Näkymä näyttelystä. Kuva: Tuomas Nokelainen.

Pysyvä näyttely

Etelä-Karjalan tarina vie aikamatkalle läpi Etelä-Karjalan alueen aina esihistoriasta tähän päivään. Näyttelyssä kuljet kivikautisen asumuksen kautta tutustumaan Saimaan rantojen elinkeinoihin, pysähdyt pohtimaan rajan ja sen muutosten vaikutuksia ihmisten elämään, istahdat Torkkelinpuiston penkille ja kuljet 1930-luvun lopun Viipurin kaduilla pienoismallin avulla. Ihailet 70-luvun nostalgiaa saunamökin terassilla, käväiset baarissa ja torin piirakkakojulla ja lopuksi päädyt eteläkarjalaisen pitopöydän äärelle.

Etelä-Karjalan tarina -näyttely koostuu kolmesta teemasta: 

Saimaa -teema tarjoaa näyttelyssä pitkän aikajänteen tarinan, jossa käsitellään Saimaan aluetta aina ihmisen ilmestymisestä teollistumisen kautta nykyaikaiseen vapaa-ajanviettoon.   

Raja-teema käsittelee Etelä-Karjalan sijaintia kahden valtakunnan rajalla ja sen tuulista menneisyyttä monine rajanvetoineen.  

Meijän Etelä-Karjala keskittyy sotienjälkeisen alueen uuden identiteetin etsimiseen toisen maailmansodan aluemenetysten myötä sekä Etelä-Karjalan kaupungistumiseen.   

Kivikaudesta esiteolliseen aikaan

Kuinka tutkitaan niin kaukaista menneisyyttä, että siitä ei ole jäänyt kirjoitettua tietoa? Miltä esihistoria näytti Saimaan rannoilla? Esihistoria ja Saimaa -teema kuljettelee kävijän Etelä-Karjalan muinaisuuteen; vitriineissä pääset tutustumaan niin arkeologin työkaluihin, hautalöytöihin, kuin karjalaisen mahtiemännän asuun komeine koruineen.

Esihistoriasta siirryttiin kuin vaivihkaa historialliseen aikaan. Monilla karjalaisilla kylämäillä on asuttu rautakaudesta lähtien - hirsituvat, työkalut ja muu esineellinen kulttuuri säilyivät hyvin samantyyppisinä lähes tuhannen vuoden ajan. Saimaan rannoilla viljeltiin ja kalastettiin, ja sen aalloilla kuljetettiin niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Lapveden rannassa järjestettiin markkinoita, joille matkattiin pitkien taipaleiden takaa. Terva- ja puuteollisuus jalostuivat, laivanrakennus kukoisti ja matkailijat löysivät tervahöyryt. 

Viisiitillä vanhassa Viipurissa

Haluaisitko istahtaa Torkkelinpuiston penkille katsomaan Viipurin maisemia ja tunnelmoimaan 1930-luvun iskusävelmiä tai kurkistaa aikakauden viipurilaisten arkeen? 

Viipuri -näyttelyosio esittelee Viipurin kehittymistä vuoroin itäisen, vuoroin läntisen rajamaan linnoituskaupungista Karjalan pääkaupungiksi ja Viipurin läänin keskukseksi sekä 1920- ja 1930-lukujen vireäksi ja elinvoimaiseksi suurkaupungiksi. Lisäksi näyttelyosio käsittelee Viipurin kohtaloa toisessa maailmansodassa sekä uuden Etelä-Karjalan syntyä alueluovutusten jälkeen. 

Näyttelyosio tuo Viipurin pienoismallin rinnalle kuvien ja esineiden avulla 1920- ja 30-lukujen viipurilaisten elämää, arkea, elinkeinoja ja harrastuksia, Jalmari Lankisen ikuistaman Viipuri-panoraaman vuodelta 1936, sekä tunnelmia sotavuosien rauniokaupungista. Viipurin ja Karjalan menetys Moskovan välirauhansopimuksen myötä avasi oven nykyisen Etelä-Karjalan kehittymiselle ja Lappeenrannan rakentumiselle uuden rajamaakunnan keskuspaikaksi.

Saimaan rannalla, jossakin päin Etelä-Karjalaa

Liplattelevan Saimaan äärellä sijaitseva saunamökki lienee monen eteläkarjalaisen sielunmaisema.

Sotien jälkeiseen Etelä-Karjalaan eläytymisen voi aloittaa istahtamalla saunamökin kuistille nostalgisoimaan tutunomaisten mökkiesineiden parissa. Muistoja ja tunteita herätteleviä kuvia löytyy myös digitaalisesta Muistojen Etelä-Karjala -kartasta. Miltä näytti menneiden vuosikymmenten Ruokolahti, Savitaipale tai Taipalsaari? Miltä kuulostavat lemiläinen hevi tai Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat? Esillä oleva esineistö tarjoaa myös kurkistuksen alueen teolliseen kehitykseen ja kaupungistumiseen. 

Pitopöydän, torikojun ja baaritiskin äärellä

Tiedätkö, kuinka rieskaa höpsytetään tai miltä näyttää säräkaukalo? Miltä näyttää perinteinen lappeenrantalainen torikoju tai muistoissa elävä kantabaari?

Ruoka- ja juomakulttuuriin sekä torielämään keskittyvä näyttelyosio esittelee esineiden, runsaan kuvamateriaalin ja videoiden avulla Etelä-Karjalan maakunnan monimuotoista ruokakulttuuria. Paikkansa makumuistoja herättävissä vitriineissä ovat ansainneet mm. maitotuotteet, uuniruoat, kahvittelukulttuuri sekä vilkas torielämä. Pitopöydän ääreen voi istahtaa selailemaan vaikkapa keittokirjoja tai katselemaan sketsiä perilappeenrantalaisen lihapiirakkaherkun, Vedyn, valmistuksesta. Torikojun äärellä voi ihastella eri aikojen  torinäkymiä ja baaritiskillä muistella käyntejään menneiden vuosikymmenten kuppiloissa.