Niityillä lisätään luonnon monimuotoisuutta ja luodaan merkityksellistä maisemaa 

Lappeenrannan kaupunki on rohkeana edelläkävijänä lähtenyt kehittämään kaupunkiympäristönsä niittyverkostoa. Vuosina 2019-2021 kaupungilla oli käynnissä niittyhanke, jonka aikana laadittiin niittyverkoston yleissuunnitelma Lappeenrannan keskustan, Joutsenon ja Rauhan rakennettujen ympäristöjen alueille.  Keskeisenä tavoitteena hankkeessa oli luonnon monimuotoisuuden lisääminen kaupunkiympäristössä sekä samalla asukkaiden osallistaminen oman asuinympäristön suunnitteluun. Muita tärkeitä tavoitteita oli ympäristöhoidon resurssien tarkastelu, rakentamisesta syntyvien kaivumaiden hyödyntäminen ja tietysti hiilijalanjäljen pienentäminen.

Niittyverkosto muodostuu varsinaisista niityistä (esim. puistojen ja katualueiden niityistä) sekä niiden tukialueista kuten metsien reunavyöhykkeistä, viljelypalstoista, rakennetuista puistoalueista ja puutarhoista. Niittyjen kytkeytyneisyys toisiinsa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Maisemaniityt ovat puuttomia tai puoliavoimia kasvilajistoltaan monipuolista kukkivaa niittykasvillisuutta, mitä hoidetaan niittämällä tai laiduntamalla.

Kaupungin viheralueiden kehittäminen monimuotoisemmiksi kasvillisuuden osalta lisää samalla eliölajeja ja se on keino nostaa viheralueiden merkitystä ja arvoa. Monimuotoiset viheralueet voivat vähentää kaupunkiympäristöstä johtuvia terveysriskejä parantamalla ilman ja veden laatua, vaimentamalla melua ja lieventämällä sään ääri-ilmiöiden (lämpöaallot, rankkasateet) vaikutuksia.  

Niittyhanke 

Niittyhankkeen yhteydessä kaupungin avoimien ja puoliavoimien viheralueiden hoitoluokat tarkasteltiin vastaamaan niiden todellisia toiminnallisia, maisemallisia ja ekologisia tarpeita. Hankevuosien 2019-2021 aikana kaupungin alueelle perustettiin yli 40 niittyä. Niityt ovat tyypeiltään erilaisia ja kooltaan vaihtelevia. Merkittävää on, että niityt sijoittuvat rakennettuun ympäristöön. Pääosin niittyjä perustettiin vähentämällä viheralueiden hoitoa. Hankkeen aikana ymmärrettiin, että useita viheralueita hoidettiin nurmena, vaikka niiden käyttö ei olisi vaatinut niin intensiivistä hoitoa. Hoitoa vähentämällä saavutettiin säästöjä viheralueiden hoidossa ja samalla kasvatettiin niittyverkostoa. Niittyjä perustettiin myös erilaisia kasvualustoja ja niittysiemenseoksia kokeilemalla. 

Suunnitteluvaiheessa tavoitteena oli asukkaiden osallistaminen hankkeeseen. Vuorovaikutuksen tarkoituksena oli luoda yhteisöllinen ja innostava ilmapiiri projektin ympärille. Suunnittelussa hyödynnettiin alueen asukkaiden ja toimijoiden näkemyksiä niittyverkoston kehittämisestä.

Kokemuksellinen tieto on tärkeässä roolissa, jotta niittyverkosto koetaan omaksi ja luontevaksi osaksi kaupunkia sen asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa.

Niityt nyt ja tulevaisuudessa

Niittyhankkeen päätyttyä niittyverkoston laajentaminen on edelleen jatkunut. Pääosin niittyjä perustetaan nyt investointiprojektien yhteydessä. Katu- ja puistoprojektien suunnitteluvaiheessa tarkastellaan ja päivitetään viheralueiden kunnossapitoluokat. Lisäksi selvitetään, onko suunnittelukohteessa mahdollisuus hyödyntää rakentamisesta syntyviä ylijäämämaita niittyalueiden pohjina. Ylijäämämaita on sijoitettu rakentamisalueiden läheisyyteen niittykummuiksi. Tällä on vähennetty hiilijalan jälkeä muun muassa siten, että maamassoja ei ole tarvinnut kuljettaa maanläjitysalueille. Kukkivilla niittykummuilla on luotu myös viihtyisyyttä katuympäristöön. 

Onnistuneita esimerkkikohteita ovat muun muassa vuosien 2021-2022 aikana rakennetut Lauritsalantien-Standerstkjöldinkadun liittymä sekä Helsingintien jalkakäytävä-pyörätien saneerauskohde.  Myös leikkipaikkojen rakentamisesta syntyvät kaivumaat on läjitetty niittyjen pohjiksi. Ruiskaunokkien peittämiä niittykumpuja pääsee ihailemaan muun muassa Pikisaaren Katajasaarenpuistoon. 

Tällä hetkellä niittyinä hoidettavia viheralueita on noin 43,5 hehtaaria. Suurin osa niityistä on  maisemaniittyä, sen jälkeen suurin pinta-ala on arvoniityillä, ja loput ovat joko käyttöniittyjä, avoimia alueita tai maisemapeltoja. Uusia potentiaalisia niittyalueita etsitään koko ajan, eli niittyverkosto tulee kasvamaan myös tulevina vuosina. 

Niittykohteita