Jääsken kihlakunnassa kansanopetus alkoi ensimmäisenä Joutsenossa pitäjänkoulun muodossa eli jo vuonna 1748. Ensimmäinen koulumestari oli Juho Gröndahl. Häntä seurasivat Tuomas Careander, Pietari Agander ja Antti Jauho. Koulutupa oli tiettävästi Nevalan kylässä. Antti Jauho toimi jo Pitäjäntuvassa, jossa hän myös asui. Pitäjänkoulun vaiheet ovat olleet moninaiset eikä niitä näin suppeassa esityksessä voi selvitellä.

Rippikoulu

1800-luvulla pidettiin rippikoulua kahdesti vuodessa. Keväällä tytöille ja syksyllä pojille. Koulumestari ja lukkari avustivat papistoa rippikoulunpidossa nimenomaan lukemisen taidon opetuksessa.

Rovastintarkastuksessa vuonna 1847 kontrahtirovasti valitti nuorison keskuudessa löytyvän koko joukon väkeä, jonka lukutaito ei ollut tyydyttävää. Opettajavoimaa ja opetusaikaa tarvittiin lisää.

Vuonna 1854 havaittiin piispantarkastuksessa rippikoululaisten iäksi 15 -18 vuotta. Kirkkoherra Gabriel Österberg selitti piispalle, että niille, jotka eivät selviydy koulustaan kahdessa viikossa, pidetään vielä yksi viikko lisää, mutta sekään ei riitä kaikille. Ripille pääsy oli nuorelle tärkeä asia, takasihan se pääsyn aikuisten joukkoon ja mahdollisuuden avioliiton solmimiseen.

Piispa Ottelin puhkesikin lopuksi puhumaan uuden opetustavan, PYHÄKOULUN, puolesta.
- Kun asiat ovat täällä Joutsenon seurakunnassa näinkin huonolla tolalla, katson minä tarpeelliseksi vakavasti kehottaa siveellisiä ja jumalaapelkääviä Joutsenon seurakuntalaisia opettamaan pyhäisin eri kylissä lapsille kristinoppia ja antamaan vaikka pienenkin lukemisen läksyn, että he olisivat valmiimpia rippikoulun opetuksiin.

Kirkkoherra Österberg, ihme kyllä, katsoi asian mahdottomaksi.
- Arvoisa piispa. Kyllä se on täällä Joutsenossa niin, että sunnuntakina Joutsenon lapset ovat metsissä ja salotuvilla paimenessa kaukana kylistä. Ei lapsia ole kotona opetettaviksi.

Kirkkoherra ei varmaan luottanut joutsenolaisiin opetusvoimiinkaan, vaikka hän ei sitä ääneen sanonut. Piispa jatkoi vielä.
-Kyllä minä uskon, että Joutsenossa löytyy opettajia. Kirkkoherran ja pastori Appelrothin täytyy etsiä joka kylältä sopiva ihminen tähän toimeen! lopetti hän.

Opettajia kuulutetaan

Kolme vuotta myöhemmin luki kirkkoherra jo saarnatuolista seuraavan "kuuloituksen".

- Ensi sunnuntakina pyhäinmiestenpäivänä aloitetaan sunnuntakikoulujen pitäminen seuraavissa kylissä ja seuraavilta siihen määrätyiltä opettajilta: Ravattilassa jossa neuvoo kylänmiehen emäntä Anna Yrjöntytär Siannahka, Suokumaalla, jossa neuvoo Patjaan emäntä Anna Daavidintr. Monto, Leppälässä, jossa neuvoo talon isäntä Anterus Yrjönpka Hietanen, Nevalassa, jossa neuvoo talonpojan poika Thomas Thomaanpoika Frosti, Arposaaressa, jossa neuvoo talonpojan poika Samuel Antinpka Arponen, Mietinsaaressa, jossa neuvoo talonemäntä Brita Antintr. Ikävalo, Marttilassa, jossa neuvoo talonpojan poika Sigfrid Sigfridinpoika Pio, Vesikkolassa, jossa neuvoo kylänmies Berttyli Mikonpka Vesikko, Jänhiälässä, jossa neuvoo kylänmies Thomas Matikain ja Peter Pellinen, Kesolassa, jossa neuvoo talon isäntä Salomon Saikko, Joutsenossa, jossa neuvoo pitäjän koulumestari ja vuoroon lukkari. Ja tulevat koulut kestämään 1. adventtisunnuntakiin asti ja sitten joulunpyhinä pidettäväksi, jonka jälestä uudet määräykset annetaan ja pitävät kylänmiehet kussakin paikassa läsnäoleman peräänkatsomassa, että siivollisuutta ja järjestystä menoissa ja käytöksessä varteenotettaisiin ja pitävät he ilmoittaman, jos toisin tapahtuu. Nimitettyihin kouluihin pitää löydyttämän itsensä neuvottaviksi ei ainoastaan lapset, jotka taitavat sisältä lukea kirjaa, mutta myös nuorison yhteisesti. Kokous tapahtuu ensittäin neuvojitten luona, jotka siitälähin määräävät kokouspaikat.

Lyijykynällä on tähän kirkollisten ilmoitusten kirjaan lisätty.

-Korvenkylässä, jossa neuvoo talonmies Erik Erikinpka Virkki ja Anterus Tuomaanpka Ikävalo ja Yrjö Matinpka Torkkeli, Parjalassa, jossa neuvoo talonisäntä Mikko Yrjönpka Kimbi, Tujulassa, jossa neuvoo Johan Matinpka Rampi, Haukilahdessa, jossa neuvoo Mikkeli Mikonpka Haiko.

7.11.1858 ilmoitetaan vielä: Tänäpänä ennen kuulutetuissa kylissä alkavat sunnuntaikoulun pitäminen klo 3 jälkeen puolen päivän. Ja käsketään lapset sekä nuoriso löydyttämän itsensä niissä. Ja ne kylänmiehet, jotka eivät ole vielä käyneet minulle haastamassa koulusta, pitävät sitä kohdatten tekemän.

14.11. ilmoitti kirkkoherra vielä seurakunnalle: Sunnuntakikoulua neuvoo Kiukkaalla Heikki Thomaanpoika Saikko.

Laiminlyöntiä

Jos oli rippikoulua ja kiertokoulua laiminlyöty, niin eivätpä kaikki menneet kuuliaisesti pyhäkouluunkaan. Kirkkoherra katsoi aiheelliseksi kuuloittaa saarnastuolista 28.10.1860.

- Koska on ollut kaipausta, että lapset ja nuorikansa eivät pyhäiltoina keränyvät pyhäkouluihin eikä kyläkouluihinkaan, niin käsketään kouluopettajat ilmoittamaan kirkkoherralle kutka kussain kylässä lapsista jäävät pois, jotta saataisiin sekä vanhemmat edesvastaukseen kuin myös lapsetkin kurin alle.

Joskus saattoi sattua, että koko perhe laiminlöi siinä määrin lukemisen oppimista, että oli kutsuttava perhekunta papin eteen toruttavaksi. Tämä oli niin suuri häpeä, että se yleensä tehosi. Jalkapuukin saattoi vielä koitua rangaistukseksi.

Kylänmies = kylänvanhin

Kotiseutuneuvos Pertti Vuori