Tervetuloa hankkeen nettisivuille!

Mie tahon lähikouluun on Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke, jonka tarkoituksena on tutkia koulusegregaatiota ja laatia toimenpiteitä sen vähentämiseksi. Hanke on toteutettu yhteistyössä Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun ja Hyvinvointi- ja sivistystoimialan kanssa. Lappeenrannan lisäksi hankkeen ensimmäisellä hankekaudella 2022–2023 ja toisella hankekaudella 2024–2025 on ollut mukana useita eri kokoisia kuntia eri puolilta Suomea.

Hankkeen toteuttamisen taustalla ovat havainnot segregaatiokehityksen voimistumisesta etenkin suurimmissa kaupungeissa. Keskisuurena kaupunkina koulusegregaation tutkiminen on tärkeää myös Lappeenrannassa, jotta ilmiön esiintymistä ymmärretään ja pystytään suunnittelemaan keinoja sen ennaltaehkäisyyn.

Mitä segregaatiolla tarkoitetaan?

Segregaatiolla tarkoitetaan eri ihmisryhmien välistä eriytymistä, jota voidaan tarkastella eri aluetasoilla. Segregaatiokehitykseen vaikuttaa varsinkin eri ihmisryhmien erilaiset mahdollisuudet asuinpaikan valintaan. Varallisuus on merkittävin tekijä valinnan mahdollistajana. Segregaatio on kuitenkin osaltaan seurausta ihmisten luontaisesta toiminnasta hakeutua samanlaisten ihmisten keskuuteen. Myös asuinalueen maine voi voimistaa segregaatiokehitystä vaikuttamalla asukkaiden muuttopäätöksiin.

Tässä hankkeessa on tarkasteltu sekä alueellista segregaatiota että koulusegregaatiota. Alueellisella segregaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa asuinalueiden väliset väestörakenteelliset erot, esimerkiksi työttömien tai lasten määrä, kasvavat. Alueen yksipuolinen asuntokanta ja palvelurakenne voivat johtaa alueellisen segregaation voimistumiseen.

Koulusegregaatioksi eli koulujen väliseksi eriytymiseksi kutsutaan tilannetta, jossa koulujen oppilaiden perhetaustat eriytyvät koulujen välillä. Oppilaiden tullessa lähikouluun samalta asuinalueelta on alueellisella segregaatiolla yhteys myös koulusegregaatioon. Lappeenrannassa koulujen oppilaaksiottoalueet ovat suuria, mikä lieventää koulusegregaatiota oppilaiden tullessa samaan kouluun useilta eri asuinalueilta.

Hankkeen eteneminen 

Ensimmäisellä hankekaudella keskityttiin tutkimaan koulusegregaation nykytilaa Lappeenrannassa. Ilmiön ymmärtämiseksi tarkasteltiin laajasti erilaisia aineistoja, muun muassa väestömittareita, rakennuskantaa sekä kouluja ja oppilaita koskevia aineistoja.

Tilastoaineistojen keräämisen lisäksi hankkeen aikana on järjestetty asiantuntijahaastatteluja ja asukaskyselyitä kaupungin peruskoululaisten, esikoululaisten ja yksityiskoululaisten huoltajille sekä yläkoululaisille. Aineistojen perusteella on muun muassa pyritty selvittämään, millaisista asioista eri asuinalueiden maine muodostuu sekä sitä, millaiset tekijät ohjaavat etenkin lapsiperheiden muuttopäätöksiä.

Hankkeen jatkokaudella on laadittu selvitettyjen tietojen perusteella toimenpiteitä, joiden myötä koulusegregaatio voidaan ottaa paremmin huomioon hankkeessa mukana olevien toimialojen toiminnassa. Toimialojen välistä yhteystyötä ja työtä koulusegregaation ennaltaehkäisemiseksi tullaan jatkamaan myös hankeajan päättymisen jälkeen. Jatkossa koulusegregaatiokehitystä seurataan hankkeen aikana kehitetyllä segregaation analysointimallilla. Säännöllinen seuranta tuottaa arvokasta tietoa koulusegregaatiokehityksestä, josta on apua niin asema- ja yleiskaavojen laatimisessa kuin myös Hyvinvointi- ja sivistystoimialan toimintaa suunnitellessa.