Kaupungin strategian (LPR2037) mukaisesti huolehdimme puhtaasta Saimaasta ja muista vesistöistä, säilytämme vesistöjen virkistyskäytön arvon ja edistämme kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Kaupunkialueella muodostuvat hulevedet voivat olla riski vesistöjen vedenlaadulle, mikäli hulevesiä johdetaan vesistöön puhdistamattomina. Meidän tulee myös kehittää ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja, sillä tulevaisuudessa äärimmäisten sääilmiöiden riskin on ennustettu kasvavan. Lappeenrannassa tämä tarkoittaa sitä, että talviaikaan yhä suurempi osa sateista tulee lumen sijaan vetenä ja hulevesitulvien määrä lisääntyy erityisesti alueilla, joilla on paljon päällystettyä pintaa. Yksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkaluista on hulevesien hallintamenetelmien monipuolistaminen, esimerkiksi luonnonmukaiset menetelmät, joissa hulevesiä puhdistetaan niiden syntypaikalla käyttäen luonnon omia prosesseja. Olemme toteuttaneet kaupunkialueelle erilaisia luonnonmukaisia hulevesien hallinnan järjestelmiä, joista alla muutamia esimerkkejä.

Kosteikot

Lappeenrannan taajama-alueelle on rakennettu kahdeksan hulevesikosteikkoa puhdistamaan kaupunkialueella muodostuvia hulevesiä ennen kuin niitä johdetaan vesistöön. Uusin kosteikko on valmistunut syksyllä 2023 Ruoholammelle, Lappeen koulun taakse. Kosteikot puhdistavat hulevesiä hidastamalla veden virtausta, jolloin hulevesien sisältämät kiintoaineet, ravinteet ja muut epäpuhtaudet laskeutuvat ja jäävät kosteikkoon. Kosteikkoihin johdetaan hulevesiä laajoilta valuma-alueilta. Kosteikot ovat paitsi hulevesirakenteita, myös viihtyisiä virkistysalueita ja mainioita retkikohteita. Esimerkiksi Rakuunamäen ja Viipurin vanerin asuinalueen välissä sijaitseva Saunarannan kosteikko on rakenteeltaan kosteikon ja puiston yhdistelmä.

Kosteikkoihin pääset tutustumaan tarkemmin alla olevista linkeistä.

Sammonlahdenpuiston hulevesialue

Sammonlahden urheilukenttien takana sijaitsevaan puistoon Sammonlahdenraitin varrelle on kesällä 2023 toteutettu hulevesialue, jonka tehtävänä on viivyttää hulevesiä ja tasata hulevesiviemärin kuormitusta erityisesti rankkasateiden aikana. Vedet johdetaan viivytysalueelle hulevesiviemärissä, ja puretaan takaisin viemäriin viivytysalueen toisessa päässä. Viivytysalueella veden virtaus hidastuu, kiintoaine ja muut epäpuhtaudet laskeutuvat ja takaisin hulevesiviemäriin johdettava vesi on puhtaampaa. Altaisiin ajan myötä kehittyvä kasvillisuus tehostaa veden puhdistumista, ja kasvillisuus myös haihduttaa vettä.

Järjestelmä koostuu kahdesta altaasta, joiden välissä on luonnonkivipato. Vesisyvyys altaissa on matala, syvimmissä kohdissa noin 0,5 metriä, ja sateiden välillä altaat voivat tyhjentyä kokonaan vedestä. Hulevesipuiston on suunniteltu toimivan oppimisympäristönä Sammonlahden koulun oppilaille.

Helsingintien hulevesien viivytysalue

Skinnarilankadun ja Helsingintien välisellä puistoalueella sijaitsevassa, luontaisesti ympäröivää maastoa matalammalla olevassa painanteessa sijaitsee hulevesien viivytysalue, joka toimii samalla periaatteella kuin Sammonlahdenpuiston viivytysalue. Tätä luonnollista aluetta ei ole kuitenkaan rakennettu kaivamalla, eikä olemassa olevaa kasvillisuutta ja puustoa ole poistettu.

Hulevesiä johdetaan alueelle Helsingintien alittavan hulevesiviemärin ja avouoman kautta, sekä Kotisuonkadun hulevesiviemäristä. Viivytysalueelta vedet johdetaan lopulta takaisin hulevesiviemäriin ja kohti Sammonlahden kosteikkoa.

Koulukadun biosuodatusalue

Koulukadun saneerauksen yhteydessä kadun viheralueelle on rakennettu hulevesien biosuodatusalue, jonne vesiä johdetaan niin pintavaluntana ajoradalta ja jalkakäytävältä kuin hulevesiviemärin kautta. Alueen rakennekerrosten läpi hulevedet imeytyvät aina pohjaveteen saakka. Alue toimii sekä huleveden määrällisen että laadullisen hallinnan menetelmänä - rakennekerrosten läpi imeytyvä vesi vähentää hulevesiviemäriin ja puhdistamattomana vesistöön johdettavien hulevesien määrää. Samalla huolehditaan pohjavesien muodostumisesta.

Kasvillisuudella on tärkeä rooli hulevesien luonnonmukaisessa käsittelyssä. Koulukadun biosuodatusalueella hulevesiä ohjataan kadulta suoraan puiden ja kasvien kasvualustaan. Alueen monipuolinen ja runsas kasvillisuus käyttää ja haihduttaa vettä, auttaa hulevesien puhdistamisessa sitomalla haitallisia aineita, sekä tuo kaivattua vihreyttä ja viihtyisyyttä rakennetulle kaupunkialueelle.

Koulukadun biosuodatusalue on TransformAr-hankkeen pilottikohde. Kohteessa on kokeiltu uudenlaisia hulevesien hallinnan menetelmiä ja materiaaleja, muun muassa biohiiltä ja kalkkikiveä hulevesien puhdistukseen. Lisäksi alueelle johdettavien hulevesien määrää ja laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisten sensorien avulla, jotka tuottavat uutta tietoa hulevesien sisältämistä haitallisista aineista.