Joutsenolaisten asumisesta kertoo Yrjö Ora 1890-luvulta.

Hirsitalkoot olivat Joutsenossa vieläkin oikein vallassaan 1800-luvun loppupuolella. Viinaa piti rakentajilla olla, jos aikoi talkoot pitää. Isäntä kävi kutsumassa vieraita talkoisiin.

Hirret hakattiin "syänkuilla, tammi- tai helmikuussa", usein myös "joulujen välillä", jolloin lunta oli vielä vähän. Talkoisiin mennessään vei kukin hirren metsästään ja sitten vedettiin joukolla talon metsästä lisää.

Rakennuspaikalla oli isäntä ahkerasti ryyppyjä tarjoamassa. Johonkin talkoomieheen saattoi väkevä juoma nostaa rehvastelun hengen ja niin hän saattoi kehottaa "viis hevosta miu messästäi hirsii hakemoa!" Siihen toiset totesivat hakijoiden olevan jo siinä kunnossa, että "kuueis hevone tarvitoa miehii messäst pois tuomoa". Ja niin tuli talkoohirsiä taas lisää.

Ovela isäntä saattoi kilpailuttamalla säästää omaa metsäänsä hyvinkin paljon. Näihin aikoihin muisteltiin jo haikeudella menetettyjä savutupia. Ne olivat niin lämpimiä, "ettei nykysii voi verratakkoa".

Rakennuspaikka

Ensimmäinen tehtävä oli turvata vedensaanti. Kaivon paikka katsottiin tarkasti. Ilmansuunnista sanottiin: "Kartano pohjasta ja puolpäivästä kohi, tupa päiväpuolel!". Eli siis rakennus pohjois-eteläsuuntaan.

Talon tuli sijaita ympäristöään ylempänä, etteivät likavedet valu pihaan. Tulipalovaaran vuoksi sauna ja riihi rakennettiin muista rakennuksista erilleen. Aitat ja "huoneet" (nukkuma-aitat) olivat yleensä taloa lähinnä. Tulentallojain tarinat II kertoo tarkemmin rakennustavasta.

Savupirtti

Kansatieteilijä Samuli Paulaharju kävi retkillään v. 1909 Joutsenossa. Häneltä jäi piirros Mäkelän eli Ylä-Oravan savupirtistä ja "kartanon" eli pihapiirin pohjapiirustuksesta.

Pirkko-Liisa Vuori piirsi vähän pohjapiirrosta mukaillen kuvan Ylä-Oravan talon pihapiirin näkymistä. Talo sijaitsi Virkkilän kylässä. Piirros on Pitäjäntupa-Museon seinällä.

Piirros: Pirkko-Liisa Vuori

Ylä-Oravan savupirtti siirrettiin v. 1909 -1910 Lappeenrannan kotiseutumuseoksi. Tuon "kansallisen muistomerkin" osti Etelä-Saimaan Nuorisoseura ja sen pystytti joutsenolainen Juho Tuuha Pallon kaupunginosaan Nikolainvallien alapuolelle. Vihkiäiset olivat juhannuksena 1910. Vuonna 1921 museo siirtyi Lappeenrannan Kotiseutuyhdistykselle ja 1931 se siirrettiin Tyysterniemen eteläkärkeen. Vuonna 1946 rakennus jälleen purettiin ja hirret siirrettiin Lappeenrannan linnoitukseen. Siellä ne varastoitiin huonosti ja menivät niin huonoon kuntoon, ettei niistä enää voitu rakennusta pystyttää.

Kotiseutuneuvos Pertti Vuori