Krohn Julius
Julius Leopold Fredrik Krohn
J.K., Suonio
Syntynyt 19.4.1835 Viipurissa
Kuollut 28.8.1888 Viipurissa
Ylioppilas 1853
Filosofian kandidaatti 1860
Filosofian lisensiaatti 1862
Kirjallisuuden- ja kansanrunoudentutkija, runoilija
Helsingin yliopiston dosentti 1862-75
Suomen kielen lehtori 1875-85
Suomen kielen ja kirjallisuuden ylim. professori 1885-88
Suomalaisen virsikirjakomitean puheenjohtaja 1876-80
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri 1865-68
Julius Krohnin lapsuudenkoti oli 15 kilometrin päässä Viipurista sijaitseva Kiiskilän hovi. Hänen kumpikin vanhempansa olivat saksalaista syntyperää, mutta perheessä puhuttiin useaa kieltä. Julius Krohn on todennut, että vanhempien ja kolmen vanhimman lapsen kesken puhuttiin saksaa, ranskaa toisen sisaren ja venäjää nuorimman kanssa sekä palvelusväelle ruotsia ja suomea. Koulussaan Viipurin ruotsalaisessa lukiossa Julius Krohn joutui tietysti käyttämään ruotsia, mutta kouluvuosinaan hän sai suomalaisuusherätyksen ja on todennut, että "koulunkäyntini Viipurissa teki minusta ratkaisevasti Suomen miehen."
Yliopisto-opinnoissaan Julius Krohn oli Lönnrotin ja Ahlqvistin oppilas. Hänen väitöskirjansa Suomenkielinen runollisuus Ruotsin vallan aikana ynnä kuvaelmia suomalaisuuden historiasta valmistui 1862. Krohn oli ensisijaisesti kirjallisuudentutkimuksen ja perinnetieteen kehittäjä teoksella Suomalaisen kirjallisuuden historia I. Kalevala (1883-1885) ja postuumilla teoksella Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet (1897). Hän loi perustan ns. suomalaiselle eli historiallis- maantieteelliselle tutkimusmetodille. Kuvalehtien toimittajana Julius Krohn oli edelläkävijä kuvan ja viihteellisen aineiston käytössä (Maiden ja merien takaa 1864-66; Suomen Kuvalehti, 1873- 80). Suomenkielisten runojen kirjoittamisen hän aloitti 1856 teoksella Mansikoita ja mustikoita. Runot ovat parhaimmillaan raikkaan mahtipontisia (Suksimiehen laulu, Pää pystyyn) tai koruttoman patrioottisia (Varpunen, Virsi kotimaan puolesta). Teosta Kuun tarinoita arvostettiin 1860-luvulla taideproosan helmenä.
Tuotanto
Runoelmia Suoniolta
Helsinki 1865. Th. Sederholm.
Suonion Runoelmia. 2
Helsinki 1869.
Tervehdysrunoja 30 p Toukokuuta v. 1873 seppelöidylle sadalle kolmelle-kolmatta filosofian-maisterille.
Kirj. Suonio. Helsinki 1873.
Kylän lapset
Kuvat Pletschin. Värssyt Suonion sepittämät. Helsinki 1880. K.E. Holm.
Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa
Helsinki 1880. WSOY. Elämäkerta.
Maksimilian Aukusti Myhrberg
Porvoo 1881. WSOY. Elämäkerta. Ruots. En finsk krigares lefnadsöden. Maksimilian August Myhrbergs biografi. Öfvers. från finskan. Borgå 1887.
Suonion kootut runoelmat ja kertoelmat
Helsinki 1882. Clouberg ja K. Uusi täydennetty painos. Helsinki 1897. Otava. 3. täydennetty painos. Helsinki 1926. Otava.
Kuun tarinoita
Kirj. J. Krohn. [Julkaistu ensi kerran: Mansikoita ja mustikoita. 2. 1860] Helsinki 1889. Clouberg ja K. Ruots. Månens berättelser. Af Suonio. Fri öfversättning. Helsingfors 1891. K.E. Holm.
Suonion lastenrunoja. 1-2.
1. Pienokaiset. 2. Kotieläimet. Helsinki 1898-99. Otava.
Suonion runoja
Helsinki 1898. Kansanvalistusseura.
Nuoren ylioppilaan kirjeitä 1850-luvulta
2004. SKS