Puulajipuisto keskustan kupeessa

Lappeenrannan arboretum sijaitsee kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä, keskustasta itään johtavan Valtakadun molemmin puolin Lepolankatuun saakka. Puistoalue kokonaisuudessaan on muotoutunut vuosien 1921 ja 1936 asemakaavojen mukaisesti.

Puisto sijoittuu pääosin ensimmäisen Salpausselän harjanteelle, hiekkakankaalle, jossa valtapuulajina on mänty Pinus sylvestris. Osa alueesta on ollut aiemmin Lappeen pappilan viljelysmaata. Koko puiston pinta-ala 14,5 hehtaaria. Puiston sisälle sijoittuu muun muassa lasten liikennekaupunki ja lämmitettävä tekonurmikenttä, eli Amiksen kenttä. Puisto rajautuu Lappeen vanhaan pappilaan, jonka yhteydessä toimii ravintola Ruustinna, Pehtoorin kahvila, Rataryhmän kesäteatteri ja taidegalleria Pihatto. Osa arboretumin puustosta sijoittuu vesitornin juurelle Vesitorninpuistoon.

Historia ja nykypäivä

Lappeenrannan arboretum on perustettu vuonna 1980 tohtori Kalervo Ohelan vuonna 1978 tekemän valtuustoaloitteen pohjalta. Dendrologian seura ry piti puistoa riittävän isona ja muutenkin arboretumiksi sopivana. Seura suositteli puistoon istutettavaksi 216 puuvartista lajia tai alamuotoa. Ensimmäiset puut, 20 visakoivua, istutettiin puistoon maailman ympäristöpäivänä 05.06.1980. Samalla vietettiin Lappeenrannan arboretumin vihkiäisiä. Puulajipuistoa lähdettiin täydentämään sitä varten laaditun istutussuunnitelman mukaisesti. Arboretumin perustamista ei aloitettu nollasta, sillä puisto oli ollut olemassa jo kymmeniä vuosia. Ennestään siellä kasvoi noin 70 erilaista puuvartista lajia. Arboretumiin varattiin istutuspaikka 87 erilaiselle havukasville ja 450 erilaiselle lehtipuulle ja -pensaalle.

Tähän mennessä alueelle on istutettu noin parisataa erilaista puuvartista kasvia. Osa puistoon istutetuista puulajeista ja -lajikkeista poikkeavat alkuperäisestä suunnitelmasta, koska vuosikymmenten aikana Lappeenrannan seudulle soveltuvien puuvartisten kasvien valikoima on laajentunut. Arboretumissa on tehty ja tehdään edelleen harkitusti koeistutuksia uusilla lajikkeilla ja testataan millaisia puita menestymisvyöhykkeellämme nykyään menestyy. Puuvartisia kasveja puistossa kasvaa noin 2400 kappaletta, joista noin 75% on lehtipuita ja 25% havupuita. Puiston puiden määrää on erityisesti kasvattanut puistoon vuonna 2017 istutettu Suomi 100 -juhlavuoden kuusikko, jossa on yhteensä 100 kuusentaimea. Lisäksi puistoon perustettiin vuosina 2020 ja 2021 kirsikkapuisto, jossa on noin 400 kappaletta rusokirsikoita. Lähivuosina puistoon on istutettu myös useita erilaisia koristepensaita.  

Kasvit on ryhmitelty laji- ja sukukohtaisiin ryhmiin, jolloin toisilleen läheistä sukua olevat kasvit ovat samalla alueella. Tällöin niiden keskinäinen vertailu on mahdollista.

Arboretumin nykyisen puuston kartoitustyötä tehdään parhaillaan. Arboretum on ensimmäisiä Lappeenrannan puistoja, joiden puuston tietoja on lähdetty tallentamaan kaupungin puuomaisuuden tietoja sisältävään puurekisteriin vuodesta 2021 lähtien.

Arboretumin puistokokonaisuus

Arboretumin alueelle on rakentunut lähivuosikymmenten sisällä erilaisia puiston osia, joista yhdessä muodostuu monipuolinen puistokokonaisuus. Puiston eri osilla on ominaispiirteensä ja tarkoituksensa. Rikkaan puustonsa lisäksi arboretum on merkittävä kaupunkiluonnon monimuotoisuuskohde niittyjensä ansiosta. Nykyään puiston viheralueesta noin puolet hoidetaan niittynä. 

Pappilan ympäristön, liikennepuiston ja urheilukentän lisäksi arboretumin itäreunaan sijoittuu veteraanipuisto muistomerkkeineen. Pappilanpelto on niittyä ja sille sijoittuu Suomi 100-juhlavuoden kuusikko sekä osa kirsikkapuistosta. Kirsikkapuisto levittäytyy puistoalueelle useaan kohtaan. Pappilanpellon ja Pappilan piha-alueen välissä on alavaa aluetta, johon sijoittuu hulevesiä keräävä allas. Monelta osin puisto on varsin luonnontilaista. Puusto vaihtelee männiköistä, koivikkoihin ja oman tunnelmansa tuovat muun muassa värikkäät vaahteraryhmät ja korkeat kuusikot. Luonnonpuuston sekaan on istutettu monipuolisesti erilaisia variaatioita tutuista puulajeista.

Yhteisöllisten tapahtumien paikka

Arboretumin puistoalue on asukkaiden suosima virkistysalue aivan keskustan tuntumassa. Puistoa on kehitetty paljon lähivuosina muun muassa parantamalla kulkureittejä sekä lisäämällä piknikpaikkoja ja levähdyspaikkoja penkkeineen. Lasten liikennepuistoon on tehty myös mittava saneeraus, jolloin leikkivälineet kokivat uudistuksen.

Arboretum on puisto, johon asukkailla, yhdistyksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus istuttaa oma puu esimerkiksi merkkivuotensa kunniaksi. Kuluneiden vuosikymmenten aikana monet järjestöt ovatkin istuttaneet puistoon omat muistopuunsa. Kimpisen lukion valmistuvat vuosiluokat täydentävät lajistoa vuosittain uusilla puuistutuksilla.

Puistossa on järjestetty useita istutustapahtumia. Pappilanpellon niitty on perustettu Maa- ja kotitalousnaisten talkoovoimin. Myös Suomi 100-juhlakuusikkoon on saanut lahjoittaa oman kuusentaimen. Suosituimmat puuistutustapahtumat järjestettiin vuosina 2020 ja 2021, jolloin kaupunkilaiset saivat lahjoittaa ja istuttaa puistoon oman ruskokirsikkapuun. Ehdotuksen kirsikkapuiston perustamisesta tekivät Ritva ja Veikko Viertiö ja mukaan lähtivät Pirjo ja Rauno Federley tekemällä kirsikkapuistoon puulahjoituksen. Nykyään kirsikkapuistossa on yhteensä noin 400 kirsikkapuu, joista 350 rusokirsikkaa on asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja yhdistysten lahjoittamia.  

Arboretumissa kasvavia lehtipuita: 

• tataarivaahtera Acer tataricum, metsävaahtera Acer platanoides, hurmevaahtera Acer platanoides ’Faassens’s Black, mongolianvaahtera Acer ginnala, saarnivaahtera Acer negundo, pensylvanianvaahtera, Acer pensylvanicum, kirjosaarnivaahtera Flamingo, Acer negundo 'Flamingo' , niverävaahtera Acer campestre
• hevoskastanja Aesculus hippocastanum, punahevoskastanja Aesculus x carnea
• harmaaleppä Alnus incana, Sulkaharmaaleppä 'Johanna' Alnus incana f. laciniata 'Johanna'.
• rauduskoivu Betula pendula, taalainkoivu Betula ’Dalecarlica’, hieskoivu Betula pubescens, keltakoivuBetula alleghaniensis, kivikoivu Betula ermanii, loimaankoivu Betula pendula f. crispa, visakoivu Betula pendula var. carelica, punalehtikoivu, Betula pubescens f. rubra, pylväskoivu, Betula pubescens f.columnaris
• lehtosaarni Fraxinus excelsior, punasaarni Fraxinus pensylvanica, riippasaarni Fraxinus excelsior ’Pendula’
• Japaninmagnoli ’Vanha rouva’, Magnolia kobus var. borealis 'Vanha Rouva'
• mantsurianjalopähkinä Juglans mandshurica, amerikanjalopähkinä Juglans cinerea
• koristeomenapuu Malus hybr. rautatienomenapuu Malus ’Hyvingiensis’ , siperianomenapuu Malus prunifolia, tarhaomenapuu Malus domestica
• haapa Populus tremula, pylväshaapa Populus tremula ’Erecta’, hybridihaapa Populus x wettsteinii, laakeripoppeli Populus laurifolia, palsamipoppeli Populus palsamifera ’Elongata’, berliininpoppeli Populus x berolinensis
• tuomi Prunus padus, tuohituomi Prunus maackii, purppuratuomi Prunus padus ’Colorata’, hapankirsikka Prunus cerasus, virginiantuomi Prunus virginiana, pilvikirsikka Prunus pensylvanica, rusokirsikka Prunus sargentii
• tammi Quercus robur, punatammi Quercus rubra, kartiotammi Quercur robur ’Fastigiata’
• raita Salix caprea, halava Salix pentandra, hopeasalava Salix ’Sibirica’
• kotipihlaja Sorbus aucuparia, ruotsinpihlajaSorbus intermedia, amerikanpihlaja Sorbus americana, suomenpihlaja Sorbus hybrida, sitruunapihlaja, Sorbus 'Joseph Rock'  
• isolehtilehmus Tilia platyphyllos, puistolehmus Tilia x vulgaris, metsälehmus Tilia cordata
• kynäjalavaUlmus laevis, vuorijalava Ulmus glabra, kartiojalava Ulmus glabra ’Exodinensis’

Arboretumissa kasvavia havupuita: 

• siperianpihta Abies sibirica, palsamipihta Abies balsamea, harmaapihta Abies concolor, koreanpihta Abies koreana
• siperianlehtikuusi Larix sibirica, euroopanlehtikuusi Larix decidua, japaninlehtikuusiLarix kaempferi
• kuusi Picea abies, käärmekuusi Picea abies f. virgata, kultakuusi Picea abies f. aurea, purppurakuusi Picea abies f. cruenta, hopeakuusi Picea pungens ’Glauca’, serbiankuusi Picea omorika, engelmanninkuusi Picea engelmannii, kartiovalkokuusi Picea glauca ’Conica’
• mänty Pinus sylvestris, sembramänty Pinus cembra, vuorimänty Pinus mugo, kääpiövuorimänty Pinus mugo ’Pumilio’, makedonianmänty Pinus peuce
• douglaskuusi Pseudotsuga menziesii
• japaninmarjakuusi Taxus cuspidata
• kanadantuija Thuja occidentalis, koreantuija Thuja koraiensis, jättituija Thuja plicata, pallotuija Thuja occidentalis ’Globosa’

Arboretumin pensaita ja köynnöksiä:

• koristearonia Aronia x prunifolia
• koreanonnenpensas Forsythia ovata
• korallikanukka Cornus alba ’Sibirica
• pihajasmike Philadelphus coronarius
• terttuselja Sambucus racemosa
• pihlaja-angervo Sorbaria sorbifolia
• villaheisi Viburnum lantana
• kultasade Laburnum alpinum
• hemlokki Tsuga canadensis
• syyshortensiat, mm. Hydrangea paniculata ’Grandiflora’, Hydrangea paniculata ’Diamant rouge’, Hydrangea paniculata ’Bobo’, Hydrangea paniculata ’Dart’s little dot’
• mustilanhortensia Hydrangea paniculata 'Mustila'
• kuutamohortensia Hydrangea paniculata ’Praecox’
• marjaomenapensas Susanna Malus toringo var. sargentii 'Susanna'
• humala Humulus lupulus
• köynnöshortensia Hydrangea anomala subsp. petiolaris