Ilmanlaadun mittaukset

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale)  ilmanlaaduntarkkailu toteutetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymän ilmanlaaduntarkkailusuunnitelman 2023 – 2027 mukaisesti (Ilmanlaaduntarkkailusuunnitelma). 
Jatkuvatoimisia mittauksia tehdään Lappeenrannan alueella kuudessa mittauspisteissä:

• Lappeenrannan keskusta
• Tirilä
• Lauritsala
• Ihalainen
• Pulp
• Joutsenon keskusta.

Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella ilmanlaatua seurataan projektiluonteisin mittauksin. Mittaukset toteutetaan osana Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkostoa. Mittausten suorittamisesta vastaa Imatran seudun ympäristötoimi.

Mittaustieto on nähtävillä reaaliaikaisesti Etelä-Karjalan ilmanlaadun verkkosivuilla. Ilmanlaatusovellus on ladattavissa matkapuhelimeen Play-kaupasta hakusanalla ”Imatra-Lpr-Air”. Sivustolta saa ilmanlaadun mittaustulosten lisäksi tietoa liittyvistä pitoisuustasoon vaikuttamista tapahtumista (ei kuitenkaan matkapuhelin sovelluksessa).

Valtakunnallisesti ilmanlaatutieto on nähtävillä ilmatieteenlaitoksen sivuilla Ilmanlaatu (Ilmatieteenlaitos)

Mitattavat ilman epäpuhtaudet

Ilmanlaatuindeksillä kuvataan sanallisesti ja värikoodein ilmanlaatua (hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono). Mittaushetkellä indeksi määräytyy huonoimman epäpuhtauden mukaan.

Mitattavia ilmanlaadun epäpuhtauksia ovat haisevat rikkiyhdisteet (TRS-yhdisteet), rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset (hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5) sekä sadeveden laskeuma. Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkoston mittaustuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka on nähtävillä Imatran kaupungin ilmalaatusivulla

Ilmanlaadun vaikutuksia seurataan myös bioindikaattoreiden kuten mäntyjen runkojäkälien avulla. Etelä-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseurannasta 2020 raportin löydät täältä:  Bioindikaattoritutkimusraportti  

Merkittävimmät ilman epäpuhtaudet Lappeenrannan alueella ovat kaukokulkemasta ja tulisijojen käytöstä peräisin olevat pienhiukkaset PM2,5 ja sekä hengitettävät hiukkaset PM10 kuten katupöly ja kiviaineksen käsittely. Katupölyn määrä on pysytty viime vuosina merkittävästi alentamaan käyttämällä keväällä pölyämistä vähentävää CaCl-liuosta sekä muilla kunnossapitotavoilla.

Pienhiukkaspäästöihin voi jokainen tulisijan käyttäjä vaikuttaa oikeilla tulisijan käyttötavoilla. Täältä löydät puunpoltto-oppaan. Puunpolttopas

Puujalostusteollisuuden häiriötilanteet kohottavat ajoittain haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS-yhdisteiden pitoisuustasoa.

Etelä-Karjalan ilmanlaatu