Ruoppaus

Jokaisella joka kärsii lietteestä tai matalikosta on oikeus ruopata. Koneellisesta ruoppaamisesta on tehtävä ilmoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Ilmoitus tehdään ilmoittamiskaavakkeilla joko sähköisesti tai paperilla. Ilmoituksessa tulee kuvata ruopattavan alueen pinta-ala ja arvio syntyvän ruoppausmassan määrästä, sekä merkittävä karttaliitteeseen ruoppaus- sekä läjitysalue. Ruoppausilmoituskaavakkeet sisältävän kuulemisosion, jossa pyydetään toimenpiteelle vesialueen omistajan (yleensä jakokunta) ja rajanaapurien suostumukset. ELY käsittelee ilmoituksen ja antaa siitä kirjallisen lausunnon. Ruoppausmassoja ei saa läjittää vesialueelle tai maalle siten, että syntyy valumia takaisin veteen.

Yli 500 m3 ruoppausten osalta ilmoitusmenettely ei riitä, vaan tällöin tulee hakea vesilain mukaista lupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (AVI). Ruoppausta ei tule tehdä 1.6 – 31.8 välisenä aikana, jotta vesialueen virkistyskäyttöä ei kohtuuttomasti haitata. Ruoppaus aiheuttaa tilapäistä veden samentumista erityisesti ruopattaessa savipohjaisia rantoja. Ruoppauksella ei saa muuttaa keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan kulkua. Rantaviivalla tarkoitetaan vesialueen rajaa, joka erityisesti kaisloittuneilla alueilla voi sijaita kuivalla vesijättömaalla. 

Niitto ja rannan perkaaminen

Kaislikon niittoon oman rannan edustalta ei tarvita viranomaislupaa. Niittoa ei silti tule tehdä miten sattuu. Niiton yhteydessä on tärkeää nostaa niitetty kasvimassa kuivalle maalle. Niittoaineksen jättö veteen aiheuttaa joka vuosi haittaa veden virkistyskäytölle. Niittomassaa voi tällöin kertyä kuutiokaupalla jonkun toisen mökkirannalle. Myös ravinteiden poiston osalta on tarkoituksenmukaista nostaa niittojäte rannalle. Tämä on tärkeä osa taistelua rehevöitymistä vastaan.

Niittoajankohdasta ei ole säädetty mitään, mutta suositeltavin aika niitoille ravinteiden osalta on heinäkuun loppupuolelta alkaen, jolloin ruo’ot ovat saavuttaneet kasvunsa huipun ja käyttäneen juurakkonsa kasvuvoiman. Nuoren ruo’on tai kaislan leikkaaminen saa aikaan ravinteiden liukenemista juurakosta/katkaisukohdasta suoraan veteen.
Laaja-alaisista niitoista tulee olla yhteydessä vesialueen omistajaan ja tehdä tarvittaessa vesirakennusilmoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen. Liiallinen kunnostusniitto ja kasvuston poisto voi jopa aiheuttaa sinileväkukintoja, koska eläinplanktonien tarvitsema suoja poistuu. Myöskään rannan perkaamiseen ruoko- tai pajujuurakoista tai muusta kasviaineksesta ei tarvitse lupa- tai ilmoitusmenettelyä. Kyse on normaalista rannan siistimisestä silloin kun ei muuteta rantaviivaa eikä poisteta lietteitä/maita.

Laiturirakenteet

Vesilain 2 luvun 5 §:n mukaan rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvettaan varten oikeus:
- sijoittaa rannan edustalle vesistöön veneen kiinnityspaalu tai – poiju
-  rakentaa rantaansa toisen vesialueelle ulottuva laituri, edellyttäen ettei toimenpiteellä aiheuteta vahinkoa tai huomattavaa haittaa vesialueen omistajille, naapureille tai ympäristölle. Suuremmille laiturirakennelmille tulee hankkia Aluehallintoviraston lupa. Epäselvissä tapauksissa asiasta kannattaa kysyä neuvoa kunnan ympäristötarkastajilta tai Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Ojitus maan kuivattamiseksi

Vesilaissa (587/2011) ojituksella tarkoitetaan ojan tekemistä sekä ojan, noron tai puron suurentamista maan kuivattamiseksi tai alueen käyttöä muuten haittaavan veden poistamiseksi (Vesilaki 5:1). Ojituksella tarkoitetaan myös noron tai puron perkaamista silloin, kun perkaamisesta ei aiheudu yläpuolella olevan järven keski-vedenkorkeuden alenemista Ojitus vaatii aluehallintoviraston (AVI) luvan, jos siitä voi aiheutua pilaantumista vesialueella (UVL 5:3 1 kohta) tai sellainen vaikutus vesistössä, joka edellyttää lupaa vesilain yleissäännöksen perusteella (UVL 5:3, 2 kohta).

Hankkeesta vastaavan on ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta ELY-keskukselle kirjallisesti vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä (UVL5:6.1). Ilmoitusvelvollisuuden tarkoi-uksena on tehostaa ja yhtenäistää valvontakäytäntöjä parantamalla valvontaviranomaisen tiedonsaantia. Menettely mahdollistaa ojituksen vaikutusten arviointia.