Kuva: Wiipuri-museon Säätiön teettämä Viipurin pienoismalli, joka kuvaa kaupunkia 2.9.1939. Valokuvaaja Seppo Pelkonen.

Lappeenrannan museoiden Wiipuri-kokoelman perustana on Wiipuri-museon Säätiön (Stiftelsen för Wiborg-museet) 1970-luvulla aloittama esineiden keräyshanke. Säätiön toimesta ryhdyttiin keräämään Viipuriin ja muuhun Karjalankannakseen liittyvää esineistöä sekä muuta aineistoa. Kokoelma sijoitettiin Lappeenrantaan vuonna 1977 ja Säätiö lahjoitti kokoelman museolle vuonna 1998. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokoelma kattaa noin 7000 esinettä sekä noin 7000 valokuvaa. Kokoelman digitoituun osaan voi tutustua Finnassa.

Kokoelmien keruun lisäksi Wiipuri-museon Säätiö teetti Etelä-Karjalan museoon yksityiskohtaisen Viipurin pienoismallin (1:500), joka kuvaa kaupungin keskeisimpiä osia, tunnetuinta Viipuria 2.9.1939. Mallia rakennettiin vuosina 1985-96. Toisessa mallin osassa ( 6,5 x 3,5) on  Pyhän Annan linnoituksesta Patterinmäelle ulottuva kaupunki ja toisessa (2 x 3) viimeiseksi toteutettu Papulan kaupunginosa. Mallin on piirtänyt rakennusarkkitehti Juha Lankinen ja toteuttanut Lahti-Malli OY.

Pienoismallin pohjalta on myöhemmin laadittu myös Tampereen ammattikorkeakoulun tuottama VirtuaaliViipuri -nettisivusto. Sivustolla on myös katsottavana video, joka on kuvattu Juha Lankisen suunnittelemasta pienoismallista.

Etelä-Karjalan museon Viipuri-kokoelmiin (Wiipuri-museo) on deponoitu myös Viipurin ruotsinkielisten keräämä Tyrgilsmuseetin esinekokoelma.

Lappeenrantaan on deponoitu myös entisen Viipurin kaupungin omaisuutta mm. kansatieteellistä esineistöä, jotka kuuluivat Viipurin historiallisen museon kokoelmiin. Sodan jälkeen Viipurin kaupungin omaisuutta hoiti ensin erityinen hoitokunta ja myöhemmin Torkkelin säätiö. Nykyisin toiminta jatkuu Viipuri-säätiön nimellä ja säätiö on kokoelman omistaja.

Viipurin historiallisesta museosta pelastetut kokoelmat talletettiin Lahden kaupungin museoihin. Tästä esineistöstä pieni osa edelleen deponoitiin Lappeenrantaan vuonna 1962. Tähän kokoelmaan kuuluu mm. 97 kpl kansanpukuja ja niiden osia sekä Viktor Svaetichinin Viipurin kaupunkia ja Viipurin läänin alueen kartanoita ja pappiloita kuvaavia piirroksia ja vesiväriteoksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin kaupunki, asukkaita noin 75 000–80 000. Viipurin läänin pääkaupunkina se oli Itä-Suomen hallinnollinen, kaupallinen ja sivistyksellinen keskus. Viipurissa oli kahden kirkkokunnan piispanistuimet ja siellä toimi hovioikeus. Lisäksi jo keskiajalla perustettu kaupunki oli merkittävä satamakaupunki ja Suomen suurin varuskuntakaupunki.

Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle talvisodan rauhanteossa 13.3.1940. Jatkosodassa Suomi valloitti kaupungin takaisin 1941, mutta menetti sen toistamiseen sodan loppuvaiheessa 1944.Viipurin kuten muidenkin Viipurin läänin menetettyjen alueiden asukkaat jättivät kotiseutunsa tyhjilleen ja hakeutuivat asumaan eri puolille Suomea.