Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2025-2026

Lappeenrannan budjetti jatkaa investointipainotteisena

(13.12.2023)

Lappeenrannan kaupungin tulos pysyy ylijäämäisenä, mutta tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella 74 miljoonalla eurolla.

Lappeenrannan kaupunki investoi keskimäärin 67 miljoonaa vuodessa kolmen seuraavan vuoden aikana. Tulorahoitusta investointeihin kertyy noin 31 miljoonan euron vuosikatteen verran. Ennen kuin investoinnit valmistuvat ja niistä kirjataan poistoja, osoittaa tuloslaskelma huomattavaa ylijäämää. Rahoituksellisesti Lappeenrannan budjetti on kuitenkin alijäämäinen jokaisena taloussuunnitelmavuotena.  

Investoinnit painottuvat lasten ja nuorten palveluihin. Suurin investointi on käynnissä oleva Sammontalo, joka valmistuu vuonna 2025. Ensi vuonna Sammontalon rakentamiseen käytetään 19 miljoonaa euroa. Korvenkylän uusi koulu valmistuu ensi lukuvuoden alkuun. Ensi vuonna alkaa myös sisäliikuntahallin sekä Voisalmen uuden koulun, päiväkodin ja kirjaston rakentaminen ja pääkirjaston peruskorjauksen rakennusvaihe käynnistyy. Rakennusinvestointeihin käytetään kaikkiaan 52 miljoonaa euroa.

Pajarilan ja Mustolan teollisuus- ja toimitila-alueiden rakentamista valmistellaan ensi vuonna ja katutyöt alkavat vuonna 2025. Vuoden 2030 loppuun mennessä alueelle investoidaan 15 miljoonaa euroa ja tonttialaa valmistuu noin 280 hehtaaria.

Vuonna 2024 investointien rahoittamiseen ei oteta lisää velkaa, koska sote-uudistuksesta johtuvat kertaluonteiset verotuloerät vahvistavat vuoden 2023 aikana kaupungin kassaa. Vuosien 2025 ja 2026 aikana velkamäärä kääntyy kasvuun 74 miljoonalla eurolla. Vuoden 2030 loppuun mennessä lainakanta on kasvamassa 138 miljoonalla eurolla.

Lappeenrannan kaupungin tulos on seuraavien kolmen vuoden aikana kuitenkin ylijäämäinen. Ylijäämää kertyy 5–19 miljoonaa euroa vuodessa. Ylijäämä ei tuo käyttömenoihin lisää liikkumavaraa investointien vuoksi. Jos menoja lisättäisiin tai veroja alennettaisiin niin ettei ylijäämää syntyisi, lisäisi investointiohjelman toteuttaminen velkamäärää vuoden 2030 loppuun mennessä 200 miljoonalla eurolla nykytasosta.

Lappeenrannan vertailukelpoiset nettotoimintamenot kasvavat 2,3 % vuodelle 2024. Verorahoitus puolestaan vähenee 4,7 %, kun sote-uudistuksen 15 miljoonan euron verohäntä jää pois ja sote-erät leikkaavat valtionosuudesta kahdeksan miljoonaa euroa. Sekä ansio- että yhteisötulokehityksen näkymä on heikentynyt loppuvuotta kohden. Lisäksi lopulliset sote-uudistuksen tasauserät leikkaisivat talousarviovalmistelun viimemetreillä vuosien 2025–2027 valtionosuutta noin seitsemän miljoonaa euroa ja vuodesta 2028 alkaen pysyvästi runsaat neljä miljoonaa euroa.

Lappeenrannan kaupungin toimialojen talousraameissa on huomioitu täysimääräisesti palkkojen sopimuskorotukset sekä tukipalvelujen ja sisäisten vuokrien hinnannousut. Muiden menojen nousu on huomioitu keskimäärin neljän prosentin suuruisena. Joukkoliikenteen rahoituksessa oikaistaan 1,1 miljoonalla eurolla jo vuonna 2020 alkanut voimakas kustannustason nousu.

Lasten ja nuorten palveluiden kehys sopeutuu lasten määrän muutoksen mukaan. Vaikka talousarviossa on huomioitu valtionosuuden väheneminen 1,2 miljoonalla eurolla, kasvaa lasten ja nuorten palveluiden budjetti 3,6 miljoonalla eurolla eli kolme prosenttia ensi vuonna. Kehyksessä on huomioitu, että alle kouluikäisistä yhä suurempi osa osallistuu varhaiskasvatukseen. Myös valmistavan opetuksen tarve on kasvanut. Kansainvälinen opetus laajenee Kesämäessä ensi lukuvuoden alussa.

Lasten ja nuorten palvelujen budjetti kasvaa joka vuosi 0–15-vuotiasta kohden laskettuna. Siten valtionosuuden muutosta vastaava kehyksen väheneminen ei merkitse lasten ja nuorten palveluista säästämistä tai leikkaamista, vaan kyse on aidosti lasten määrän vähenemiseen sopeutumisesta.

Lisätietoja:
Vs. kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen
puh. 040 624 1422
tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius
puh. 040 631 6231
jari.iskanius@lappeenranta.fi