Sinikka Sisko Nevanlinna, vuoteen 1958 Kallio-Visapää, vuodesta 1958 kirjailijanimenä Kallio
Syntynyt 2.2.1917 Raumalla
Kuollut 19.3.2002 Helsingissä
Fil.maisteri Helsingin yliopistosta
Kirjailija, suomentaja
Valtion kääntäjäpalkinto 1975, 1985
Mikael Agricola -palkinto 1980
Kordelinin säätiön suomentajan palkinto 1984
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kunniajäsen 1997

Sinikka Nevanlinna on käynyt koulunsa Lappeenrannassa, ensin pari luokkaa kansakoulua, sitten Lappeenrannan yhteiskoulua (myöhemmin yhteislyseota), josta tuli ylioppilaaksi 1935. Lapsuudenkotina noina vuosina oli Lappeenrannan kirkkoherran pappila, jonka muistoista hän kertoo teoksessa Lapsuudenkotini oli pappila vuodelta 1980.

Sinikka Nevanlinna on julkaissut pääasiassa 1940- ja 50-luvulla romaaneja, proosatekstejä, esseitä ja runoja. Suomentajana hän on kääntänyt muun muassa seuraavat teokset: C.G. Jungin Job saa vastauksen, Thomas Mannin Tohtori Faustus, Rainer Maria Rilken Malte Laurids Briggen muistiinpanot, J.W. von Goethen Italian matka, T.S. Eliotin Neljä kvartettia teoksesta Autiomaa, Jose Ortega y Gassetin teokset Massojen kapina, Historian kriiseistä ja muita esseitä sekä Taiteen irtautuminen inhimillisestä, Dag Hammarskjöldin Kiinnekohtia, Cennino Cenninin Kirja maalaustaiteesta sekä useita Georges Simenonin romaaneja.

Tuotanto

Siivet
Runoja. Helsinki 1946. Otava.

Vahasydän
Romaani. Helsinki 1946. Otava.

Kolme vuorokautta
Romaani. Helsinki 1948. Otava.

Neljästi minä palaan
Metamorfooseja. Helsinki 1948. Otava. Runoja.

Kaislakerttu
Kertomus. Helsinki 1950. Otava.

Sils-Maria
Runoja. Helsinki 1950. Otava.

Santiagon simpukka
Matkaesseitä ja kuvasarjoja Espanjasta. Helsinki 1952. Otava.

Kuvista ja kuvaamisesta
Esseitä taiteen ja kirjallisuuden ilmiöistä. Keuruu 1955. Otava.

Puita. Neljä harjoitelmaa
Kirj. Sinikka Kallio. Keuruu 1966. Otava. Novelleja.