Kaivovesi
Kaivoveden laadun tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) laatuvaatimukset ja -suositukset. Kaivovesi (rengas- tai porakaivo) kannattaa tutkituttaa kaivon valmistuttua ja muutaman vuoden välein tämän jälkeen veden laadun varmistamiseksi. Veden laatu kannattaa tutkituttaa myös, jos veden maussa, hajussa tai värissä todetaan muutoksia. Terveystarkastajaan kannattaa olla yhteydessä, jos epäilee kaivoveden voivan aiheuttaa terveyshaittaa.
Lappeenrannan seudulla kaivoveden laatu vaihtelee paljon. Rengaskaivojen yleisimpiä ongelmia ovat pintavesivalumista johtuvat mikrobiologiset riskit, liiallinen rauta- ja mangaanipitoisuus, veden happamuus sekä nitraatti.
Erityisesti porakaivoissa voi esiintyä radonia. Radonista löydät lisätietoja säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta sekä vesi.fi -palvelusta.
Kaakkois-Suomen rapakivialueilla maaperässä esiintyy luonnostaan fluoria ja se voi näkyä vedessä kohonneina fluoridi-pitoisuuksina. Oman kaivoveden fluoridipitoisuus kannattaakin aina selvittää. Paikoitellen kaivovedessä voi esiintyä myös kohonneita kloridipitoisuuksia.
Kaivon rakenteiden kunto kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Lisätietoja kaivon rakenteista, kunnossapidosta ja vedenlaadun ohjearvoista saat mm. Vesi.fi -verkkopalvelusta.
Kaivoveden tutkimuskustannukset kuuluvat pääsääntöisesti kaivon omistajan maksettaviksi.
Ruokavirasto ylläpitää rekisteriä talousvesitutkimuksia tekevistä laboratorioista. Lappeenrannan seudulla virallisia talousvesitutkimuksia tekee Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy, jonka näyteastioita on saatavissa myös alueemme kuntien palvelupisteistä.
Ennen vesinäytteen ottamista kannattaa aina ottaa yhteyttä laboratorioon hinnan, tutkimuksen laajuuden ja näytteenottoon liittyvien käytännön kysymysten selvittämiseksi. Lisätietoa saa myös terveystarkastajiltamme.
Kaivoveden laatu ja käsittely - Vesi.fi aineistopankki