Syntynyt 4.3.1906 Viipurissa
Kuollut 1.9.1969 Vihdissä
5 lk. Viipurin uudessa yhteiskoulussa
Kansakoulunopettaja 1925
Toimi opettajana Iitissä, Jääskessä, Ruokolahdella ja Vihdissä
Topelius-palkinto 1948, 1949

Aili Konttinen oli 1940-luvun rakastetuin tyttökirjailija, joka jatkoi tuoreella ja omaperäisellä tavalla Anni Swanin ihanteellisen sävyistä nuortenkirjaperinnettä. Opettajana Aili Konttinen pääsi lähelle lasten elämää ja psykologisesti taitavana näki valtavan muutoksen, jota lapselle merkitsi koulunkäynnin aloittaminen. Hän kuvasikin koululaiskirjoissaan arkitodellisuutta perehdyttäen lukijansa vuodenaikojen vaihteluihin, maalaislasten elämään ja ensimmäisten kouluvuosien kokemuksiin. Konttisen tunnettu, karjalaistyttöä ja hänen perhettään kuvaava Marketta-sarja sai alkunsa jo 30-luvulla (Me alakoululaiset, julkaistu myöhemmin nimellä Marketta tulee kouluun, 1936; Marketta toisluokkalainen, 1938, Intiaanipäällikkö Punainen Sulka, 1940). Aili Konttinen jatkoi suopean kritiikin ja hyvän menekin kannustamana 40-luvulla Marketta-sarjaa. Kasvavan Marketan vaiheita seurataan raskaaseen evakkotaipaleeseen asti (Suopellon väki sodan jälkeen, 1941, Vanhoja ystäviä, 1944, Marketan seitsemäs koulu, 1948).

Usealle kielelle on käännetty lapsen sota-ajan kokemuksista kertova lastenromaani Inkeri palasi Ruotsista (1947), joka sai jatkokseen kaksi muuta sotalapsen elämää ymmärtävästi hahmottavaa teosta. Inkeri palasi Ruotsista sai ensimmäisen Suomessa jaetun Topelius-palkinnon 1948. Myös Hymyile, Krisse toi Topelius-palkinnon 1949.

Lasten- ja nuortenkirjatuotantonsa lisäksi Aili Konttinen julkaisi satu- ja kertomusmateriaalia opetustarkoituksiin. 1950-luvulla hän toimitti viisiosaisen Lasten Kultaisen Kalevalan.

Tuotanto

Me alakoululaiset
Porvoo 1936. WSOY. Lastenkirja.

Pelkkää juorua
Porvoo 1936. WSOY. Lastenkirja.

Marketta toisluokkalainen
Porvoo 1938. WSOY. Nuorisoromaani.

Intiaanipäällikkö Punainen Sulka
Porvoo 1940. WSOY. Lastenkirja.

Koulun reiluin luokka
Koululaisromaani. Jyväskylä 1940. Gummerus.

Suopellon väki sodan jälkeen
Kirja Suopellon lapsista, Tupukasta ja intiaanipäällikkö Punaisesta Sulasta. Porvoo 1941.
WSOY. Lastenkirja.

Ihmeellinen kesä
Vammala 1942. Suomen opettajain raittiusliitto. Lastenkirja.

Kotoisilla tanhuvilla
Vammala 1944. Suomen opettajain raittiusliitto.

Rasavillejä
Porvoo 1944. WSOY. Lastenkirja.

Vanhoja ystäviä
Porvoo 1944. WSOY. Nuorisoromaani.

Iloinen, surullinen, hyvä kesä
Nuorisoromaani. Helsinki 1946. Valistus.

Maalla on kotini
Nuorisoromaanikilpailun voittajaromaani. Lahti 1946. Kansankirja.

Inkeri palasi Ruotsista
Porvoo 1947. WSOY. Ruots. När Inkeri kom hem från Sverige. Övers. av Kajsa Krook. Borgå 1949. Söderström.

Kukko Uljassulka
Kertomus kukosta, sen sukulaisista ja tuttavista. Turku 1947. Aura.

Hymyile Krisse...
Koululaiskertomus. Porvoo 1948. Tammi.

Marketan seitsemäs koulu
Porvoo 1948. WSOY. Nuorisoromaani.

Inkerin kesä
Jatkoa kirjaan Inkeri palasi Ruotsista. Porvoo 1949. WSOY. Nuorisoromaani.

Inkerin talvitouhut
Porvoo 1950. WSOY. Nuorisoromaani.

Kaksi keltanokkaa
Kertomus nuorisolle. Porvoo 1950. WSOY.

Kevättä kohti
Varttuneen nuorison kirja. Helsinki 1950.Pellervo.

Kuningas Patamobiuksen punainen panssari
Kertomus koululaisille. Porvoo 1950. WSOY.

Jali-kissan jouluaatto
Kertomus koululaisille. Porvoo 1951. WSOY.

Joulutontun kesäsatu
Kertomus pienille koululaisille. Porvoo 1951. WSOY. Lastenkirja.

Villejä veitikoita. Kertomus lastenhuoneesta ja takapihalta.
Helsinki 1951. Suomen kansakoulunopettajien liitto.

Sylvesterinillan satu
Satu Mopsi-koirasta, sen sukulaisista ja ystävistä. Porvoo 1952. WSOY.

Terri ja Putteli
Porvoo 1952. WSOY. Lastenkirja.

Uhmamieli morsian
Porvoo 1954. WSOY. Nuorisoromaani.

Lasten kultainen Kalevala. I-V
Porvoo 1958-66. WSOY.

Tässä tulee intiaani
Porvoo 1964. WSOY. Lastenkirja.