Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja
Sisällysluettelo
- Sääntökirjan yleinen osa
- 1. Määritelmät ja käsitteet
- 2. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen sovellettava lainsäädäntö
- 3. Palveluseteliasiakkuus
- 4. Palvelusetelin arvo ja asiakkaan omavastuuosuuden määrittäminen
- 4.1 Palvelusetelituotteet ja niiden arvo
- 4.2 Esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen myönnettävän palvelusetelin arvon määräytyminen
- 4.3 Päätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta
- 4.4 Palvelusetelin arvon tarkistaminen
- 4.5 Asiakkaan omavastuuosuus
- 4.6. Poissaolot ja supistetut toiminta-ajat
- 4.7 Palvelusetelin arvon määrittäminen vanhempien yhteishuoltajuudessa
- 4.8 Muutoksenhaku palvelusetelin arvon päätökseen
- 5. Palveluntuottajien hyväksymisen edellytykset
- 5.6 Maksukäytäntö
- 6. Lappeenrannan kaupungin tehtävät
- 7. Vastuut ja vahingonkorvaukset
- 8. Verotus
- 9. Sääntökirja
- Sääntökirjan erityinen osa
- 10 Palvelun sisältö ja laadun hallinta
- 11 Palvelujen käytön raportointi
- 12 Palvelusetelin arvon laskutus Lappeenrannan kaupungilta
Sääntökirjan yleinen osa
1. Määritelmät ja käsitteet
1.1 Palveluseteli
Palvelusetelin käytöstä säädetään varhaiskasvatuksen palvelusetelistä annetussa laissa (1048/2025), jatkossa palvelusetelilaki. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sitoumusta suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palveluntuottajalle niiden kustannusten korvaamiseksi, joita palveluntuottajalle on aiheutunut palvelunkäyttäjälle tuotetusta palvelusta.
Palvelusetelillä voidaan järjestää kunnan lakisääteisiä varhaiskasvatuspalveluja täydentäen kunnan omaa palvelutuotantoa. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä varhaiskasvatuksessa. Kunnan tulee hyväksyä palvelusetelillä tuotettavista varhaiskasvatuspalveluista vastaavat yksityiset palveluntuottajat ennen toiminnan aloittamista. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelujen tuottaja. Palvelusetelijärjestelmässä kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja sitoutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palvelusetelin arvoon asti.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018) 5.2 ja 5.3 §:t:
Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta noudattaen, mitä kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään. Hankittaessa palveluja toiselta palvelujentuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Kunta tai kuntayhtymä on velvollinen suorittamaan yksityiselle palveluntuottajalle korvausta vain hankkimistaan järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvista lasten varhaiskasvatuspalveluista.
Varhaiskasvatuksen järjestämisestä palvelusetelillä säädetään varhaiskasvatuksen palvelusetelistä annetussa laissa (1048/2025).
Käytettäessä palveluseteliä palvelujen järjestämistapana ei kunnan ja palveluntuottajan välille muodostu sopimussuhdetta. Palvelusetelin saanut tuleva palvelunkäyttäjä tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet.
Tässä sääntökirjassa kuvattujen palveluntuottajien palvelut ovat kuluttajansuojalainsäädännön piirissä. Kyseessä on kuluttajan asemassa olevan palvelunkäyttäjän ja palvelujen tuottajan välinen sopimus, jota koskevan erimielisyyden palvelunkäyttäjä voi saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.
1.2 Sääntökirja
Sääntökirja on laadittu menettelytapaohjeeksi varhaiskasvatuspalveluiden palvelusetelin käyttöön Lappeenrannassa. Tämä sääntökirja ei ole sopimus Lappeenrannan kaupungin ja palveluntuottajan välillä.
Palvelusetelilaki määrittelee lakisääteiset edellytykset palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä. Palvelusetelilain 5 §:ssä on lueteltu palveluntuottajan ja toimipaikan hyväksymisen edellytykset. Lappeenrannan kaupunki voi hyväksyä vain nämä edellytykset täyttävät palveluntuottajat tarjoajatietokantaan otettaviksi palveluntuottajiksi. Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset ja -ehdot on määritelty hakemuksessa yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi, jonka allekirjoittamalla palveluntuottaja vahvistaa hyväksyvänsä edellytykset. Lisäksi palveluntuottaja todentaa noudattavansa asetettuja ehtoja kaupungin suorittamilla tarkastuskäynneillä.
Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palvelutuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien varhaiskasvatuspalvelujen tuottajaksi.
Varhaiskasvatuspalvelua tuotettaessa sitä koskevan palvelusopimuksen osapuolina ovat yksityinen päiväkotipalveluntuottaja ja palvelunkäyttäjä, eivätkä heidän tekemänsä sopimuksen sitoumukset ja vastuut kohdistu Lappeenrannan kaupunkiin. Palveluntuottajan ja asiakkaan välisen palvelusopimuksen tulee vastata sisällöltään Lappeenrannan kaupungin palvelusopimusmallia ja sen tulee olla tämän sääntökirjan mukainen.
Tämä sääntökirja jakautuu yleiseen ja erityiseen osaan. Sääntökirjan yleisessä osassa käsitellään pääasiassa pakollisia, lainsäädäntöön perustuvia hyväksymisehtoja. Erityinen osa sisältää puolestaan pääasiassa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen määrittämiä hyväksymisehtoja.
1.3 Sääntökirjassa käytettävät käsitteet
Tässä sääntökirjassa tarkoitetaan:
1. Palvelunkäyttäjällä varhaiskasvatuksessa olevaa lasta sekä lapsen ohella hänen vanhempiansa, muita huoltajia tai muita laillisia edustajia;
2. Palveluntuottajalla yhdistystä tai yritystä, joka ylläpitää palvelusetelillä varhaiskasvatusta tarjoavaa päiväkotia
3. Palvelusetelillä varhaiskasvatuksesta järjestämisvastuussa olevan kunnan lapsen vanhemmalle, muulle huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle myöntämää sitoumusta korvata palveluntuottajan antaman varhaiskasvatuksen kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti joko tasasuuruisena tai tulosidonnaisena;
4. Tulosidonnaisella palvelusetelillä palveluseteliä, jonka arvo määräytyy lapsen ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän vanhemman tai muun huoltajan sekä vanhemman tai muun huoltajan kanssa yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulojen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) 11 §:ssä säädetyllä tavalla.
5. Omavastuuosuudella sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan varhaiskasvatuspalvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää palvelunkäyttäjän maksettavaksi ja jonka lisäksi palvelunkäyttäjältä ei saa periä muita varhaiskasvatusmaksuja.
6. Hintakatolla tarkoitetaan palveluntuottajalle palvelusta maksettavaa enimmäismäärää, johon sisältyy Lappeenrannan kaupungin maksama osuus (eli palvelusetelin arvo) ja palvelunkäyttäjän maksama omavastuuosuus. Lappeenrannassa palvelunkäyttäjän omavastuuosuus vastaa kunnallista varhaiskasvatusmaksua, eikä palveluntuottaja voi periä palvelunkäyttäjältä lisämaksuja.
2. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottamiseen sovellettava lainsäädäntö
Keskeinen sovellettava lainsäädäntö:
Laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä 1048/2025
Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540
Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 23.8.2018/753
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus varhaiskasvatuksen yksityisen palveluntuottajan lupa- ja ilmoitusmenettelyyn kuuluvista liitteistä (voimassa 1.1.2023 alkaen) 890/2022
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 29.12.2016/1397, 80 – 81 §
Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20.12.1996/1128
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 ja 22.7.2011/932
Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 29.12.2016/1503
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
Yleinen tietosuoja-asetus (Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 )
Tietosuojalaki 5.12.2018/1050
Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38
Muut ohjeet: Yksityisen päiväkodin palvelusetelituottajan edellytetään noudattavan sääntökirjan luvussa 4 PALVELUSETELIN ARVO JA PALVELUNKÄYTTÄJÄN OMAVASTUUOSUUDEN MÄÄRITTÄMINEN kuvattuja palvelunkäyttäjän omavastuuosuuden määrittämisen toimintaperiaatteita.
3. Palveluseteliasiakkuus
3.1 Palveluseteliin oikeutetut palvelunkäyttäjät
Palveluseteli voidaan myöntää Lappeenrannan kaupungin asukkaalle, joka olisi muutoinkin oikeutettu varhaiskasvatuspalveluun Lappeenrannan kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteliä hakevan tulee olla kirjoilla Lappeenrannassa tai lapsella on oltava vähintään tilapäinen osoite Lappeenrannassa.
Lappeenrannan kaupungilla on mahdollisuus rajata vuosittain myönnettävien palvelusetelien määrää talousarvion puitteissa. Palveluseteli voidaan myöntää varhaiskasvatuksen järjestämiseen Lappeenrannassa sijaitsevassa yksityisessä päiväkodissa, jota ylläpitävä yritys tai yhdistys on hyväksytty Lappeenrannan kaupungin palvelusetelipalvelun tuottajaksi.
Palveluseteli voidaan myöntää vain varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Palveluseteli on lapsikohtainen. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 12 §:n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi saada samanaikaisesti lasten kotihoidontukea tai yksityisen hoidon tukea. Palvelusetelin saaja ei voi käyttää samanaikaisesti avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Palvelusetelipalvelu ei oikeuta kotitalousvähennykseen.
Jos lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen, järjestetään varhaiskasvatusta täydentävästi.
Varhaiskasvatuspaikan säilyminen vanhempainrahajakson aikana
Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa.
Edellä tarkoitetusta yli 5 päivää kestävästä poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimille viimeistään yhtä kuukautta ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Toistuvasta 1–5 päivää kestävästä poissaolosta on vastaavasti ilmoitettava yksi viikko ennen ensimmäisen poissaolon suunniteltua aloittamispäivää. Kertaluonteisesta enintään 5 päivää kestävästä poissaolosta ei ole ilmoitusvelvollisuutta.
Palveluntarpeen muuttuessa edellä mainituilla tavoilla lapsella on oikeus jatkaa samassa päiväkodissa.
Lappeenrannan kaupunki hyväksyy yksityisten päiväkotien palvelusetelituottajat. Päiväkotihoidon maksamiseen voi käyttää hakemuksesta myönnettyä palveluseteliä. Ennen palvelusetelin myöntämistä tuleva palvelunkäyttäjä tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta (palvelusopimus). Tämän jälkeen tuleva palvelunkäyttäjä voi hakea palveluseteliä Lappeenrannan kaupungin kotisivujen kautta sähköisellä hakemuksella. Palvelusetelihakemuksen ja palvelusopimuksen tietojen tulee olla yhtenevät.
Mahdollisella tulevalla palvelunkäyttäjällä ei ole oikeutta vaatia palveluseteliä, vaan kunta päättää sopivasta tavasta järjestää palvelunkäyttäjän tarvitsemaa palvelua. Lappeenrannan kaupungilla on oikeus rajata harkintansa mukaan palvelunkäyttäjät, joille palveluseteliä ei myönnetä. Palvelusetelin käytön ulkopuolelle voi jäädä lapsi, jolle varhaiskasvatuspalvelun tarjoaminen palvelusetelipäiväkodissa olisi kohtuuttoman vaikea toteuttaa. Mikäli lapsen varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatisi normaalimitoitusta enemmän henkilöstöresursseja tai toimintaympäristöön tehtäviä laajoja muutoksia, voidaan lapsi ohjata kunnalliseen varhaiskasvatukseen.
3.2 Palveluntuottajan valitseminen ja palvelusetelin hakeminen
Tuleva palvelunkäyttäjä valitsee palveluntuottajaksi haluamansa yksityisen päiväkodin, joka on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Luettelo Lappeenrannan kaupungin hyväksymistä palveluntuottajista ja päiväkodeista hintoineen ja yhteystietoineen löytyy Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta.
Tuleva palvelunkäyttäjä ottaa ensin yhteyttä palveluntuottajaan ja neuvottelee varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisestä yksityisessä päiväkodissa. Kun varhaiskasvatuspaikka yksityisessä päiväkodissa on varmistunut ja kirjallinen palvelusopimus palveluntuottajan kanssa tehty, voi tuleva palvelunkäyttäjä hakea palveluseteliä Lappeenrannan kaupungilta. Yksityisen päiväkodin palveluseteliä haetaan Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta löytyvällä sähköisellä palvelusetelihakemuksella. Se löytyy samasta paikasta, josta kunnallinen varhaiskasvatushakemus. Haettavassa palvelusetelissä tulee olla yhtenevät tiedot palveluntuottajan kanssa tehdyn palvelusopimuksen kanssa.
Palveluseteliä tulee hakea neljä (4) kuukautta ennen hoidon tarvetta palvelusetelihakemuksella. Jos hoidontarve johtuu äkillisestä työllistymistä tai opiskelusta, vähimmäisjärjestelyaika on kaksi (2) viikkoa. Myös äkillisesti paikkaa tarvittaessa varhaiskasvatuspaikasta tulee sopia palveluntuottajan kanssa palvelusopimuksella ennen palvelusetelihakemuksen tekoa. Palveluseteliä ei voi hakea takautuvasti.
Palvelunkäyttäjällä on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä varhaiskasvatuspaikka kunnallisessa toiminnassa tai ohjattava palvelunkäyttäjä halutessaan hakemaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) tarkoitettua yksityisen hoidon tukea.
3.3 Päätös palvelusetelistä
Palveluseteli myönnetään vähintään kuukauden kestävään hoitosuhteeseen. Päätös varhaiskasvatuksen järjestämisestä palvelusetelillä tehdään heinäkuun viimeiseen päivään sitä vuotta, jolloin lapsi täyttää seitsemän.
Päätös palvelusetelin arvosta tehdään aikaisintaan sen kuukauden puolivälin jälkeen, kun lapsen varhaiskasvatussuhde on alkanut.
Päätöksen palvelusetelin myöntämisestä tekee yksityisten päiväkotien ohjaaja ja päätöksen palvelusetelin arvosta tekee varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimi. Palvelunkäyttäjälle toimitetaan kirjallinen tai sähköinen päätös. Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen saa tehdä siitä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä lasten ja nuorten lautakunnalle kirjallisesti.
Kun palvelusopimus yksityisen palveluntuottajan kanssa on tehty, poistuu samalla mahdollinen kunnallinen varhaiskasvatushakemus. Palvelunkäyttäjä voi halutessaan jättää uuden hakemuksen kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Tällöin varhaiskasvatuspaikan järjestämisessä noudatetaan neljän (4) kuukauden järjestelyaikaa.
3.4 Palvelusopimus
Ennen palvelusetelihakemusta palvelunkäyttäjä ja yksityinen päiväkotipalveluntuottaja tekevät palvelusopimuksen varhaiskasvatuksen antamisesta. Palvelunkäyttäjän ja palveluntuottajan väliseen sopimussuhteeseen sovelletaan kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännöksiä ja oikeusperiaatteita.
Laadittuaan palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa tekee palvelunkäyttäjä palvelusopimuksen tietoja vastaavan sähköisen palvelusetelihakemuksen Lappeenrannan kaupungin kotisivujen kautta. Mikäli palvelunkäyttäjä haluaa, että palvelusetelin arvo määritellään tulojen mukaan, tulee tulotiedot toimittaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimille hoidon alkaessa. Tulotietoja ei tarvitse toimittaa, mikäli palvelunkäyttäjä on sähköisessä palvelusetelihakemuksessa ilmoittanut suostuvansa palvelusetelin maksimimääräiseen omavastuuosuuteen (eli suostuvansa pienimpään palvelusetelin arvoon).
Mikäli tulotietoja ei voida toimittaa määräaikaan mennessä, tulee palvelunkäyttäjän ottaa yhteyttä varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimiin asian sopimiseksi. Mikäli tätä yhteydenottoa ei ole tehty varhaiskasvatuksen aloituskuukauden loppuun mennessä ja tulotiedot puuttuvat, määritellään palvelusetelille maksimimääräinen omavastuuosuus (eli palvelusetelin pienin arvo), jota ei korjata takautuvasti.
Mikäli yksityinen päiväkotipalveluntuottaja irtisanoo palvelunkäyttäjän palvelusopimuksen, on palveluntuottajan ilmoitettava irtisanomisen perusteet palvelusetelistä päättäneelle viranomaiselle. Irtisanomissäännöt tulee olla myös Lappeenrannan kaupungin tiedossa. Palveluntuottajalle maksetaan palvelusetelin arvo viimeiseen tosiasialliseen hoitopäivään saakka. Arvon laskentaperusteena käytetään kuukauden keskimääräisten toimintapäivien (20) lukumäärää.
Palveluntuottajalla on oikeus periä palvelunkäyttäjältä omavastuuosuus omien palvelusopimuksessa ilmoitettujen irtisanomissääntöjensä mukaan.
3.5 Varhaiskasvatuspaikan vaihto
Tilanteissa, joissa palvelunkäyttäjä irtisanoo lapsen palvelusopimuksen yksityisessä palvelusetelipäiväkodissa ja haluaa siirtyä kunnalliseen varhaiskasvatukseen, noudatetaan varhaiskasvatuspaikan järjestämisessä neljän kuukauden järjestelyaikaa. Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea neljä kuukautta ennen varhaiskasvatuksen alkamista.
Myös tilanteissa, joissa palvelunkäyttäjä irtisanoo lapsen palvelusopimuksen yksityisessä palvelusetelipäiväkodissa siirtyäkseen toiseen yksityiseen palvelusetelipäiväkotiin, noudatetaan varhaiskasvatuspaikan järjestämisessä neljän kuukauden järjestelyaikaa.
Uudesta varhaiskasvatuspaikasta tulee sopia uuden palveluntuottajan kanssa vähintään neljä kuukautta ennen varhaiskasvatuksen alkamista uudessa palvelusetelipäiväkodissa. Palvelunkäyttäjä ja uusi palveluntuottaja laativat palvelusopimuksen, jonka perusteella palvelunkäyttäjä voi hakea palveluseteliä Lappeenrannan kaupungilta. Lapselle tehdään palvelusetelin arvosta uusi päätös uutta palveluntuottajaa varten.
Mikäli palvelunkäyttäjä irtisanoo palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa, tulee irtisanominen aina tehdä sähköisesti Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla varhaiskasvatuksen verkkoasioinnin kautta. Tällöin irtisanomisesta ja hoidon päättymispäivämäärästä tulee sähköinen vahvistus sekä palveluntuottajalle että yksityisten päiväkotien ohjaajalle. Irtisanomisen voi tehdä myös kirjallisena ja palauttaa palveluntuottajalle, jonka on toimitettava tieto yksityisten päiväkotien ohjaajalle kolmen päivän kuluessa.
3.6 Palvelusetelin voimassaolo
Palveluseteli tulee ottaa käyttöön neljän kuukauden kuluessa sen myöntämispäivästä lukien. Palveluseteli astuu voimaan asiakkaan palvelusetelihakemuksessa ilmoittamasta alkamispäivämäärästä, jonka tulee olla sama kuin asiakkaan ja palveluntuottajan tekemään palvelusopimukseen kirjattu aloituspäivämäärä on.
Oikeus palveluseteliin lakkaa, jos lapsi ei käytä varhaiskasvatuspaikkaa kuuteenkymmeneen (60) toimintapäivään. Tämä ei kuitenkaan koske hyvitettävää kesäaikaa (touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuu). Luvussa 4 on tarkemmin määritelty asiakkaan omavastuuosuuden määrittämisestä lapsen poissa ollessa.
Palvelusetelin voimassaolo päättyy palvelunkäyttäjän sähköisesti tekemän irtisanomisilmoituksen mukaiseen päättymispäivään tai viimeistään heinäkuun viimeinen päivä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Palvelunkäyttäjällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä joko sähköisellä irtisanomisilmoituksella tai kirjallisesti hoitosuhteen päättymisestä palvelusetelistä päättäneelle viranomaiselle sekä palveluntuottajalle.
3.7 Kuluttajansuoja
Palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä sovelletaan kuluttajansuojalakia. Asiakkaalla on oikeus käyttää kuluttajaoikeuden mukaisia oikeusturvakeinoja reklamaatiotilanteessa. Reklamaatio palvelun laadusta tai havaituista puutteista on saatettava myös Lappeenrannan kaupungin tietoon. Kaupunki voi pyytää selvitystä palveluntuottajalta reklamaation johdosta ja vaatia laadun korjausta.
Varhaiskasvatuslain 52 §:n mukaan varhaiskasvatuksen valvontaviranomaisia ovat yksityisen palveluntuottajan järjestämän ja tuottaman varhaiskasvatuksen osalta Lupa- ja valvontavirasto sekä 50 §:ssä tarkoitettu kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija. Lappeenrannassa yksityisiä palvelusetelipäiväkoteja valvoo yksityisten päiväkotien ohjaaja.
4. Palvelusetelin arvo ja palvelunkäyttäjän omavastuuosuuden määrittäminen
Tähän lukuun on sisällytetty Lappeenrannan kaupungin Asiakasmaksun määrääminen ja periminen lapsen varhaiskasvatuksesta -ohjeen mukaiset palvelusetelipäiväkodin palvelunkäyttäjän omavastuuosuuden määrittelyssä huomioitavat asiat. Palveluntuottajan tulee noudattaa asiakkaan omavastuuosuuden perimisessä tämän luvun ehtoja.
Lappeenrannassa yksityisten päiväkotien tuottamassa varhaiskasvatuksessa palvelusetelin arvo määräytyy lapsen iän, perheen koon ja bruttotulojen sekä perheen ja palveluntuottajan välisessä palvelusopimuksessa sovitun palveluntarpeen perusteella. Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa käytettävä sisaralennus koskee myös palveluseteliä. Sisaralennus koskee lisäksi perheitä, joissa toinen sisarus on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Sisaralennus ei kuitenkaan koske perheitä, joissa toinen sisarus on varhaiskasvatuksessa yksityisen hoidon tuella. Huoltajien maksettavaksi jää palveluntuottajan perimän palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus eli omavastuuosuus.
Varhaiskasvatuslain mukainen hoito, kasvatus ja opetus ovat palveluseteliin kuuluvaa. Palvelusetelin arvoa määrättäessä ei oteta huomioon palveluja, jotka palvelunkäyttäjä ostaa oma-aloitteisesti palvelujen tuottajalta. Lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä palvelunkäyttäjiä tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan.
Palvelusetelin voimassa oleva enimmäisarvo tarkistetaan jatkossa vuosittain Tilastokeskuksen julkaiseman Julkisten menojen hintaindeksin perusteella käyttäen Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutosta. Palvelusetelin enimmäisarvo (maksimikattohinta) ei kuitenkaan saa ylittää Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen tuottamien peruspäiväkotien hoitopaikan kuukausihintaa tarkistusajankohtaa edeltävältä vuodelta. Tarkistus tehdään vuosittain 30.4. mennessä. Tarkistettu enimmäisarvo otetaan käyttöön kulloinkin 1.8. lukien.
Indeksin vuosimuutos määritetään tarkistusajankohtaa edeltävien kahden viimeisimmän vuoden indeksilukujen vuosimuutoksen perusteella. Mikäli edeltävän vuoden lopullinen indeksiluku ei ole tarkistusajankohtana käytettävissä, käytetään kyseiseltä vuodelta Tilastokeskuksen julkaisemaa ennakkotietoa.
Palvelusetelin enimmäisarvon tarkistaminen sekä euromääräinen vahvistaminen tehdään vuosittain varhaiskasvatusjohtajan viranhaltijapäätöksellä lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
4.1 Palvelusetelituotteet ja niiden arvo
Palvelusetelituotteet ja niiden arvo löytyvät liitteestä 1.
4.2 Esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen myönnettävän palvelusetelin arvon määräytyminen
Esiopetus ei kuulu palvelusetelilainsäädännön piiriin. Oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Lasten ja nuorten lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista sekä esiopetuksen lukuvuoden alkamis- ja päättymispäivämääristä. Esiopetuksen ostamispäätös yksityiseltä päiväkotipalveluntuottajalta tapahtuu ilmoittautumismenettelyn kautta.
Mikäli palveluntuottaja on hyväksytty esiopetuksen järjestäjäksi, voi Lappeenrannan kaupunki tarvittaessa ostaa siltä esiopetuspaikkoja lukuvuosittain ostopalveluna. Tällöin esiopetuskorvaus maksetaan kaikille palveluntuottajille samansuuruisena esiopetuksen lukuvuoden ajalta, myös lukuvuoteen sisältyviltä loma-ajoilta. Esiopetus on asiakkaalle aina maksutonta, eikä palveluntuottaja voi laskuttaa sitä asiakkaalta.
Varhaiskasvatus esiopetuksen lisänä on palvelusetelilainsäädännön piiriin kuuluvaa toimintaa. Palvelunkäyttäjä ja palveluntuottaja tekevät palvelusopimuksen varhaiskasvatuksesta esiopetuksen lisänä. Lappeenrannan kaupunki voi tarvittaessa myöntää palvelusetelin varhaiskasvatukseen esiopetuksen lisänä. Palvelunkäyttäjän omavastuuosuus peritään kyseisen varhaiskasvatus esiopetuksen lisänä -palveluntarpeen asiakasmaksun mukaisesti.
Mikäli lapsi tarvitsee elokuussa ennen esiopetuksen alkua varhaiskasvatusta enemmän kuin esiopetuksen alettua, peritään siitä kyseisen varatun ajan mukainen omavastuuosuus.
Syys- joulu-, hiihtolomista sekä arkipyhistä johtuvat katkokset esiopetuksessa eivät vaikuta asiakkaan omavastuuosuuteen, ts. palveluntuottaja ei voi korottaa asiakkaan omavastuuosuutta lomien ajaksi.
4.3 Päätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta
Palvelusetelin arvosta annetaan palvelunkäyttäjälle päätös. Viranomaisten oikeuteen saada tulosidonnaisen palvelusetelin arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sovelletaan, mitä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 17 §:ssä säädetään viranomaisten oikeudesta saada tietoja asiakasmaksuja määrättäessä.
Lappeenrannassa päätöksen lapsikohtaisesta tulosidonnaisesta palvelusetelin arvosta tekee varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimi. Päätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta, palvelusetelin arvon korottamista koskevasta päätöksestä ja toimielimen oikaisuvaatimuksen johdosta antama päätös voidaan toimittaa palvelunkäyttäjälle tiedoksi sähköisessä muodossa tai kirjeellä postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös palvelunkäyttäjän ilmoittamalla osoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muilta osin noudatettavasta menettelystä säädetään hallintolaissa (434/2003) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003).
Yksityiselle päiväkotipalveluntuottajalle toimitetaan kirjallinen ilmoitus palvelusetelin arvosta, jossa perheen tulotietoja ei mainita.
4.4 Palvelusetelin arvon tarkistaminen
Palvelusetelin arvo tarkistetaan:
- lapsen palveluntarpeen muuttuessa
- mikäli perheen tulot olennaisesti muuttuvat (maksun perusteena olevien perheen bruttotulojen muutos)
- mikäli perheen koko muuttuu
- mikäli palveluseteli osoittautuu virheelliseksi
- mikäli voimassaolevat säädökset ja päätökset muuttuvat
Palvelunkäyttäjän tulee ilmoittaa oma-aloitteisesti palvelusetelin arvoon vaikuttavista muutoksista (jos perheen tulot tai perheen kokoonpano muuttuu) Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimille.
Jos palvelusetelin arvon määräämistä koskeva päätös on perustunut palvelunkäyttäjän antamiin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, voidaan palvelusetelin arvoa oikaista takautuvasti enintään vuoden ajalta. Oikaisu tehdään, jos perheen omavastuuosuuden arvon laskemisen perusteena olevat tulot poikkeavat vähintään 20 % ilmoitetusta. Aiheettomasti maksettu palvelusetelin arvo peritään takaisin palveluntuottajalta.
4.4.1 Palveluntarpeen muutos:
Palvelunkäyttäjä ja palveluntuottaja päivittävät palvelusopimukseen erillisenä liitteenä palveluntarpeen muutoksen. Päivitetystä palveluntarpeesta toimitetaan kopio yksityisten päiväkotien ohjaajalle.
Jos sovitun palveluntarpeen muk
ainen kuukausittainen varhaiskasvatusaika ylittyy kahtena peräkkäisenä kuukautena tai kolmesti puolen vuoden aikana, tarkistetaan palvelusetelin arvo käytettyä palveluntarvetta vastaavaksi. Mikäli lapsen palveluntarve muuttuu pysyvästi kesken kuukauden, muutetaan palveluntarve seuraavan kuukauden alusta uutta palveluntarvetta vastaavaksi. Pysyväksi katsotaan vähintään kolme kuukautta kestävä muutos. Palvelunkäyttäjän lomautuksen/työttömyyden/vankilatuomion vuoksi palveluntarvetta voidaan muuttaa jo yhden kuukauden ajaksi. Palvelunkäyttäjän omavastuuosuus sekä palvelusetelin arvo lasketaan uudelleen muutosajankohdasta lukien.
Mikäli tuntien määrää ei perustellusta syystä pystytä varhaiskasvatuksen alkaessa arvioimaan oikein, voidaan palveluntarvetta sekä palvelusetelin arvoa muuttaa jo yhden kuukauden kuluttua. Sovittu uusi palveluntarve astuu voimaan palvelusopimuksessa määritellyn ajankohdan mukaisesti aikaisintaan seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä voi tehdä takautuvasti.
Palvelusetelin arvo muuttuu seuraavan kuukauden alusta, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Tällöin palvelunkäyttäjälle ja palveluntuottajalle toimitetaan automaattisesti uusi päätös palvelusetelin arvosta. Mikäli lapsen syntymäpäivä on kuukauden ensimmäinen päivä, lasketaan palvelusetelin arvo koko kuukaudelle yli kolmevuotiaasta maksettavan palvelusetelin arvon mukaisesti.
4.4.2 Varhaiskasvatuksen alkaminen ja päättyminen kesken kalenterikuukauden
Lapsen aloittaessa tai lopettaessa palvelusetelipäiväkodissa kesken kuukauden määräytyy palvelusetelin arvo kyseiselle kuukaudelle palvelusopimuksessa vahvistetusta aloitus- tai lopetuspäivämäärästä lukien. Arvon laskentaperusteena käytetään lapsen laskutustunteja kyseisen kuukauden aikana. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa ko. tunnit varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimin yhteissähköpostiosoitteeseen viimeistään kuukauden loppuun mennessä. Viimeinen hoitopäivä on arkipäivä ja samalla viimeinen laskutuspäivä.
Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan huomioon asiakkaalta perittävässä omavastuuosuudessa myös takautuvasti palvelusetelin arvoon tehdyt muutokset.
4.5 Palvelunkäyttäjän omavastuuosuus
Palvelunkäyttäjä maksaa palveluntuottajalle varhaiskasvatusmaksun (omavastuuosuus), jonka suuruus on palvelusetelituottajan päiväkotihoidosta perimän kokonaishinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Lappeenrannan kaupunki ei voi periä palvelusetelin käyttäjältä asiakasmaksua palvelusta.
Palveluntuottajan palvelunkäyttäjältä perimä omavastuuosuus on kiinteä kuukausimaksu, jonka palveluntuottaja voi periä asiakkaalta enintään 11 kalenterikuukaudelta toimintavuodessa (1.8.–31.7.). Heinäkuu on palvelunkäyttäjälle maksuton, jos varhaiskasvatuspalvelu on jatkunut katkeamattomana edellisestä elokuusta alkaen.
Palveluntuottaja perii palvelunkäyttäjältä omavastuuosuuden myönnetyn palvelusetelin arvon mukaisesti.
4.5.1 Palvelunkäyttäjän omavastuuosuus ja palveluseteli peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta
Palveluseteli myönnetään vähintään kuukauden kestävään hoitosuhteeseen.
Jos lapselle haettua ja myönnettyä palveluseteliä ei oteta vastaan, eikä palveluntuottajan kanssa palvelusopimuksessa sovittua varhaiskasvatuspaikkaa ole peruttu ennen palvelusopimuksen mukaista palvelun alkamispäivämäärää, perii palveluntuottaja palvelunkäyttäjältä puolet tämän omavastuuosuudesta.
Jos lapsen hoitopaikka irtisanotaan alle kuukauden kuluessa hoidon alkamisesta, voi palveluntuottaja periä asiakkaalta omavastuuosuuden hoitopäivien ajalta.
4.5.2 Omavastuuosuuden harkinnanvarainen alentaminen tai poistaminen
Palvelusetelin arvoa on korotettava 7 §:n 1 momentissa säädettyä korkeammaksi, jos palvelunkäyttäjän toimeentulo tai lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus huomioon ottaen.
Palvelusetelin arvon korottamista koskevasta asiasta on tehtävä päätös.
Omavastuuosuus voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa siltä osin kuin omavastuuosuuden periminen vaarantaa perheen toimeentulon edellytyksiä, lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista tai jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioiden. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimi vastaa palvelusetelin omavastuuosuuden määrittämisestä.
Omavastuuosuus poistetaan, jos perhe joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Poistoa voi hakea palvelunkäyttäjä tai palvelunkäyttäjän suostumuksella hänen puolestaan toimeentulotukea myöntävä viranomainen toimittamalla toimeentulotuen normilaskelman Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimille. Tällöin palvelusetelin suuruudessa huomioidaan myös palvelunkäyttäjän omavastuuosuuden poisto.
Kehitysvammalaki muuttui 1.1.2025 alkaen, eikä erityishuolto-ohjelmia enää tehdä. Tätä aiemmin vahvistetut erityishuoltolain perusteella tehdyt päätökset kuntouttavasta varhaiskasvatuksesta pysyvät voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, vaikka se olisi pitempi kuin kolme vuotta.
4.5.3 Omavastuuosuus jää maksamatta palveluntuottajalle
Palveluntuottajalla on oikeus periä palvelunkäyttäjältä omavastuuosuus omien palvelunkäyttäjälle sopimusta laadittaessa ilmoitettujen perintätapojen mukaisesti.
4.6. Poissaolot ja supistetut toiminta-ajat
Palveluntuottajalta edellytettävät hyvitykset asiakkaan omavastuuosuudessa lapsen poissaolon johdosta:
- kun lapsi on sairauden johdosta poissa vähintään 11 toimintapäivää kalenterikuukauden aikana, perii palveluntuottaja asiakkaalta puolet omavastuuosuuden määrästä.
- kun lapsi on muun kuin sairauden johdosta poissa kaikki kalenterikuukauden toimintapäivät, perii palveluntuottaja asiakkaalta puolet omavastuuosuudesta.
Yllä mainituissa tapauksissa Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin arvon eli kunnan osuuden palvelun hinnasta.
Lapsen ollessa sairauden johdosta poissa kaikki kalenterikuukauden toimintapäivät, ei palveluntuottaja peri asiakkaalta omavastuuosuutta tältä kuukaudelta lainkaan. Tällaisessa tapauksessa Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsen palveluntarpeen mukaisen kattohinnan palvelun hinnasta.
4.6.1 Supistetut toiminta-ajat
Kesäaikaa lukuun ottamatta palveluntuottaja perii asiakkaan omavastuuosuuden palvelusetelipäiväkodissa järjestettävästä varhaiskasvatuksesta myös supistettuina toiminta-aikoina (joululoma, talviloma, arkipyhät).
4.6.2 Kesäaika ja varahoito
Mikäli lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta yksityisen päiväkodin ollessa suljettuna, palveluntuottaja sitoutuu järjestämään varahoidon esimerkiksi yhteistyössä muiden yksityisten päiväkotien kanssa. Toimintayksikön kaikkien esiopetusikäisten lasten tulee aloittaa esiopetus lukuvuoden käynnistyttyä huolimatta siitä ovatko he varhaiskasvatuksen osalta lomalla. Palveluseteliasiakkailla ei ole oikeutta varahoitoon kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
Elokuussa ennen esiopetuksen alkua ja keväällä esiopetuksen päätyttyä varhaiskasvatuksen omavastuuosuus peritään lapsen palveluntarpeen mukaisesti ja sille ajalle myönnetään tarvittaessa palveluseteli.
Palveluseteli myönnetään jokaiselle kuukaudelle, jonka lapsi on varhaiskasvatussuhteessa palvelujen tuottajaan. Lappeenrannan kaupunki edellyttää, että palveluntuottaja perii asiakkailta omavastuuosuuden enintään 11 kuukaudelta vuodessa.
Kesäaikana (touko-syyskuu) Lappeenrannan kaupunki maksaa palveluntuottajalle lapsen palveluntarpeen mukaisen kattohinnan palvelun hinnasta, mikäli palvelunkäyttäjä on oikeutettu hyvityksiin, jolloin omavastuuosuutta ei peritä.
Kesäaikana eli touko-syyskuuhun ajoittuvista ennalta määräaikaan mennessä ilmoitetuista poissaoloista palveluntuottajan tulee hyvittää asiakkaan omavastuuosuutta seuraavien sääntöjen täyttyessä:
- hyvitettävä poissaolojakso on yksi yhdenjaksoinen poissaolojakso
- lapsen tulee olla poissa vähintään koko heinäkuun
- hyvitettävä aika voi olla maksimissaan toukokuun alusta syyskuun loppuun
- palveluntarpeen mukaisia tunteja tulee olla käyttämättä kussakin loma-ajan kalenterikuukaudessa
Omavastuuosuutta hyvitetään loma-ajan vajailta kalenterikuukausilta siten, että kuukauden omavastuuosuus jaetaan laskennallisilla toimintapäivillä (20) ja kerrotaan ko. kuukauden loma-aikaan kuuluvilla toimintapäivillä.
Poissaolosta tulee ilmoittaa palveluntuottajalle ennalta huhtikuun loppuun mennessä. Aikaisintaan kesäkuussa alkavan poissaolojakson ajankohtaa voi muuttaa toukokuun loppuun mennessä.
Jos lapsi kuitenkin tarvitsee varhaiskasvatusta ennakkoon ilmoitetun poissaolojakson aikana, hyvittää palveluntuottaja asiakkaan omavastuuosuutta vain yhdenjaksoisen, vähintään koko heinäkuun kestävän poissaolon ajalta. Heinäkuu on asiakkaalle omavastuun osalta maksuton, jos lapsen varhaiskasvatuspalvelu on jatkunut keskeytymättömänä edellisestä elokuusta lähtien eikä tässä tapauksessa maksuton heinäkuu ei ole sidoksissa lapsen läsnäoloon.
Jos lapsen varhaiskasvatus ei ole jatkunut keskeytymättömänä edellisestä elokuusta lähtien ja lapsi tulee hoitoon heinäkuussa, ei palvelunkäyttäjä voi saada palveluntuottajalta hyvitystä omavastuuosuudesta lainkaan eikä kaupunki maksa lapsen palveluntarpeen mukaista kattohintaa vaan palvelusetelin arvon.
4.7 Palvelusetelin arvon määrittäminen vanhempien yhteishuoltajuudessa
Jos lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa, mutta lapselle järjestetään varhaiskasvatusta vain yhdessä kunnassa, otetaan arvopäätöstä määriteltäessä huomioon ko. lapsen sekä sen huoltajan tulot, jonka luona lapsella on väestötietojärjestelmästä ja väestötietojärjestelmästä annetun lain (55/2019) mukainen asuinpaikka. Lisäksi otetaan huomioon lapsen ja vanhemman tai huoltajan kanssa yhteistaloudessa elävän puolison tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulot.
Jos lapselle järjestetään varhaiskasvatusta kahden kunnan alueella, on palvelusetelinarvo määrättävä erikseen molemmissa kunnissa. Lappeenranta myöntää palvelusetelin vain Lappeenrannassa toimiville palvelusetelipäiväkodeille. Lappeenrannan kaupungissa lapsella voi olla vain yksi varhaiskasvatuspaikka.
4.8 Muutoksenhaku palvelusetelin arvon päätökseen
Tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Palvelunkäyttäjä saa tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen lasten ja nuorten lautakunnalle.
5. Palveluntuottajien hyväksymisen edellytykset
Varhaiskasvatuslain 44.1 §:n mukaan yksityistä päiväkotitoimintaa saa harjoittaa vain palveluntuottaja, jota ja jonka toimipaikkoja koskevat tiedot on tallennettu 46 §:ssä tarkoitettuun Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään palveluntuottajien rekisteriin.
Edellä varhaiskasvatuslain 1 momentista poiketen uusi palveluntuottaja saa aloittaa toimintansa, kun palveluntuottajan on katsottu täyttävän 43 a §:ssä tarkoitetut yleiset edellytykset, sen toimipaikka on tarkastettu 44 b §:ssä säädetyn mukaisesti ja kunta on antanut tarkastuskertomuksen suorittamastaan tarkastuksesta, eikä tarkastuksessa ole havaittu puutteita.
Samassa yhteydessä yksityisen päiväkodin tulee hakea hyväksyntää palvelusetelituottajaksi lomakkeella ”Hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi” ja liittää siihen tarvittavat liitteet, tarvittaessa myös liite saaduista julkisista tuista. Mikäli palveluntuottajalla on useampia päiväkoteja, tulee hyväksyntä palvelusetelituottajaksi hakea jokaiselle päiväkodille erikseen. Palveluntuottaja antaa allekirjoituksellaan kaupungille oikeuden tarkistaa yritystä koskevat tiedot tarvittavista rekistereistä ja viranomaistahoilta.
Kaupunki seuraa yrityksen ennakkoperintärekisteriin kuulumista sekä luottokelpoisuutta. Lasten ja nuorten lautakunta päättää palvelusetelituottajan hyväksynnästä.
Lappeenrannan kaupungilla on oikeus vaatia palveluntuottajaa toimittamaan kirjalliset todistukset tai muun riittävän näytön siitä, että tässä luvussa mainitut hyväksymisen edellytykset täyttyvät.
Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalveluntuottajan hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:
5.1 Palveluntuottajaa koskevat yleiset vaatimukset
- Palveluntuottajan toiminta täyttää varhaiskasvatuslain (540/2018 ja varhaiskasvatusasetuksen (753/2018) mukaiset vaatimukset
- Palveluntuottajan toiminta täyttää varhaiskasvatuksen palvelusetelistä annetun lain (1048/2025) vaatimukset.
- Ajantasainen omavalvontasuunnitelma tulee olla päiväkodissa asiakkaiden nähtävillä.
- Palveluntuottajan tulee laatia toimintayksikölle Pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys
- Palveluntuottajalla tulee olla voimassa oleva potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus, tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen tai joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä.
- Palveluntuottaja huolehtii omaisuutensa lakisääteisestä vakuuttamisesta.
- Palveluntuottaja on huolehtinut lakisääteisistä työnantajan sosiaalivakuutusmaksuista, YEL-vakuutuksesta ja muista työnantajan velvoitteista ja sitoutuu pyydettäessä esittämään tästä selvityksen.
- Palveluntuottajan toiminta täyttää julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016), 80 – 81 § annetun lain vaatimukset.
- Palveluntuottaja ei voi saada sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustusta, kunnan antamaa tukea tai muuta julkista tukea palvelusetelillä tuotettaviin palveluihin (pois lukien työvoimaviranomaisen myöntämä palkkatuki). Palveluntuottajan tulee toimittaa pyydettäessä selvitys saamistaan tuista.
- Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelua tuotettaessa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säännöksiä.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Tietosuojalaki (1050/2018)
Yleinen tietosuoja-asetus (Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) siltä osin kuin se koskee varhaiskasvatuslaissa tarkoitettua toimintaa. - Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta.
- Palvelusetelilaki edellyttää, että tuottajan palvelut vastaavat vähintään kunnalliselta toimijalta vaadittavaa tasoa. Lappeenrannan kaupunki valvoo hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua.
- Yksityinen palveluntuottaja vastaa varhaiskasvatuslain mukaiseen tietovarantoon tallentamiensa tietojen osalta niiden sisällöstä ja virheettömyydestä sekä muista rekisterinpitäjän velvollisuuksista, joita ei tässä laissa säädetä Opetushallituksen velvollisuudeksi
5.2 Henkilöstö ja osaaminen
14. Palveluntuottajan tulee nimetä päiväkotiin varhaiskasvatuslain (540/2018) mukainen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan vaihtuessa palveluntuottajan on viipymättä tehtävä kirjallinen ilmoitus päiväkodin johtajan vaihtumisesta ja päiväkodin johtajan yhteystietojen muutoksesta 44 §:ssä tarkoitetun luvan myöntäneelle Lupa- ja valvontavirastolle.
15. Toiminnan vastuuhenkilöllä on varhaiskasvatuslain mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito lasten varhaiskasvatuksen ammatillisiin johtotehtäviin.
16. Palveluntuottaja vastaa siitä, että päiväkodin henkilöstö täyttää varhaiskasvatuslaissa säädetyt vaatimukset sekä vastaa henkilöstön täydennyskoulutuksesta saman lain edellyttämällä tavalla
17. Palveluntuottaja sitoutuu selvittämään työntekijöidensä rikostaustan (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä 504/2002)
18. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstönsä lakisääteisistä työnantajavelvollisuuksista.
5.3 Palvelujen hinnat
19. Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan tiedot palveluistaan ja niiden voimassa olevista palvelujen hinnoista kaupungille, joka pitää ne julkisesti nähtävillä. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa palveluhintoihin toimintakaudeksi kerrallaan (1.8. - 31.7). Palvelusetelin voimassa oleva enimmäisarvo tarkistetaan jatkossa vuosittain Tilastokeskuksen julkaiseman Julkisten menojen hintaindeksin perusteella käyttäen Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutosta. Palvelusetelin enimmäisarvo (maksimikattohinta) ei kuitenkaan saa ylittää Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen tuottamien peruspäiväkotien hoitopaikan kuukausihintaa tarkistusajankohtaa edeltävältä vuodelta. Tarkistus tehdään vuosittain 30.4. mennessä. Tarkistettu enimmäisarvo otetaan käyttöön kulloinkin 1.8. lukien. Indeksin vuosimuutos määritetään tarkistusajankohtaa edeltävien kahden viimeisimmän vuoden indeksilukujen vuosimuutoksen perusteella. Mikäli edeltävän vuoden lopullinen indeksiluku ei ole tarkistusajankohtana käytettävissä, käytetään kyseiseltä vuodelta Tilastokeskuksen julkaisemaa ennakkotietoa. Palvelusetelin enimmäisarvon tarkistaminen sekä euromääräinen vahvistaminen tehdään vuosittain varhaiskasvatusjohtajan viranhaltijapäätöksellä lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
20. Jos palveluntuottajan määrittelemä hinta varhaiskasvatuksesta on pienempi kuin Lappeenrannan kaupungin määrittelemä kattohinta, voi palveluntuottaja laskuttaa kaupungilta enintään määrittelemänsä hinnan, josta on vähennetty asiakkaan omavastuuosuus.
21. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan Lappeenrannan kaupungin määrittelemää sääntökirjan luvussa 4 kuvattua toimintatapaa palvelunkäyttäjän omavastuuosuuden määrittämisessä.
22. Palveluntuottaja sitoutuu tiedottamaan palvelunkäyttäjää palvelusetelin arvon maksamista koskevista ehdoista ja toimimaan niiden mukaisesti.
23. Lappeenrannan kaupunki ei hyväksy laskutuslisää tai toimistomaksua palveluntuottajan laskuttaessa asiakasta tai kaupunkia.
5.4 Muut Lappeenrannan kaupungin ehdot
24. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaan muutokset yhteystiedoissa kaupungin kotisivujen ylläpitäjälle ja huolehtimaan ajantasaisista hoitopaikkatiedoista.
25. Palveluntuottajalla on oltava internet-sivut, joilta käy ilmi toimitilojen osoitetiedot sekä tarjottavien palvelujen hintatiedot. Tarjottavien palvelujen hintatiedot tulee toimittaa asiakkaalle hänen pyynnöstään myös kirjallisena.
26. Palveluntuottaja sitoutuu käyttämään Lappeenrannan kaupungin ilmoittamaa toiminnanohjausjäjestelmää sille myönnettyjen palvelusetelien kuukausittaiseen tarkastamiseen.
27. Palveluntuottaja sitoutuu tekemään asiakkaan kanssa kirjallisen palvelusopimuksen, joka vastaa sisällöltään Lappeenrannan kaupungin palvelusopimusmallia ja kaupungin varhaiskasvatuksessa noudatettavia lasten ja nuorten lautakunnan päättämiä toimintaperiaatteita.
28. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja ja vastaa siitä, että jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa.
29. Palveluntuottaja noudattaa voimassa olevaa työsopimuslainsäädäntöä ja alan työehtosopimuksia.
30. Palveluntuottaja on järjestänyt työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen
31. Käyttäessään alihankkijoita palveluntuottaja vastaa kokonaispalvelun sisällöstä ja laadusta.
32. Kelan yksityisen hoidon tuella hoidossa olevat ja ulkokuntalaiset lapset tulee ilmoittaa erikseen pyydettäessä Lappeenrannan kaupungille.
33. Lappeenrannan kaupungilla on oikeus tehdä asiakaskyselyjä palveluseteliasiakkaille.
34. Kaupungilla on oikeus tehdä muutoksia hakemukseen palvelusetelipalvelun tuottajaksi sekä sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Kaupunki ilmoittaa muutoksista palveluntuottajalle välittömästi päätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneisiin sääntöihin, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti kaupungille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli kaupungille ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin viimeistään kolmekymmentä (30) päivää muutosilmoituksen lähettämisestä.
35. Yrityskauppojen yhteydessä uuden omistajan tulee hakea uudelleen palvelusetelipalvelun tuottajaksi Lappeenrannan kaupungille.
36. Palveluntuottaja vastaa viestinnästä asiakkaiden sekä Lappeenrannan kaupungin suuntaan.
37. Palveluntuottajalla tulee olla häiriötilanteiden varalle ajantasainen toimintaohje viranomaisten, Lappeenrannan kaupungin ja asiakkaiden informointiin
38. Palveluntuottaja vastaa kaikista toimintansa mahdollisesti aiheuttamista vahingoista ja huolehtii sen turvaamisesta tarpeenmukaisin vastuuvakuutuksin ja lasten tapaturmavakuutuksin.
5.5 Asiakirjojen käsittely ja arkistointi
39. Palveluntuottaja laatii palvelusetelijärjestelmässä asiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä ja noudattaa kaikissa käsittelyvaiheissa huolellisuutta siten, ettei kenenkään yksityisyys tule vaarannetuksi eikä loukatuksi. Palveluntuottajan tulee noudattaa varhaiskasvatuslakia (540/2018), tietosuojalakia (1050/2018) sekä yleistä tietosuoja-asetusta (luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) siltä osin kuin se koskee varhaiskasvatuslaissa tarkoitettua toimintaa.
40. Palveluntuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä viranomaisen asiakirjojen käsittelystä säädetään (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia julkisuuslain säädöksiä sovelletaan silloinkin, kun ne ovat palveluntuottajan hallussa.
41. Asiakasasiakirjat, jotka syntyvät palvelusetelillä palvelua järjestettäessä, ovat viranomaisen asiakirjoja. Hoitosuhteen tai palvelusetelitoiminnan päätyttyä palveluntuottaja sitoutuu siihen, että arkistoitavat asiakastiedot siirretään veloituksetta kaupungin käyttöön kaupungin pyytämällä tavalla ja muodossa. Palveluntuottaja huolehtii omien tiedostojensa ja saamiensa kopiokappaleiden tuhoamisesta asianmukaisella tavalla. Asiakastiedot palautetaan Lappeenrannan kaupungille.
42. Palveluntuottaja henkilötietojen käsittelijänä noudattaa Lappeenrannan kaupungin kanssa laatimaansa sopimusta henkilötietojen käsittelystä.
5.6 Maksukäytäntö
43. Palveluntuottaja tekee varhaiskasvatuspalvelua saavan lapsen huoltajan kanssa palvelusopimuksen ja informoi perhettä sähköisen palvelusetelihakemuksen täyttämisestä yhtäläisin tiedoin mitä palvelusopimuksessa on sovittu.
44. Palveluntuottaja informoi perhettä tulotietojen toimittamisesta viimeistään hoidon alkaessa Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen asiakasmaksutiimille.
45. Palveluntuottaja lähettää kuukauden 10. päivään mennessä laskun Lappeenrannan kaupungille verkkolaskuna edellisen kuukauden palvelusetelien summasta.
5.7 Tilanteet, joissa palveluntuottajaa ei voida hyväksyä
1. on asetettu konkurssiin tai on konkurssimenettelyn alaisena
2. on selvitystilassa tai on päätetty asettaa selvitystilaan
3. on yrityssaneerauksessa tai velkajärjestelytilassa tai hakemus velkajärjestelyyn on vireillä
4. on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta
5. on laiminlyönyt verojen tai muiden lakisääteisten maksujen suorittamisen
6. on antanut olennaisesti virheellisiä tietoja palveluja tuottavasta yrityksestä
5.8 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen tai toiminnan lopettaminen
Lappeenrannan kaupungilla on oikeus peruttaa palvelujentuottajalle myönnetty valtuutus toimia palvelusetelijärjestelmässä ja poistaa palveluntuottajan nimi hyväksyttyjen palveluntuottajien luettelosta välittömästi ilman irtisanomisaikaa, mikäli:
- hyviä palvelukäytäntöjä ei noudateta (hallintolain 434/2003 mukaan)
- palveluntuottaja ei noudata Lappeenrannan varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja
- palveluntuottaja ei noudata Lappeenrannan kaupungin kirjallisista kehotuksista huolimatta sääntökirjan (tai yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi -hakemuksen) ehtoja
- palveluntuottaja on tullut maksukyvyttömäksi, ei ole kyennyt hoitamaan laskujaan eräpäivään mennessä, on aloittanut akordimenettelyn, on asetettu selvitystilaan tai on välittömässä vaarassa tulla asetetuksi selvitystilaan
- palvelutuottaja tai joku johtoon kuuluva henkilö on tuomittu elinkeinotoimintaan liittyvässä rikoksessa, palveluntuottaja on tehnyt muun vakavan virheen tai laiminlyönnin
Palveluntuottajan on viipymättä tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnan lopettamisesta lupaviranomaiselle. Lupaviranomaisen on saatettava toiminnan lopettamista koskeva ilmoitus tiedoksi kunnan monijäseniselle toimielimelle tai sen määräämälle viranhaltijalle siinä kunnassa, jossa päiväkoti sijaitsee.
Lopettaessaan toimintansa palveluntuottaja huolehtii asiakkaiden oikea-aikaisesta ja asianmukaisesta tiedottamisesta (yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa).
6. Lappeenrannan kaupungin tehtävät
6.1 Kaupungin velvoitteet
a) Lappeenrannan kaupungin on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista. Tiedot palveluntuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista ovat julkisesti saatavilla Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla tai muulla soveltuvalla tavalla.
b) Lappeenrannan kaupungilla on informointivelvoite suhteessa asiakkaaseen. Lappeenrannan kaupungin on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu.
c) Lappeenrannan kaupungin tulee informoida palvelunkäyttäjää siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksettaan hankkia. Kaupungin on varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja tarvittaessa antaa asiaa koskevaa selvitys.
d) Lappeenrannan kaupungin tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palvelujen tuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista.
e) Lappeenrannan kaupungilla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua hyväksymismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Kaupungin tulee varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset.
f) Lappeenrannan kaupunki valitsee palvelusetelijärjestelmän piiriin kuuluvat palveluntuottajat palvelusetelilain edellyttämällä tavalla. Kaupungin tulee ottaa palveluntuottajan valintaa koskeva asia käsittelyyn yhden (1) kuukauden kuluessa palveluntuottajan ilmoittautumisesta ja tehtävä päätös palveluntuottajan hyväksymisestä tai hylkäämisestä kolmen (3) kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta.
g) Lappeenrannan kaupungin puolesta palvelusetelin myöntämisestä päättänyt henkilö ei voi olla vastaavana henkilönä taikka hallinnollisessa luottamusasemassa palveluntuottajalla. Palvelusetelin myöntäneellä henkilöllä ei myöskään saa olla merkittävää omistusta, eikä hän saa käyttää merkittävää päätösvaltaa palveluntuottajaorganisaatiossa tai palveluntuottajan kanssa samaan konserniin kuuluvassa yhteisössä (yli 10 % osakkeista, osuuksista tai äänivallasta). Omistusrajoitus ei koske palvelujen tuottajaa, jonka osakkeilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.
h) Lappeenrannan kaupunki antaa tiedoksi päätöksen palvelusetelin arvosta palvelunkäyttäjän valitsemalle palvelujen tuottajalle. Mikäli palvelusetelin arvossa tapahtuu muutoksia, toimittaa Lappeenrannan kaupunki niitä koskevat tiedot palveluntuottajalle.
6.2 Kaupunki rekisterinpitäjänä
i) Lappeenrannan kaupunki on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien asiakasasiakirjojen yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Kaupunki vastaa tietosuojaselosteen laatimisesta. Asiakasasiakirjat, jotka syntyvät setelillä palvelua järjestettäessä ja toteutettaessa, ovat viranomaisen asiakirjoja. Asiakasrekisteriä ylläpidetään Lappeenrannan varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmässä.
j) Vaikka palvelujen tuottaja laatii asiakirjat palvelutapahtuman yhteydessä, vastaa Lappeenrannan kaupunki rekisterinpitäjänä viime kädessä niiden käsittelystä. Palvelujen tuottajan ja kaupungin tulee myös varmistaa, että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot siirtyvät osapuolelta toiselle palvelutapahtuman eri vaiheissa. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen lapsen asiakirjat muodostavat hänen varhaiskasvatuksensa kannalta välttämättömän jatkuvan kokonaisuuden, johon varhaiskasvatusta koskevat ratkaisut tulee perustaa.
k) Palvelujen tuottajan tulee laatia asiakastietoja sisältävät asiakirjat yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain ja varhaiskasvatuslain edellyttämällä tavalla. Palvelujen tuottajan tulee noudattaa asiakasasiakirjoja käsitellessään myös, mitä viranomaisen asiakirjojen käsittelystä säädetään. Palvelujen tuottajan tulee toteuttaa asiakirjojen käsittely vastaavasti kuin julkisuuslaki ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät. Jos palvelujen tuottaja laatii toiminnassaan asiakirjoja manuaalisesti, kaupungin tulee huolehtia, että palveluseteliä käytettäessä kyseiset asiakirjat säilytetään vastaavasti, kuin Lappeenrannan kaupungin itsensä tuottamissa palveluissa.
l) Lappeenrannan kaupunki vastaa Lappeenrannan kaupungin käytössä olevasta asiakastietojärjestelmän ylläpidosta myös palvelusetelipäiväkotien osalta.
m) Lappeenrannan kaupunki rekisterinpitäjänä noudattaa palveluntuottajan kanssa laatimaansa sopimusta henkilötietojen käsittelystä.
7. Vastuut ja vahingonkorvaukset
Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti palveluntuottajan vakuutuksesta ja viime kädessä palveluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Lappeenrannan kaupunki ei vastaa palveluntuottajan palvelujen saajalle (asiakkaalle) aiheuttamista vahingoista.
Palveluntuottajan vastuulla ovat päiväkotitilojen ja pihan turvallisuus sekä palveluntuottajan (tai hänen alihankkijansa) aiheuttamat toiminnan keskeytymiset.
Lappeenrannan kaupungilla on vastuu varhaiskasvatuksen palveluseteliin liittyvästä tietojärjestelmästä ja siitä johtuvista virhetilanteista sekä maksuliikenteestä ja sen sujuvuudesta.
8. Verotus
8.1 Tuloverotus
Palveluseteli on saajalleen veroton etuus. Verottomuus edellyttää, että palveluseteli
- myönnetään selkeästi määriteltyihin palveluihin
- on henkilökohtainen eikä siirrettävissä toiselle henkilölle
- ei ole suoraan asiakkaalle maksettavaa rahaa
8.2 Arvonlisäverotus
Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan valtion tai kunnan harjoittamaa sekä sosiaaliviranomaisten valvomaa muun sosiaalihuollon palvelujen tuottajan harjoittamaa toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta.
9. Sääntökirja
9.1 Sääntökirjan noudattamisen valvonta ja vastuuhenkilöt
Lappeenrannan kaupunki on palvelusetelilain nojalla velvollinen valvomaan hyväksymiensä yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen tasoa ja poistamaan palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta, mikäli tämän sääntökirjan määräyksiä ei noudateta.
Palvelunkäyttäjän käyttäessä palveluseteliä Lappeenrannan kaupunki ei ole sopimussuhteessa varhaiskasvatusta tuottavaan yksityiseen palveluntuottajaan, mutta palvelujen tuottaja sitoutuu noudattamaan tämän sääntökirjan ehtoja.
Mikäli palveluntuottaja ei täytä sääntökirjassa määrättyjä ehtoja, Lappeenrannan kaupunki voi poistaa palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. Palveluntuottaja poistetaan palveluntuottajarekisteristä, mikäli hän ei kahdesta kirjallisesta huomautuksesta huolimatta korjaa huomautukseen johtanutta asiaa.
Jos palveluntuottaja rikkoo palveluntuottajalle asetettuja edellytyksiä (luku 5), voidaan palveluntuottaja poistaa välittömästi palveluntuottajarekisteristä ja palveluseteleiden maksaminen lopettaa. Poisto palveluntuottajarekisteristä on voimassa kaksi (2) vuotta, minkä jälkeen palveluntuottaja voi uudelleen hakea palveluntuottajarekisteriin.
Palveluntuottaja nimeää henkilön tai henkilöt, jotka toimivat yhteyshenkilöinä ja vastuuhenkilöinä sääntökirjan toteuttamisessa ja ilmoitusten vastaanottajina. Lappeenrannan kaupungin yhteys- ja vastuuhenkilöinä toimivat varhaiskasvatusjohtaja ja yksityisten päiväkotien ohjaaja.
9.2 Sääntökirjan muuttaminen ja voimassaoloaika
Lappeenrannan kaupungilla on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ja/tai sen liitteiden sisältämiin määräyksiin. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy sääntökirjan yleiseen ja erityiseen osaan tehtävät muutokset. Virkanimikkeen muutokset, sähköisten järjestelmien vaihdoksiin liittyvät sekä laskutusehtoihin tehtävät muutokset tähän sääntökirjaan voi tehdä varhaiskasvatusjohtaja.
Lappeenrannan kaupunki ilmoittaa muutoksista palveluntuottajalle kirjallisesti sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Mikäli palveluntuottaja ei halua tulla sidotuksi muuttuneisiin sääntöihin, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti Lappeenrannan kaupungille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa muutosilmoituksen vastaanottamisesta. Sähköposti voi toimia kirjallisena ilmoituksena. Mikäli Lappeenrannan kaupungille ei toimiteta edellä mainittua ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, kuitenkin aikaisintaan kolmekymmentä (30) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta.
Tämä sääntökirja on voimassa toistaiseksi.
Sääntökirjan erityinen osa
10 Palvelun sisältö ja laadun hallinta
10.1 Palvelun sisältövaatimukset
Palveluntuottajan on tuotettava vähintään samantasoista varhaiskasvatuspalvelua kuin Lappeenrannan kaupungin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Lapsen osallistuessa sekä esiopetukseen että sitä täydentävään varhaiskasvatukseen, on palveluntuottajan tarjottava perusopetuslain, esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden, Lappeenrannan esiopetussuunnitelman sekä kaupungin linjausten mukaista esiopetusta.
Palveluntuottajan tulee täyttää lisäksi seuraavat velvoitteet:
- Palveluntuottajan toimitilojen on jatkuvasti täytettävä turvallisuusmääräykset niin, että yksikössä huolehditaan lasten turvallisuudesta lain ja viranomaisten määräysten mukaisesti.
- Palveluntuottajan on noudatettava valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja laadittava yksikön varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma.
- Palveluntuottaja laatii lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat Wilmaan
- Palveluntuottaja vastaa työntekijöidensä täydennyskoulutuksestaPalveluntuottaja sitoutuu toimittamaan vuosittain kaupungille toimintakausi-ilmoituksen, joka sisältää tiedot henkilökunnan määrästä, kelpoisuudesta ja täydennyskoulutuksesta sekä toiminnassa ja toimitiloissa tapahtuneista muutoksista.
- Palveluntuottaja laatii palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi omavalvontasuunnitelman, joka tarkistetaan vuosittain valvontakäynnillä.
- Palveluntuottaja huolehtii kaupungin pyytämistä muista raportointi- ja valvontatehtävistä.
- Palveluntuottajan on pyydettäessä pystyttävä esittämään takautuvasti päivittäisellä tasolla päiväkotikohtainen selvitys lasten ja kasvatusvastuullisten määrästä, ellei sillä ole käytössä Lappeenrannan kaupungin käyttämä toiminnanohjausjärjestelmä
10.2 Kasvun ja oppimisen tuki päiväkotitoiminnassa
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on kaikille lapsille yhteinen ja yhtäläinen laadukas varhaiskasvatuksen perusta. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamalla sekä yhteisöllisistä että oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista.
Lappeenrannan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa kolmitasoinen tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen. Palvelusetelipäiväkodit saavat toimintavuosittain tarkastetun resurssin mukaan sovitusti Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja puheterapeutin palveluita.
Varhaiskasvatuksen erityisopettajaresurssin jako perustuu paitsi lasten määrään myös lasten tuen tarpeeseen. Resurssi vaihtelee yksiköittäin. Yksityisissä päiväkodeissa erityisopettaja tehtävänkuva on myös hiukan erilainen kuin kunnan omissa päiväkodeissa. Erityisopettajan tehtäviin yksityisissä päiväkodeissa ei kuulu mm. henkilöstön perehdyttäminen (kouluttaminen) tai oppimisympäristön yleinen järjestäminen. Edellä mainitut tehtävät kuuluvat palveluntuottajalle työnantajana. Joillakin yksityisillä päiväkotiyrityksillä on myös omaa erityisopettajaresurssia konsultaatiota varten.
Tehostettua tukea voidaan järjestää lapselle myös palvelusetelipäiväkodissa, riippuen lapsen yksilöllisistä kehityksen ja oppimisen tuen tarpeista. Mikäli lapsen kehityksen ja oppimisen tuki edellyttää sellaisia tehostetun tai erityisen tuen järjestelyjä, jotka eivät ole mahdollisia palvelusetelipäiväkodissa, ohjataan lapsi kunnalliseen varhaiskasvatukseen.
Mahdollisen avustuksen myöntämisestä avustajapalveluihin päätetään varhaiskasvatuksen erityisopettajan arvioon perustuen lapsikohtaisesti.
Palveluntuottajan tulee järjestää ja kustantaa tarvittavat tulkkauspalvelut perheelle esimerkiksi tutustumis- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin.
10.3 Asiakastyytyväisyyden seuranta ja raportointi
Lappeenrannan kaupunki voi tehdä palveluiden tuottajien asiakkaille asiakastyytyväisyyskyselyitä ja kyselyiden tulokset ovat myös palveluiden tuottajien hyödynnettävissä. Kyselyistä tiedotetaan etukäteen ja ne suoritetaan yhdessä palveluntuottajien kanssa.
10.4 Muistutukset, kantelut, vahinkoilmoitukset ja asiakasvalitukset
Palveluntuottaja kuvaa kirjallisesti päiväkodin palautejärjestelmän yksikön omavalvontasuunnitelmassa. Menettelytavoista sovittaessa on hyvä korostaa, että palvelunkäyttäjiä tulisi ensisijaisesti ohjata selvittämään tilannetta heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai tarvittaessa esihenkilöiden kanssa heti, kun ongelma ilmenee. Jos ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, asianomaisen yksikön henkilökunnan ja sosiaaliasiavastaavan on autettava palvelunkäyttäjää ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot löytyvät Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen kotisivuilta.
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 54 §:n mukaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus tehdä muistutus varhaiskasvatuksen laatuun tai siihen liittyvään kohteluun toiminnasta vastaavalle päiväkodin johtajalle, toimipaikan vastuuhenkilölle tai varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Toimipaikan on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Muistutus on kirjattava ja käsiteltävä asianmukaisesti. Siihen on vastattava kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei vaikuta oikeuteen kannella asiastaan valvoville viranomaisille.
Muistutuksen ohella varhaiskasvatuksen asiakkaalla on varhaiskasvatuslaissa säädetty oikeus tehdä kantelu varhaiskasvatusta valvovalle Lupa- ja valvontavirastolle. Kanteluun sovelletaan, mitä hallintolain 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta. Jos asiassa ei ole tehty muistutusta ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian asianomaiseen toimipaikkaan tai varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimipaikan on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.
Elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välisestä oikeussuhteesta säädetään kuluttajansuojalaissa 38/1978.
Palveluntuottajan tulee raportoida Lappeenrannan kaupungille palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista muistutuksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista.
11 Palvelujen käytön raportointi
Palveluntuottajan tulee varustaa jokainen lapsiryhmä sellaisella älypuhelimella, jolla voidaan seurata lasten hoitoaikojen toteutumista.
Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla tietokone, jolla palveluntuottaja käyttää Lappeenrannan kaupungin käytössä olevaa toiminnanohjausjärjestelmää soveltuvin osin. Palveluntuottaja vastaa järjestelmien käytöstä aiheutuvista tietoliikennekustannuksista. Lappeenrannan kaupungin käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmän, joka on myös palveluntuottajalla käytössä, lisenssikustannuksista vastaa Lappeenrannan kaupunki.
Jos palveluntuottaja käyttää Lappeenrannan kaupungin toiminnanohjausjärjestelmää lasten läsnäolojen kirjaamiseen, tulee sen jokaisen kuukauden päättyessä varmistaa ja tarvittaessa korjata tiedot siten, että kaikkien lasten läsnäolotiedot ovat kyseisen kuukauden osalta järjestelmässä oikein.
Läsnä- ja poissaolot sekä palvelusetelin voimassaolo muodostavat laskutusperusteen, jonka perusteella Lappeenrannan kaupunki maksaa yksityiselle palveluntuottajalle palvelusetelin mukaista korvausta. Palveluntuottajalla on velvollisuus kuukausittain tarkistaa lasten sijoitus- ja läsnäolotiedot sekä ilmoittaa muutoksista Lappeenrannan kaupungille seuraavan kuukauden 3. päivään mennessä. Mikäli palvelujen tuottaja ei näin toimi, on Lappeenrannan kaupungilla oikeus sanktioida palvelujen tuottajaa tekemättömästä työstä. Sanktio riippuu laiminlyönnin laajuudesta, toistuvuudesta ja laiminlyönnin vakavuudesta.
Päiväkodin johtaja/varajohtaja tarkastaa lasten sijoitusten tiedot toiminnanohjausjärjestelmästä ja tämän jälkeen ilmoittaa mahdolliset muutokset välittömästi yksityisten päiväkotien ohjaajalle. Tietojen oikeellisuudesta on aina vastuussa päiväkodin johtaja tai hänen estyneenä ollessaan vara-/apulaisjohtaja.
12 Palvelusetelin arvon laskutus Lappeenrannan kaupungilta
Palveluntuottaja laskuttaa Lappeenrannan kaupunkia kerran kuukaudessa seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä.
Lappeenrannan kaupunki vastaanottaa ostolaskut vain verkkolaskuina. Laskun osoitteessa tai viitetiedoissa tulee ilmoittaa tilaavan yksikön/tilaajan nimi. Ostolaskujen kierrätyksestä vastaa Meidän IT ja talous Oy.
Laskutusosoite verkkolaskuille:
Verkkolaskuoperaattori: Basware Oyj
Operaattorin välittäjätunnus: BAWCFI22
Verkkolaskuosoitteet:
Lappeenrannan kaupunki 003701621933
Lappeenrannan kaupungin Y-tunnus: 0162193-3
Maksuehto on 14 päivää netto hyväksyttävän laskun saapumisesta lukien. Laskulta pitää ilmetä verottomuuden peruste: veroton AVL 37 §:ssä tarkoitettu myynti.
Myöhästyneelle maksusuoritukselle maksetaan korkolain mukainen vuotuinen viivästyskorko.
Kaupunki maksaa palveluntuottajalle vain myönnetyn palvelusetelin mukaisesti käytetystä palvelusta.
Lappeenrannan kaupunki ei vastaa peruuntuneista palvelutapahtumista aiheutuneista kustannuksista.