Työelämään mennään usein harjoittelun kautta, siksi hyvä TET-kokemus on tärkeä
Ammatinvalinta on nuoren tärkeimpiä päätöksiä ja sen tekemiseen kaikki apu on tervetullutta. Vanhempien tukena tässä ovat myös Lappeenrannan koulut – kuten muutkin koulut Suomessa - jotka panostavat työelämätaitoihin jo peruskoulun aikana.
Kimpisen koulun opinto-ohjaaja Mirva Koskinen kertoo, että ammatinvalintaan, työnsaantiin ja jatko-opintoihin kiinnitetään paljon huomiota Yrittäjyyskasvatus ja työelämäyhteistyö -tiimissä, jossa hän monen muun kollegansa kanssa oli mukana kehittämässä yrittäjyyskasvatukselle omaa opetussuunnitelmaa. Nyt tiimi keskittyy suunnitelman toteuttamiseen.
– Jo peruskoulussa oppilaita tutustutetaan alueelliseen elinkeinoelämään, Koskinen sanoo.
– Tässä isossa roolissa ovat monien tuntemat työelämään tutustumisen jaksot, eli TET, johon yläkoululaiset osallistuvat ja jossa he harjoittelevat työntekoa. Lappeenrannan kouluissa TET-harjoittelujaksot jakautuvat tasaisesti ympäri lukuvuoden.
Työelämätaitoja opiskellaan kouluissa myös opetussuunnitelmaan kuuluvassa Yrityskylässä, johon kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat opiskelun ohessa. Yrityskylä-kokonaisuuden muodostavat opekoulutus, Yrityskylä-oppitunnit sekä päivä oppimisympäristössä. Yrityskylään osallistuu tänä lukuvuonna 91 % kaikista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista Suomessa. Lappeenrannan Yrityskylä sijaitsee Family Centerissä Hyrymäentiellä.
Kaupassa on hyvin monenlaisia tehtäviä
TET-paikan voi löytää monella tavalla: itse kysymällä, opinto-ohjaajan vinkistä tai vaikkapa jokin aika sitten käyttöön otetusta TET.fi-verkkopalvelusta, jonka kautta paikkaa voi hakea sähköisesti. Koskisen mukaan lappeenrantalaiset yritykset ovat lähteneet mukaan toimintaan ja tulokset ovat rohkaisevia, mutta toki kehitettävää on vielä.
– Olemme keskustelleet yhtenäiskoulujen opinto-ohjaajien kanssa, kuinka TET-harjoittelupaikoista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää, Koskinen sanoo.
– Olemme huomanneet, että monissa yrityksissä tehdään töitä sen eteen, että TET-käytänteitä kehitetään ja oppilaiden tarpeita otetaan huomioon, mikä on erittäin hyvä suunta.
Esimerkkinä Koskinen mainitsee Ratakadulla sijaitsevan K-marketin, jonka kauppias Jaana Karhu on lähtenyt opinto-ohjaajien kanssa uutena yhteistyökumppanina kehittämään kaupan omia TET-käytänteitä.
– Kauppias pitää tärkeänä sitä, että harjoittelussa oleva oppilas saa mahdollisimman monipuolisen kuvan työstä, Koskinen sanoo.
– Kaupassa on paljon erilaisia työtehtäviä, joita kaikkia ei edes huomaa ostoksia tehdessään: esimerkiksi kassatyö, tavaran hyllytys, varaston ja paluulogistiikan toiminnot ja tilauksista huolehtiminen. Jokainen näistä työtehtävistä vaatii erilaista osaamista.
Kauppiaan kanssa on sovittu, että henkilökunta miettii jo etukäteen, miten harjoittelija voisi kuhunkin tehtävään osallistua.
– Aina ei tietenkään voi osallistua varsinaiseen tehtävään esimerkiksi tietoturvasyistä, mutta useita töitä voi seurata, eli ”varjostaa” ja siten oppia paljon.
– Tarkoitus on, että harjoitteluviikkoa varten tehdään ihan lukujärjestys, jossa varmistetaan monipuolisuus sekä se, että tekeminen jakaantuu tasaisesti. Lisäksi suunnitelmissa on sisällyttää palautekeskustelut mukaan harjoitteluun viikon mittaan.
Mahdollisuus tutustua toivetyöhön
K-Marketin lisäksi moni muukin yritys osallistuu TET-toiminnan kehittämiseen aktiivisesti. Muun muassa Auto-Kilta, joka on käyttänyt TET.fi-palvelua alusta asti, näkee toiminnassa isoja hyötyjä kaikille osapuolille.
– Tuemme mielellämme nuoria ja haluamme mahdollistaa heille TET-harjoittelujaksoja, sanoo Auto-Killan teknisen palvelun päällikkö Jussi Laine.
– Samalla pystymme tuomaan esille autoalaa ja etenkin sitä, kuinka paljon erilaisia toimenkuvia esimerkiksi meillä Auto-Killassa on.
Laine tuo esiin myös tunnetun yritysmaailman ongelman, joka on vaivannut alaa jo monta vuotta.
– Autoalalla on huutava pula osaajista ja haluamme omalla työllämme tukea toimintaa, jolla saataisiin alalle uusia opiskelijoita.
– Näin merkkiliikkeen näkökulmasta tämä meidän alamme on kovin erinäköinen siinä kohtaa, kun nykyinen kahdeksasluokkalainen tulee työelämään.
TET-harjoittelu ei luonnollisesti saa olla erillinen saareke, vaan sen täytyy liittyä opiskeluun ja tulevaan elämään saumattomasti.
– Mielestäni on hyvä, että TET.fi sivu helpottaa nuorten harjoittelupaikkojen hakemista siten, että tämä pääsee mieluisaan paikkaan, Laine sanoo.
– Uskon, että sillä on suuri merkitys myös motivaatioon: kun näkee mitä taitoja työssä tarvitsee, saattaa aiemmin tylsänä koettu oppiaine muuttua hyvinkin mielenkiintoiseksi.
Harjoittelussa oppii tärkeitä taitoja
TET.fi-palvelua hyödyntävä asuntorahoitusjohtaja Erja Toivanen Nordea-pankista nostaa esiin yrityksen tärkeän tehtävän taloustaitojen ja yrittäjyyden edistäjinä yhteiskunnassa.
– Jokainen nordealainen voi tehdä vuosittain kaksi työpäivää vapaaehtoistyötä yhteiskuntavastuun parissa, Toivanen sanoo.
– Tarjoamalla TET-harjoittelujaksoja konttorissa saamme tarjottua henkilöstölle helpon ja vaivattoman tavan opettaa taloustaitoja nuorille. Tämä voi olla heille todella arvokasta pääomaa paitsi tulevassa työssä, myös ihan jokapäiväisessä elämässä.
Toivasen mielestä on tärkeää, että jokaisella kansalaisella, iästä riippumatta, on riittävät perustiedot- ja taidot talousasioissa ja niiden opetuksella on tasa-arvoistava vaikutus. Lisäksi sillä voidaan myös vaikuttaa hyvinvointiin.
– Tuomme tällä tavalla myös finanssialaa tutuksi opiskelijoille. Pankkien digitalisaation myötä monelle on epäselvää, millaisia työtehtäviä pankissa on, Toivanen jatkaa.
– Toivomme tietysti nuorista myös tulevaisuuden työnhakijoita finanssialalle. Pankkisalaisuuden vuoksi alaikäiset eivät pääse meillä asiakastyöhön, mutta olemme laatineet case-harjoituksia, joissa he miettivät asiakkaalle sopivaa ratkaisua ja saavat ymmärrystä siitä, mitä pankkineuvojan työhön kuuluu.
Toivasen näkee, että olisi hyvä idea, jos yritykset tekisivät yhteistyötä ja jakaisivat TET-viikkoa keskenään.
– Monen on vaikea täyttää koko viikko ja siten sellainen jaettu viikko olisi tosi hyvä. Uskon että siten olisi enemmän TET-paikkojen tarjoajia.
Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Heidi Harju
Lasten ja nuorten säätiö | Barn- och ungdomsstiftelsen | The Children and Youth Foundation
Puh. 050 428 2031, heidi.harju@nuori.fi