Lappeenranta ja LUT-yliopisto kartoittavat pienydinvoiman potentiaalia – pienydinvoimala vähentäisi polttamista energiantuotannossa

Lappeenrannan kaupungin ja LUT-yliopiston yhdessä teettämässä pienydinvoiman toteutettavuusselvityksessä saatiin uutta, hyödyllistä tietoa ensimmäisen laitoksen toteuttamiseksi. Hallitus on uudistamassa ydinenergialakia ja muuta alan säännöstöä vuoteen 2026 mennessä.

– Pienydinvoimalaitosten suunnittelusta ja luvituksesta ei ole vielä Suomessa kokemusta. Selvityksen mukaan pelkkä lämmöntuotanto ei ole taloudellisesti kannattavaa, vaan sen rinnalle tulisi sijoittaa myös sähkön tai sekä sähkön että vedyn tuotantoa. Tällöin investoinnin kustannusarvio vaihtelee 200–350 miljoonan euron tuntumassa riippuen laitoksen reaktorien lukumäärästä, kertoo Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Potentiaalinen uusi ala luo vetovoimaa teollisuuteen

Heinonen näkee, että pienydinvoiman rakentamisella voitaisiin luoda Suomeen merkittävä uusi teollisuuden ala.

– Valtion ja osin EU:n pitäisi osallistua ensimmäisten laitosten rakentamisen kustannuksiin. Moduuleista koostuvat laitokset olisivat sarjavalmisteisia, ja näin kustannustason odotetaan laskevan jatkossa. Laitososien valmistus toisi elinvoimavaikutuksia esimerkiksi työllistämällä perinteisten teollisuusalojen, kuten rakennus- tai konepaja-alojen osaajia itäisen Suomen alueella.

Pienydinvoima voi toimia vetovoimatekijänä myös suurempien teollisten investointien vauhdittamisessa, esimerkiksi tarjoamalla varmatoimista sähköä vedyn tuotantoon.

– Pienydinvoimalassa voidaan käyttää yksinkertaisia suunnitteluratkaisuja, joilla laitoksen turvallisuus ja käytettävyys taataan varmatoimisilla luonnollisilla prosesseilla. Luontaisesti turvallinen pieni ydinlaitos voidaan hyvin sijoittaa teollisuusalueille tai asutusalueiden liepeille, toteaa ydintekniikan professori Juhani Hyvärinen.

Päästötön pienydinvoimala mahdollistaisi tasaisen, säästä riippumattoman tuotannon tilanteessa, missä energian kysyntä sähköistymisen myötä tulee kasvamaan ja polttamisesta halutaan luopua. Sähkön ja lämmön lisäksi pienydinvoima mahdollistaa teollisen höyryn tuotannon, jolloin kuumasta höyrystä voisi tuottaa myös vetyä.

Ydinreaktorin mukana hankittava polttoaine riittää noin 10 vuodeksi

Suomen huoltovarmuus paranee, kun ulkomailta tuotavien fossiilisten polttoaineiden määrää saadaan pienennettyä. Samalla ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy, kun polttaminen vähenee sekä lajikato hidastuu, kun pienydinvoima ei kuluta metsiä eikä peltoja.

– Työtä jatketaan maankäytön suunnittelulla ja asukkaille järjestetään asukas- ja informaatiotilaisuuksia, kun sijoittumisvaihtoehdot on paremmin selvillä, Heinonen selventää.

Pienydinvoimalan toteuttaminen vaatii taakseen ammattitaitoisen hankeyhtiön ja vakaan rahoituspohjan. Toteutettavuusselvityksen yritysryhmäkeskustelujen tuloksena Magnus Associates Oy on perustanut LUT-yliopiston kampukselle Industrial Power Units IPU Oy:n. Yritys toimii hankeyhtiönä, joka kokoaa yrityskonsortion ja valmistelee yhdessä kansainvälisten kumppaniensa kanssa korkealämpötilateknologiaan perustuvien ydinvoimayksiköiden toteuttamista.

Selvitys on toteutettu SMR – edistyksellistä energiaa -hankkeen toimenpiteenä. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Innovaatiot ja osaaminen Suomessa 2021–2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).

Lisätietoja:

Markku Heinonen
Kehitysjohtaja Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 581 1998, markku.heinonen@lappeenranta.fi

Juhani Hyvärinen
Professori, Energiatekniikka, LUT School of Energy Systems
Puh. 050 524 1512, juhani.hyvarinen@lut.fi

Arto Nikkanen
Toimitusjohtaja, Lappeenrannan Energia Oy
Puh. 020 177 6056, arto.nikkanen@lreoy.fi

Osmo Viitasaari
Partner/Senior advisor, Magnus Associates Oy
Puh. 050 453 2753, osmo.viitasaari@magnusassociates.eu