Lappeenrannan kaupungin talousarvio on tasapainossa, mutta taloudellisesti vahvat vuodet jäävät taakse
Lappeenrannan kaupungin vuoden 2025 talousarvio on vielä 10 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta seuraavina vuosina tulos jää nollaan. Kaupunki investoi ennätyksellisesti 87 miljoonalla eurolla, ja velkamäärä kääntyy kasvuun ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeen.
Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan Lappeenrannan kaupungin koko 2020-luvun alun jatkuneet talouden poikkeuksellisen vahvat vuodet jäävät taakse ja niitä seuraa myös takaisinmaksun aika.
– Kaupungin verorahoitus ei kasva lähivuosina käytännössä lainkaan. Tämä johtuu vaisusta ansiotulojen kehityksestä, yhteisöveron laskusta sekä valtionosuuksien vähenemisestä. Yhteisöverokertymässä näkyy etenkin metsäteollisuuden heikentynyt tuloskehitys vuosina 2023 ja 2024.
– Valtionosuuksia vähentää muun muassa se, että kunnat maksavat valtiolle takaisin sote-uudistuksen vaikutusten tasaamiseen aiemmin saatuja valtionosuuksia kolmen seuraavan vuoden ajan.
Lappeenrannan vuosikate on ensi vuonna vielä strategisen tavoitteen mukainen 30 miljoonaa euroa, mutta jää vuosina 2026–2027 alle 25 miljoonaan euroon.
– Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, joihin käytetään ensi vuonna jopa 87 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosinakin noin 46 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunki ottaa lisää lainaa taloussuunnitelmakaudella 83 miljoonaa euroa, apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius toteaa.
Ensi vuoden mittavat investoinnit johtuvat etenkin rakennushankkeiden kasautumisesta. Suuria käynnissä olevia tai ensi vuonna alkavia hankkeita ovat Sammontalo, sisäliikuntahalli, pääkirjaston peruskorjaus, museon kokoelmatilat ja Voiska-talo. Kisapuiston jäähalliin tehdään sen elinkaarta jatkavia korjauksia.
– Yhteensä rakennushankkeisiin käytetään ensi vuonna yli 53 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 investointeja kasvattaa myös Lappeenrannan Yritystila Oy:n pääomittamiseen varautuminen 12 miljoonalla eurolla, josta 7,5 miljoonaa euroa kohdentuu Danfoss Editron Oy:n tehdashankkeeseen ja 4,5 miljoonaa euroa Yritystila Oy:n talouden tervehdyttämiseen, Iskanius avaa.
Kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvavat 4,7 %. Menoja kasvattavat kunta-alan palkkauksen kehittämisohjelman mukaiset yleiskorotusten lisäksi tulevat korotukset. Toiminnallisina muutoksina lasten ja nuorten palveluissa toteutuu oppimisen tuen uudistus ja kolmen viikkotunnin lisääminen perusopetukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus ikäluokasta on edelleen noussut. Myös valmistavan opetuksen tarve on edelleen lisääntynyt. Nettomenoja kasvattaa toimintatuottojen vähentyminen. Tontinmyynnistä ja rakennusvalvonnan maksutuotoista saatavia tulo-odotuksia alennetaan. Armilan sairaalan jääminen tyhjilleen vähentää vuokratuottoja.
Lakimuutoksen vuoksi kuntien mahdollisuudet työllistää palkkatuella vähenevät huomattavasti.
– Lappeenranta turvaa lasten ja nuorten palvelujen avustaviin tehtäviin, ulkoalueiden hoitotehtäviin ja kulttuuritoimen avoinnapitotehtäviin saman resurssin, mikä aiemmin on järjestetty palkkatuetusti. Tämä lisää kaupungin menoja 0,7 miljoonalla eurolla, Iskanius kertoo.
Lappeenranta saa vastuukuntana järjestettäväkseen Etelä-Karjalan työvoima- ja maahanmuuttopalvelut vuoden 2025 alusta lukien. Työllisyyspalvelujen 14,4 miljoonan euron budjetti vastaa maakunnan kunnille tehtävää varten valtiolta siirtyvää rahoitusta. Maahanmuuttopalveluihin kerätään kunnilta lisäksi 0,9 miljoonaa euroa. Lappeenrannan oma osuus työvoima- ja maahanmuuttopalveluista on 9,2 miljoonaa euroa.
Ensi vuoden alusta kuntien vastuu työttömyysturvan rahoituksesta aikaistuu ja laajenee koskemaan myös ansioturvaa. Työttömyyden kehityksellä on jatkossa entistä suurempi välitön vaikutus kuntien talouteen. Lappeenranta budjetoi työttömyysturvaan 9,5 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 3,9 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden.
– Huomioimme myös henkilöstömme tarjoamalla heille ensi vuonna viisi uintikertaa ja vapaan pääsyn sekä yhteen teatteri- että orkesteriesitykseen. Lisäksi henkilöstöllämme on käytettävissään entiseen tapaan 100 euron arvoinen kulttuuri- ja liikuntaseteli, Sallinen sanoo.
Lappeenrannan kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 18.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 9. joulukuuta.
Lisätietoja:
Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi
Jari Iskanius, apulaiskaupunginjohtaja
Puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi