Carelica-kokoelma ei ole käytettävissä pääkirjaston remontin aikana vuosina 2022-2024

Etelä-Karjalan ja luovutetun Karjalan historiaa ja nykypäivää

Carelica

Historiaa

Carelica-kokoelman keruu alkoi 1950-luvulla, jolloin monet karjalaisen kulttuurin ystävät kantoivat huolta myös luovutetun Karjalan perinteen säilymisestä. Lappeenrannan Kilta teki vuonna 1957 Anni Kepilän aloitteesta esityksen, että kaupunginkirjastoon perustettaisiin erillinen kotiseutukokoelma. Valtion kirjastotoimiston johtaja kouluneuvos Kaarina Ranta tähdensi Lappeenrannassa käydessään vuonna 1961, että ”erityisesti kotiseutuosastoon olisi kaikin voimin koottava Karjalaa koskevaa kirjallisuutta”. Kokoelma olikin alkanut karttua. Vuonna 1968 siihen kuului 2373 nimikettä. Nykyisellään kokoelmassa on jo lähes 12 000 kirjaa sekä paljon eri alojen pienpainatteita.

Carelica-kokoelma oli edistämässä maakuntakirjaston perustamista Lappeenrantaan vuonna 1973. Maakuntakirjaston myötä Carelica-kokoelmasta tulikin sitten kirjaston virallinen kotiseutukokoelma. 

Keruualue

Carelican keruualue on nykyinen Etelä-Karjala eli 9 eteläkarjalaista kuntaa, joita ennen kuntaliitoksia on ollut aikoinaan 15. Alusta lähtien Carelica-kokoelmaan on koottu Karjala-kirjallisuutta myös luovutetulta alueelta. Koska Joensuun kirjaston kotiseutukokoelma kattaa Pohjois-Karjalan, on Joensuun kanssa sovittu, että Lappeenranta kerää luovutetun alueen aineistoa Kurkijoesta etelään, Joensuu Kurkijoesta pohjoiseen. Lappeenrannan alueeseen on otettu mukaan Kannaksen pitäjien lisäksi myös Inkeri.
(Luovutetut alueet – katso kartta: Luovutetun Etela-Karjalan pitäjät).

Kuka on Carelica-kirjailija?

Kirjastoissa on pohdittu kotiseutukirjailijakäsitettä. Monet kirjailijoista ovat kosmopoliitteja eivätkä leimaudu mihinkään maakuntaan. On päädytty siihen, että mikäli kirjailija on asunut alueella huomattavan osan elämästään, hänen koko tuotantonsa kerätään kotiseutukokoelmaan. Mikäli kirjailija on asunut alueella lyhyemmän ajan, kokoelmaan otetaan vain se tuotanto, joka on syntynyt maakunnassa asumisen aikana. Tietenkin kaikki kirjallisuus, joka käsittelee Etelä-Karjalaa sekä Karjalankannaksen aluetta ajalta, jolloin se kuului Suomelle, kerätään Carelica-kokoelmaan.

Mainittakoon tietokirjallisuuden osalta, että kirjaa ei liitetä automaattisesti kokoelmaan vain sillä perusteella, että kirjoittaja on alueelta kotoisin. Teoksen on myös käsiteltävä alueen asioita.

Kirjat

Carelican kirjakokoelman pohjana on kirjaston omista kokoelmista erotettu kotiseutuaineisto. Sitä on täydennetty lahjoituksina saadulla ja antikvariaateista hankitulla vanhemmalla kirjallisuudella. Uutuushankinnat käsittävät kaikkea jatkuvasti ilmestyvää eteläkarjalaista ja kannakselaista kauno- ja tietokirjallisuutta.
Kokoelmaan kuulu jonkin verran harvinaiskirjoja, mm. Pietarissa 1788 ilmestynyt Flora Rossica, jonka tohtori Thuneberg lahjoitti Carelicaan vuonna 1974, Topeliuksen En resa i Finland vuodelta 1873, O. Relanderin Karjalan kuvia vuodelta 1893 ja Theodor Schwindtin Suomalaisia koristeita vuodelta 1895. Arvokkainta aineistoa luultavasti kuitenkin on pieninä painoksina ilmestynyt Karjala-kirjallisuus, joka on onnistuttu jäljittämään ja hankkimaan Carelicaan.

Carelica-kokoelman kaunokirjallisuudesta suuri osa on luovutetun alueen kirjallisuutta. Viipurilaiskirjailijat, kuten Lempi Jääskeläinen, ja kannakselaiskirjailijat, kuten Unto Seppänen, olivat hyvin tuotteliaita. Nykykirjailijoista ahkerimpia ovat varmaankin luumäkeläislähtöinen jännityskirjailija Ilkka Remes sekä toinen huippusuosittu Lappeenrannassa kirjailijanuransa aloittanut Laila Hirvisaari (ent. Hietamies).

Pienpainatteet ja luetteloimaton aineisto

Carelica-kokoelmaan kuuluu myös suuri määrä pienpainatteita, esitteitä, mainoksia, ohjelmia jne., joista vain erittäin pieni osa on luetteloitu. Nämä on järjestetty luokittain mappeihin ja ne löytyvät aiheittain, mikäli tällaista aineistoa haluaa tutkia.

Lehdet

Kaikki alueella ilmestyvät aikakaus- ja sanomalehdet on pyritty saamaan kokoelmaan. Vanhemmat sanomalehdet ovat mikrofilmeinä, uudemmat sekä filmeinä että alkuperäisinä. Tilattuina Carelica-kokoelmaan tulee useita aikakaus- ja sanomalehtiä. Suuri määrä lehtiä saadaan myös lahjoituksina ja ilmaisjakeluna. Lehtileikekokoelmassa on aluetta koskevia artikkeleita myös muista kuin keruualueen lehdistä. Leikkeet on järjestetty asiasanoittain omaksi kokoelmakseen.

Vuodesta 1989 lähtien kokoelman artikkeleista on tehty viittaukset Carelica-tietokantaan. Tätä vuotta ennen tehdyt viittaukset löytyvät yhä säilytettävästä kortistosta. Tietokannan yksi tärkein osa ovatkin juuri lehtiartikkeliviittaukset, joiden perusteella voidaan hakea tietoja eri aiheista. Vuoden 2017 loppuun mennessä niitä oli kertynyt jo lähes 47 000 kappaletta.

Mikrofilmit

Mikrofilmattujen lehtivuosikertojen lisäksi kokoelmassa ovat keruualueen kirkonkirjat noin vuoteen 1900. Suomen Sukututkimusseuran puhtaaksikirjoittamat historiakirjakopiot (ns. SSS-kopiot) on hankittu koko Suomen kattavasti. Lisäksi löytyy keruualueen henkikirjoja, sotilasasiakirjoja ja läänintilejä.
Mikrofilmihuoneessa on filmien lukemiseen käytössä tietokonepohjainen, helppokäyttöinen ScanPro 3000 -lukulaite sekä vanhempia lukulaitteita. Tallennus on mahdollista myös omalle muistitikulle. Laitteen ajanvarausta ja käytön opastusta hoitavat kirjaston neuvojat.

Käsikirjoitukset

Carelica-kokoelmassa on myös käsikirjoituksia, joita alueen kirjailijat ovat luovuttaneet kokoelmaan. Niitä säilytetään holvissa, josta löytyy mm. käsinkirjoitettuja versioita imatralaisen Hilja Valtosen romaaneista sekä Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) ja Heikki Hietamiehen varhaistuotannon alkuperäisiä romaanien konekirjoitusversioita.
Kokoelmassa on myös sellaisia käsikirjoituksia, joita ei ole ilmestynyt painettuina, t.s. harrastajakirjoittajien töitä ja lisäksi painamattomia opinnäytteitä. Käsikirjoituksiin kuuluvat myös näytelmät, joista mainittakoon mm. lappeenrantalaisen Aimo Vuorisen tekstit.

Kartat

Karttakokoelma koostuu etupäässä nykyisen Etelä-Karjalan topografikartoista ja merikorteista. Merikortit on hankittu koko Saimaan vesistöalueelta.  Carelica-kokoelmaan kuuluu muutamia vanhoja karttoja 1700-luvulta. Lisäksi Karjalankannaksen alueelta on pitäjä- ja kyläkarttoja ajalta ennen toista maailmansotaa. Karttoja voi tutkia kirjastossa. 70 vuotta vanhemmat Carelica-kokoelman kartat ovat digitoituina katsottavissa Digi-Carelicassa.

Äänitteet ja kuvatallenteet

Carelica-kokoelmaan pyritään hankkimaan eteläkarjalaiset äänitteet, kuten säveltäjien ja muusikoiden tuotanto. Kokoelmassa on myös paikallisten säveltäjien nuotteja.  Etelä-Karjalaa kuvaavia kuvatallenteita hankitaan myös kokoelmaan.

Kuinka Carelica-kokoelmaa käytetään?

Carelica-kokoelmasta ei anneta kotilainoja. Asiakkaat saavat materiaalia käyttöönsä lukusaliin pyytämällä sitä tietopalvelusta, josta aineistoa haetaan tutustumista varten. Tietopalvelun virkailijat myös avustavat tiedonhaussa.
Muihin kirjastoihin kotiseutuaineistoa annetaan kaukolainaksi, mutta tällöinkin vain lukusalikäyttöön. On huomattava, että monista kokoelman teoksista on myös lainakappaleita lainausosastolla.

Ennen vuotta 1989 hankittu kirjallisuus ja artikkeliviitteet on luetteloitu yhä säilytettävään kortistoon. Niistä on sekä aakkosellinen että alanmukainen kortisto.

DigiCarelica-sivustolle on koottu osa Lappeenrannan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelma Carelican aineistosta. Sivustolla on esillä digitoituna mm. karttoja, pienpainatteita, valokuvia ja postikortteja.