Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2022 § 111 monitoimiareenan toteuttamisen selvittämisestä kaupungin keskustaan Kauppatorin alueelle Kisakenttä Oy:n tekemän esityksen pohjalta. Valtuuston päätöksessä on linjattu kokonaisuuteen liittyvistä selvitettävistä seikoista. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti osana selvitystä myös lisäyksen, jonka mukaan selvitystä tarkastellaan kauppatorin ja kauppahallin parhaat mahdolliset sijaintivaihtoehdot torialueella huomioiden niiden kaupallinen toimivuus, paikoitusmahdollisuudet, aurinko, torin avoimuus ja muut torin tulevaisuuden vetovoimaan liittyvät tekijät. Valtuusto nimesi täydennetyn johtoryhmän johtamaan selvityksen valmistelua.

Kaupunki teki selvityksen monitoimiareenan toteuttamisesta valtuuston päätöksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuusto on tutustunut selvitykseen ja päättänyt 9.10.2023 keskeyttää valtuuston aiemman päätöksen (26.10.2020 §  84) täytäntöönpanon monitoimiareenan rakentamisesta  Kisapuistoon muiden vaihtoehtojen selvittämisen ajaksi,  Samalla valtuusto antoi toimeksiannon selvityksen tekemisestä  monitoimiareenan toteuttamisesta keskustan alueelle  muualle kuin Kauppatorille. Selvitystyön valmistumisen määräaika on 31.8.2024.

Tutustu 12.12.2022 toimeksiannosta tehtyyn selvitykseen

Voit tutustua selvitykseen klikkaamalla tästä.

Liite 1 Tutkitut sijoitteluvaihtoehdot.pdf

Liite 2 Toriareenakyselyn kooste.pdf

Liite 3 Jääareenan hankesuunnitelma.pdf

Liite 4 Jääareenan vaikuttavuuden arviointi 23.11.2022.pdf

Liite 5 Kisakenttä Oy, Lappeenranta-areena 23.11.2022.pdf

Infotilaisuus asukkaille valtuustosalissa 5.9.2023 klo 19 - katso tallenne

Lappeenrannan kaupunki järjesti monitoimiareenan selvitystä koskevan infotilaisuuden, jossa esiteltiin monitoimiareenan mahdolliseen sijoittautumiseen liittyviä vaihtoehtoja ja keskusteltiin niistä.

Voit katsoa tallenteen tilaisuudesta klikkaamalla tästä. 

Mahdollista sijoittautumista koskeva kysely

Lappeenrannan kaupunki järjesti monitoimiareenan selvitystyötä koskevan infotilaisuuden huhtikuun 2023 lopussa ja avasi sen jälkeen kyselyn, jossa oli mahdollista kommentoida areenan mahdolliseen sijoittautumiseen liittyviä vaihtoehtoja. Kahden viikon ajan avoinna olleeseen kyselyyn tuli 1 502 vastausta. Voit tutustua kyselykoosteeseen klikkaamalla tästä.(varsinainen kooste liitteenä uutisen loppupuolella)

Kysely selvitystyöstä

Lappeenrannan kaupunki pyysi asukkailta ja muilta sidosryhmiltä kommentteja ja näkemyksiä monitoimiareenan selvityksestä. Vastauksia oli mahdollista antaa 25.8.–8.9.2023 sähköisesti ja paperilomakkeella. Vastauksia käydään tällä hetkellä läpi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Syyskuun infotilaisuuteen kerättiin etukäteen kysymyksiä esittelijöille. Niiden pohjalta on koostettu useimmin kysyttyjä kysymyksiä, joihin on ohessa vastaukset selvitystyöryhmältä.

Miten keskustan areenan tilat eroavat Kisapuistoon kaavaillusta hallista (kokous- ja ravintolatilat sekä aitiot tai esimerkiksi konserttien vaatima tekniikka ja rakenteet)? Kustannusarviossa on puhuttu samanlaisesta hallista, mutta samaan aikaan kuvattu niin, että Kisapuiston halli on vain jääurheilupaikka.

Kaupunki on toistaiseksi tehnyt alustavaa luonnostasoista suunnittelua vain Kisapuistoon sijoittuvaan halliin ja keskustaan sijoittuva vaihtoehto on tällä hetkellä neliöiltään samankokoinen kuin Kisapuiston halli, myös toiminnallisuudeltaan rakennukset ovat tässä vaiheessa samankaltaisia.

Molempiin rakennuksiin on tässä vaiheessa sijoitettu eri käyttäjäryhmien tarpeiden vaatimat tilat. Jatkosuunnittelussa rakennusta ja siinä olevia tiloja tullaan kehittämään tarpeiden ja valittavan sijoituspaikan vaatimusten mukaisesti ja siinä kohtaa on mahdollista, että kokous- ja ravintolatilojen sekä aitioiden määrä tarkentuu. 

Onko monitoimihallin hintaan laskettu Kisapuiston jäähallin purku ja torin sekä kauppahallin siirto?

Kisapuiston jäähallin purkukustannukset on laskettu mukaan tulevan areenan sijaintipaikasta riippumatta, koska nykyinen jäähalli on tarkoitus purkaa joka tapauksessa. Torin siirtokustannukset ovat mukana niissä vaihtoehdoissa, joissa tori ei mahtuisi jäämään nykyiselle paikalleen. Kauppahallista on arvioitu uudisrakentamisen tai peruskorjattaviin tiloihin siirtymisen kustannusarvio, mutta lähtökohtana on ollut, että kaupunki saisi vuokratulona investointikustannuksen takaisin.

Onko SaiPa valmis investoimaan uuteen areenaan, jolloin kaupungin/sijoittajien investointiosuus olisi pienempi?

Jos hanke etenee, tulee tämäkin keskustelu vielä käydä. Selvityksessä esitettyihin taloudellisiin vertailulaskelmiin kaupungin näkökulmasta tällä ei välttämättä ole suurta eroa, koska Liiga-Saipa Oy:n ilmoittama vuokranmaksukyky on Keskustassa suurempi kuin Kisapuistossa. Tämä ero on laskelmissa huomioitu. Investointiin osallistuminen tarkoittaisi kaupungille maksettavan vuosivuokran pienenemistä. Mutta, kuten mainittu, tämä vaihtoehto tulee käydä Liiga-Saipa Oy:n kanssa läpi, jos hanketta päätetään jatkaa. 

Olisiko kaupungin oma investointi edullisin vaihtoehto keskustassa? Onko leasing realistinen vaihtoehto tässä hankkeessa?

Laskelmat on tehty investointivuodelta ja 30 vuoden toiminta-ajalta. 30 vuotta vastaa kaupungin rakennusinvestointien taloudellista pitoaikaa kirjanpidossa. Tämän hetkisten arvioiden mukaan kaupunkivetoisesti toteutetut vaihtoehdot ovat edullisemmat kuin sijoittajavetoiset. Tämä johtuu pääasiassa kolmesta syystä: Kaupungin saaman lainarahoituksen korkotaso lienee alhaisempi, kaupunki ei ole olettanut tuottoa toiminta-ajalta ja inflaatio-oletus. Vuotuisen inflaation on oletettu olevan 3,0 % ja vuokra- tai palvelujen ostoon perustuvassa mallissa inflaation vaikutus on suurempi kuin kaupunkivetoisessa mallissa. Tässä vaiheessa on kuitenkin epävarmaa, mikä on näkemys tasaisesta inflaatiotasosta muutaman vuoden päästä, joten sijoittajavetoiset hankkeet voivat silloin näyttää kilpailukykyisemmiltä kuin tällä hetkellä.

Leasing-vaihtoehdossa kyse olisi kiinteistöleasingista, jossa kaupunki sitoutuisi lunastamaan rakennuksen esimerkiksi 20 vuoden päästä. Rahoituskustannuksen ero niin sanottuun perinteiseen taselainaan on vastaavalla tavalla toteutetuissa hankkeissa ollut vähäinen. Vastaavia järjestelyjä on eri kaupungeissa/kunnissa tehty paljonkin koulu-, päiväkoti- paloasema- yms. rakennuksien osalta. Siten leasing-vaihtoehto on realistinen myös tässä tapauksessa. 

Vahvistaako areena keskustassa Lappeenrannan elinvoimaa?

Keskustaan sijoittuva areena mahdollistaisi uusien tapahtumien järjestämisen ja parantaisi kaupungin tilatarjontaa. Sijainti keskustassa mahdollistaisi areenan ravintopalvelujen käytön laajemmalle käyttäjäryhmällä. Synergiaetu syntyy, kun keskusta areenan käyttäjät hyödyntävät myös keskustan muita palveluja. Elävän keskustan ja kaupunkiympäristön rooli korostuu osaajien ja paluumuuttajien houkuttelussa.

Miksi kaupunki uskoo, että toriareenan yhteyteen rakennetaan asuin- ja liikehuoneistoja kun samaan aikaan kadun toisella puolella on tyhjennetty kiinteistö sekä hiekkamonttu, joista molemmat odottavat parempia rakentamisen aikoja?

Kaavoituksen keskeisenä lähtökohtana on tuleviin tarpeisiin varautuminen ja mahdollistaminen. Asemakaavan toteutuminen voi tapahtua pitkänkin ajan kuluessa, etenkin niissä vaihtoehdoissa, joissa areenarakennus ja Torikortteli ovat erillään toisistaan. Ydinkeskustan asukasmäärä ja suosio asuinpaikkana ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. On syytä olettaa, että kysyntää kerrostaloasumiselle on myös jatkossa, vaikka rakentaminen juuri nyt onkin hiljaista. Näin ollen on perusteltua varata tontteja myös asuinrakentamiseen. Liiketilojen osuutta kerrosalasta tulee tutkia tarkemmin jatkosuunnittelussa ja sovittaa se mahdollisimman realistiseksi. Lappeenrannan keskusta on kasvanut viimeisen 30 vuoden ajan. Keskustan kasvuun ja vetovoimaan uskotaan edelleen. Aika-ajoin rakentaminen on vilkkaampaa ja ajoittain on hiljaisempaa suhdanteiden muuttuessa.

Miten keskustan yrittäjien näkemykset on huomioitu hankkeessa?

Yrittäjäjärjestöt odottavat kaupungilta päätöksiä, joilla elinvoimaa voidaan merkittävästi edistää. Yrittäjien kanssa käydyissä vuoropuheluissa nousi vahvasti esille tapahtumatuotannon vahvistamiseen liittyvien edellytysten luominen. 

Voiko torikorttelin kaavoitus edetä ulkopuolisten rahoittajien vaatimalla tavalla ilman, että sitoudutaan rakentamaan areena? Ilman torikorttelin uuttaa kaavaahan ei ulkopuolista rahoitusta voi saada.

Areenan ja ns. Torikorttelin asemakaavoittaminen on kiinteä, yhtenäinen kokonaisuus ja ne tullaan kaavoittamaan samanaikaisesti. Jos päätetään, että areena ei tule Kauppatorille, käsitellään ns. Torikorttelin kaavoitus omana kokonaisuutenaan myöhemmässä vaiheessa.

Onko toriareenan yhteyteen kaavaillulle hotellille ollut kysyntää? Onko eri hotellioperaattoreilta kysytty kiinnostuksesta rakentaa hotelli?

Paikan tarjoaminen esim. Hotelli- ja liiketilaksi on mahdollista aikaisintaan jatkovalmistelun yhteydessä. Asemakaava tultaisiin laatimaa sellaiseksi, että se mahdollistaa monenlaisen käyttötarkoituksen, niin kuin on toimittu muissakin keskustan asemakaavoissa. Keskusta-alueella mahdollista toteuttaa yleensä monipuolista asuin- ja liikerakentamista. 

Uusi hallitus on poistamassa monia rakentamisen tukimuotoja, ja tätä kautta rakennusliikkeet ovat merkittävästi vähentäneet asuinrakentamista. Miten tämä vaikuttaa toriareenan alueelle kaavailtuun asuinrakentamiseen?

Kaavoituksella varaudutaan usean vuoden ja vuosikymmenienkin tarpeisiin. Ydinkeskusta on ollut pitkään haluttua asuinaluetta, mistä syystä alueelta tulee jatkossakin tarjota paikkoja kerrostalorakentamiseen. Asumisen hakeutuminen keskustoihin on myös valtakunnallinen trendi. Tällä hetkellä on asuntorakentamisessa hiljaista koko valtakunnassa. Rakentamisen suhdanteiden uskotaan ajastaan elpyvän myös asuntorakentamisessa.

Onko keskustan ruuhkautumista mietitty? SaiPan pelien aikana tai isojen tapahtumien aikana?

Kauppatorin ympäristöön on laadittu liikenteen toimivuustarkastelu, jossa katuverkon välityskykyä on tarkasteltu simulointiohjelmalla. Simuloinnissa lisättiin ajoneuvoja Kauppakadulle, Lappeenkadulle sekä Oksasenkadulle, 300 ajoneuvoa kuhunkin. Simuloinnissa liikenne ei ruuhkautunut huomattavasti ympäröivällä katuverkolla. Risteyskohtaisesti tarkasteltuna heikkeni Kauppakadulta Kirkkokadulle suuntautuvan liikenteen toimivuus, kun ajoneuvokohtaiset odotusajat kyseisessä risteyksessä lisääntyivät. Myös Lappeenkadun ja Kirkkokadun risteyksessä kääntyvällä liikenteellä odotusajoissa muodostui kasvua ja liikenteen jonoutumista. Toimivuustarkastelun tulokset on huomioitu areenavaihtoehtojen liikenne- ja katuverkon ratkaisuissa. On huomattava, että liikenteen toimivuus on tarkastelutilannetta parempi, koska pääosiltaan tapahtumien synnyttämä liikenne ei kohdistu liikenteen huipputuntien liikennemääriin. Kokonaisuudessaan katuverkko kestää monitoimiareenan tuottaman liikenteen tapahtumien aikana sekä arkiliikenteessä. Myös saattoliikenteen mahdolliset alueet/paikat sekä katuverkon kuormitus on selvitetty. 

Onko pysäköintihallin rakentaminen mahdollista jälkikäteen jos toriareena rakennetaan ilman sitä? Jos kyllä, millainen lisäkustannus pysäköintihallin varautumisesta tulee?

Pysäköintihallin rakentaminen hallin alle ei ole jälkikäteen mahdollista.

Paljonko on yhteensä tullut maksamaan nämä jäähalliselvitykset?

Kaupungin selvitys on tehty omana työnä. Areenan päivitetty kustannusarvio Kisapuistoon olisi tarvittu joka tapauksessa viimeistään syksyllä.

Miten sijoittajat suhtautuvat tällä hetkellä hankkeeseen?

Kaksi markkinavuoropuheluun osallistunutta tahoa on ollut kiinnostunut hankkeesta. Sitovaa vuokratasoa ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole saatu. 

Mikä sai kaupunginjohtaja Jarvan muuttamaan mielensä sitten 2018 kun sanoi, että keskusta-areena voi toteutua vain siinä tapauksessa, että se toteutetaan ulkopuolisella rahalla?

Ulkopuolinen rahoitus on edelleen vaihtoehtona, mutta edullisin rahoitustapa voidaan ratkaista vasta siinä vaiheessa, kun kaavoitus on lainvoimainen ja tarkat rakentamissuunnitelmat laadittu. 

Mitä tapahtuisi entisille jäähalleille, jos toriareena rakennettaisiin?

Vanhat jäähallit luukunottamatta Kisapuiston liigahallia jäävät ennalleen, eli ne säilyvät. Kisapuiston päähalli, jossa pelataan mm. SM-jääkiekkoa, purettaisiin.

Kuinka kauan rakentaminen kestäisi eri vaihtoehdoissa?

Hallin rakentamisen arvellaan kestävän noin kaksi vuotta. Hallin rakentamisaika on molemmissa vaihtoehdoissa noin sama. Molemmissa vaihtoehdoissa, ennen kuin päästään rakentamaan, tulee laatia asemakaava. Kisapuistovaihtoehdossa asemakaavan laatiminen on jo pitkällä. Asemakaava voisi olla lainvoimainen noin puolen vuoden kuluttua. Keskustavaihtoehdossa asemakaavan laatiminen selvityksineen kestää noin kaksi vuotta. Molemmista asemakaavoista voidaan valittaa, mikä voi siirtää rakentamisen aloittamisajankohtaa. 

Lisätietoja:

Joonas Grönlund, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
puh. 0400 699 984, joonas.gronlund@lappeenranta.fi

Kimmo Jarva, kaupunginjohtaja
puh. 040 844 2000, kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Tuomo Sallinen, apulaiskaupunginjohtaja
puh.  040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Jari Iskanius, talous- ja rahoitusjohtaja
puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi