Kansakoulu
Joutsenolaisen Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén oli kutsunut päättymässä olevan vuoden 1883 tapaninpäivänajelun päätteeksi herrasväkeä kotiinsa. Nähtiin kirkkoherra Viktor Mortimer Gadding rouvansa Emelien kanssa, pastori Pekka Härkönen, karvarimestari Hellsten, kompromilautamies Pellinen, Wärrön Hovin isäntä Juhana Pöyhiä, liikemies Mathias Pöyhiä ja liikemies Antti Mathelin, Finnin ja Tuppuran isännät emäntineen sekä muutama muu kutsuttu. Naisväki kahvitteli omalla puolellaan ja herrat haastelivat niitä näitä sikaarinsavun keskellä.
Kutsujen isäntä käänsi puheen kiusalliseen kansakouluasiaan kääntyen kirkkoherran puoleen.
- Niinii. Sanoppas pyhä veli ja kuntakokouksen esimies, missä tilassa tämä Joutsenon kansakoulukassa nykyään on?
- Älä hyvä veli sitä aina kysy! Kun kassa ei tahdo karttua millään. Vuodesta 1870 sitä on kerätty. Joskus kollehtien kanssa kirkossa, perunkirjoituksissa on otettu pientä veroa, avioliittoon kuulutuksissa on peritty muutama penni ja kunta on vuosittain siihen myös jotain osoittanut, mutta tuskin vielä saataisiin kivijalkaakaan.
- Niinii. Niinii. Nii jot mitä? Haasta, korkee veli kovemmi, ko mie en kuule!
- Ei saataisi vielä kivijalkaakaan!
- Niinii. Niinii. Onks nää joutsenolaiset nii viisaita, ettei nää kouluu tarviikkaa?
- Niinhän nämä selittävät, etteivät lapset jouda taloista koko päiväksi kouluun. Kuka muka sitten työt tekee, jos lapset laiskana koulussa istuvat. Tämä on niin raivostuttavaa, että minä näen välillä ihan punaista, kun näitä puhutaan ihan kuntakokouksissakin.
- Niinii. Niinii. Kuulkaa nyt toisetkii herrat. Mie oon tuumant, että tälle asialle pittää tehhä jotakii. Joha joutsenolaiset on kohta maailman nauruna, jos ei tääl osata lukkee ja kirjottaa yhtä hyväst ja vaik paremmikkii ko muuallakkii. Herrat nyökyttelivät asian niin olevan, mutta minkäs kovakalloisille kuntakokouksen ukoille teet.
- Niinii. Niinii. Koha tuumataa. Mie kutsun siut, kirkkoherra, viel täst paremmi puhumaa.
Kevään kuluessa Emil Hanén kirjoitteli kouluylihallitukselle ja neuvotteli kirkkoherran kanssa, puuhasi piirustukset ja lupasi omista varoistaan hankkeelle rahoituksen. Kun kuntakokous ei ollut vieläkään myönteinen asialle, hän kirjoitti kirkonkokoukselle seuraavan kirjeen:
"Herra Kirkkoherralle Viisaustieteen Maisterille Viktor Gaddingille. Aikoen omistamalla Nevalan tilalla järjestää ylhäisemmän kansakoulun, jolla on tavoituksena alkaa vaikutuksensa tulevana syksynä ja jossa tämän pitäjän ja etenkin likimmäisten kyläin kouluijässä olevat lapset saisivat nauttia opetusta, saan nöyrimmästi pyytää Herra Kirkkoherraa kuuluttamaan pitäjänkokousta, jossa tulisi valita senkaltaisen kansakoulun johtokunnan kuin Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisessa julistuksessa ...- määrätään.
Joutseno 4. päivänä heinäkuuta 1884.
Emil Hanén"
Asiaa käsiteltiin kuntakokouksessa 20.7.1884. Kirkkoherra ilmoitti läsnäolevan herra Hanénin pyynnöstä vielä:
" ... että tämä häneltä toimeenpantava koulu on hänen kustannuksella ylläpidettävänä, niin ettei se vaadi pitäjäläisiltä mitään osaa ottamista maksuihin ..."
Tällaista tarjousta ei nyt enää kukaan vastustanut. Johtokunnan "ammattiin" valittiin Herra Kuvernementinsihteeri Emil Hanén, kirkkoherra V. M. Gadding Emelie-rouvansa kanssa, pastori Härkönen, karvarimestari Karl Hellsten ja kompromilautamiehen poika Jaakko Jaakonpoika Pellinen.
Parhaiten kuvannee asian seuraavaa vaihetta johtokunnan puheenjohtajan V. M. Gaddingin Senaatin Talousosastolle laatima perinpohjainen anomus:
"Joutsenon kunnassa ei ole koulua, vaikka useissa kokouksissa siitä on keskusteltu ja koulua kaivattu.Nyt on kuitenkin yksityinen henkilö, seurakunnan jäsen, joka tuntee lämmintä mielenkiintoa koulua kohtaan, rakentanut omalla kustannuksellaan koulutalon ja opettajattaren asuintalon sekä ulkorakennukset. Rakennukset ovat kylän keskustassa ja kirkon läheisyydessä Saimaan rannalla kuivalla paikalla. Johtokunta on valittu asetuksenmukaisesti, se on valinnut opettajan ja koulutyö on suunniteltu aloitettavaksi syyskuun 15 päivänä. Opettajaksi on valittu Jyväskylän seminaarissa valmistunut Mathilda Andersin."
Kirkkoherra Gaddingin sinettileima.
Joutsenon seurakunnan arkisto.
Anomuksessa kerrotaan vielä, että kouluhuoneisto on tilava, opettajalla on oma erillinen asunto, koulun perustaja on sitoutunut maksamaan osan opettajan palkasta sekä antamaan hänelle perunamaan.
Talousosasto myöntyi anomukseen 18.9.1884 ja suostui avustamaan opettajan palkkausta 400 markalla vuodessa. Näin hänen palkakseen tuli yhteensä 700 mk vuodessa.
Emil Hanén ylläpiti Nevalan koulua neljä vuotta. Joulukuussa 1888 hän laati seuraavan lahjakirjan:
"Minä allekirjoitaja lahjoitan täten Joutsenon kunnan täydellisesti omaksensa rälsitilallani n:o 10 Joutsenon kylässä Joutsenon pitäjää rakentamani kansakoulukartanon pohjine ja koulukalune sekä myös viisisataa yhdeksäntoista (519) neljänsyltä sitä ympäröivää maa-alaa, sillä ehdolla kumminkiin, ettei lahjoittamani omaisuus mainitun rälsitilan omistajan lupaa hankkimatta käytetään lahjoituksen tälle menettelemisen uhalla, muuhun tarpeeseen kuin kansakoulun tai jonkun toisen sivistyslaitoksen hyväksi.
Joutsenossa 11. päivänä joulukuuta 1888.
Emil Hanén"
Joutsenon kunta sai aikamoisen joululahjan, ilmaisen koulun ja ymmärsi sen myös kiitollisuudella vastaanottaa. Hanénin/Nevalan koulua ei enää ole. Rakennus siirrettiin Haukilahteen kansakouluksi ja sen paikalle kohosi v. 1912 Honkalahden kansakoulu, joka on toiminut jo vuosia lahjoittajan ehdon mukaan sivistyslaitoksena - päiväkotina.
Kotiseutuneuvos Pertti Vuori