörällä Utsjoelta Espooseen; aikaa testiretkeen kului kolme ja puoli kuukautta, ajomatkaa kertyi reilut 3 100 kilometriä ja reitti suuntautui kaikkiin Suomen maakuntiin. Tuloksena oli teos Syysmatka Suomessa, joka on paitsi laaja, monipuolinen matkakertomus, myös kuvaus ihmisen sekä fyysisestä että psyykkisestä kestokyvystä.

Syysmatkan jälkeen Kojo asui useaan otteeseen ja eri vuodenaikoina erakkona Inarijärven saaressa. Yksinäisen pohdiskelun tuloksena syntyi monitasoinen romaani Erakon paljastava syksy, jossa teemana on ihmisen aina kiinteämmäksi muuttuva suhde luontoon ja sen seurauksena syntyvä syvenevä ero yhteiskunnasta.

Pohdittuaan reilun vuosikymmenen alkoholismin olemusta ja hankittuaan moninaista tietoa koko yhteiskuntaa koskevasta ongelmasta, Kojo kirjoitti teoksen Eroon viinasta. Teoksessa on kuvaus omasta elämästä viinan vankina ja siitä vapautumisesta.

Talvisodan 70-vuotismuistovuoden kunniaksi ilmestyi Minä, Adolf ja Josif, kustantajan (vastoin kirjailijan toivomusta) veijariromaaniksi määrittelemä kuvaus sota-ajan kotirintaman elämästä Laatokan Karjalassa ja sen jälkeisestä evakkomatkasta. Ohessa on totta ja tarua kahden viiksiniekkaisen diktaattorin kulissientakaisesta toiminnasta.

Karjalaisuudestaan Raimo O. Kojo toteaa: "Monissa kirjoissa - Syysmatka Suomessa, Metsään menevät miehet, erilaiset matkaoppaat - Karjala on vahvasti esillä. Suuri osa kaikesta perusmateriaalista perustuu karjalaisiin juuriin, jopa omakohtaisiin kokemuksiin evakkomatkojen, välirauhan ja jatkosodan ajalta. Romaani Minä, Adolf ja Josif liittyy suoraan Laatokan Karjalaan. Siinä on vahva omaelämäkerrallinen tausta, joka aukeni tehokkaassa hypnoterapiassa ja vierailuilla syntymäseuduilla."

Tuotanto

AUK:n (Karjalan tykistörykmentti) RUK:n(Hamina) kurssijulkaisut
1960. Suomen puolustusvoimat. Kurssijulkaisu

Toistakymmentä matkailukirjaa
1961-1966. Suomen Matkailijayhdistys/Suomen Matkailuliitto.

Lapin retkeilyopas
1967. Kirjamaailma. Kuvaus pohjoisesta luonnosta ja kaikista erämaista.

Automatkailun opas
1968. Kirjamaailma.

Tervantuoksuinen lohi
1969. W&G. Eräaiheisia kertomuksia.

Loma-autoilijan käsikirja
1969. Kustannus Kojo.

101 automatkakohdetta
1970. Kustannus Kojo.

Seuramatkalla
1970. WSOY.

Meriveneilijän opaskirja
1970. Kustannus Kojo. Kuvaus rannikosta ja saaristosta Virolahdelta Tornioon.

101 uutta matkakohdetta
1971. Kustannus Kojo.

Talvi-Suomen opas
1972. Kustannus Kojo.

Suomalaisia kuvia
1975. W&G. Yhdessä Matti A. Pitkäsen kanssa.

Metsiin, merille!
1976. Kustannus Kojo. Pääkaupunkiseudun retkeilyalueet.

Suomalainen löytöretki
1977. Kustannus Kojo. Pakinatyylinen kirjasarja.

Heittiön vaellus
1979. WSOY. Kullankaivajan elämänkertaromaani.

Lappi - Suomen siirtomaa
1981. W&G. Essee- ja kertomuskokoelma. Valtion tiedonjulkistamispalkinto.

Suomi - järvien ja metsien maa
1983. W&G. Yhdessä Matti A. Pitkäsen kanssa. Kuvateos.

Lappi
1983. Karisto. Kirjasarjassa essee erämaista ja eräretkeilystä.

Teno - Saamen ja lohen virta
1984. WSOY. Puolikaunokirjallinen teos pohjoisesta mahtivirrasta.

Seitsemän savun peto
1985. Lasten Oma Kirjakerho. Vuoden satukirja -palkinto.

Sinivalkoinen Suomi
1985. Otava. Matti A. Pitkäsen kuvat, tekstit esseitä suomalaisesta elämänmuodosta.

Erämiesten matkassa
1987. Otava. Kokoelmassa eräkirjallisuutta novelli.

Syysmatka Suomessa
1988. WSOY. Matkaessee: yli 3100 km ja kolme ja puoli kuukautta polkupyörällä Suomea Nuorgamista Espooseen.

Metsään menevät miehet
1990. Karisto. Novellikokoelma.

Erakon paljastava syksy
1991. Kustannus Kojo. Romaani asumisesta Inarijärven saaressa ja suhteesta mantereeseen.

Pohjoiset erämaat
1997. Suomen Matkailuliitto. Kuvaus kaikista Lapin jäljellä olevista erämaista.

Eroon viinasta
1998. Otava. Teos alkoholismista sekä juopoille, että heidän läheisilleen.

Löytöretki Lappiin
1999. Yrityskirjat. Kuvaus mystisestä Lapista. Julk. salanimellä Raimo A. Kojo.

Kuukkelin matkassa Inarista Hettaan 1955-99
2000. Otava. Erä- ja muistelmakirjallisuutta.

Lemmenjoen kansallispuisto
2003. Metsähallitus. Laaja essee kiehtovasta eräretkeilyalueesta.

Talven tuntemus - puheenvuoroja talvesta ja talvitaiteesta
2004. Lapin yliopisto. Laaja essee ja talvisia taidevalokuvia.

Kolme Pohjoista
2005. Taidekeskus Vapriikki. Essee pohjoisten erämaiden kokemisesta ja valokuvia 1960-luvulta.

Minä, Adolf ja Josif : veijariromaani talvisodan ajoilta
2009. Minerva. Romaani. Kuvaus Laatokan Karjalan kotirintaman elämästä talvisodan ajoilta.

Pojan sota
2013. Kustannus HD. Romaani.

 

Tiedot päivitetty 8.2.2023