Kilpailuohjelma

Kaikki kilpailuteokset, myös alkuerän Bach- tai Händel -aaria, esitetään ulkoa ja alkuperäiskielellä. Aariat esitetään alkuperäisessä sävellajissa, yksinlaulut saa transponoida.

Ennakkokilpailu

1. Suomalainen suomen- tai ruotsinkielinen laulu

2. Ooppera-aaria

Ennakkokilpailun ohjelmistoa voi käyttää varsinaisen kilpailun ohjelmassa.

Varsinainen kilpailu

Alkuerä

1. J.S. Bachin tai G.F. Händelin passio-, oratorio- tai kantaattiaaria resitatiiveineen.

2. Ooppera- tai operettiaaria tai laulu musikaalista.

3. Vapaavalintainen laulu.

4. Suomalainen suomen- tai ruotsinkielinen laulu.

Musiikin kesto enintään 15 minuuttia.

Välierä

1. Erityylisistä lauluista muodostuva kokonaisuus, jossa on mukana vähintään yksi 1800-luvun lied, säveltäjänä Johannes Brahms, Fanny Hensel-Mendelssohn, Carl Loewe, Felix Mendelssohn, Franz Schubert, Clara Schumann tai Robert Schumann.

2. Vähintään yksi Hugo Wolfin lied. 3. Suomalainen 1995 jälkeen sävelletty laulu.

Kilpailun välierään tulee sisällyttää muu / muita kuin miespuolisen säveltäjän säveltämä laulu / säveltämiä lauluja. Välierän ohjelmaa suunniteltaessa on otettava huomioon, että esitettävän kokonaisuuden musiikin kesto on enintään 25 minuuttia. Jurylla on oikeus keskeyttää suoritus, jos ohjelman kesto ylittyy merkittävästi.

Loppukilpailu

Finaalissa voi esittää kaksi ooppera-aariaa resitatiiveineen tai ooppera-aarian resitatiiveineen ja yhden laulun säännöissä olevalta listalta. Aarioiden tulee olla sellaisista yleisistä tunnetuista oopperoista, joiden orkesterimateriaalin hankkiminen ei tuota ylivoimaisia vaikeuksia. Epäselvissä tapauksissa kilpailutoimikunta voi ehdottaa aarian vaihtoa.

Kilpailija varmistaa kilpailuohjelmiston osalta ilmoittautuessaan ennen ennakkokilpailua, että finaalin mahdolliseen orkesterilauluun / harvinaisempaan ooppera-aariaan on olemassa kyseiselle äänialalle oleva orkesterisovitus johdantojaksoineen. Esityksen kesto 8–12 minuuttia.

Laulukilpailujen finaali, orkesterilaulut

Vain alkuperäinen sävellaji, ellei toisin mainittu.

• Berg: Sieben frühe Lieder nrot 1, 3, 4
• Berlioz: Les Nuits d´Ete nrot 2, 3, 6 (korkea, matala)
• Britten: Les Illuminations 2 osaa vapaasti valittuina (korkea)
• Duparc: L´Invitation au voyage, Phidylé (korkea, matala)
• Kuula: Tuijotin tulehen kauan
• Madetoja: Luulit, ma katselin sua
• Musorgski: Kuoleman lauluja ja tansseja nrot 2–4 a) keskiääni Shostakovitsh b) basso Aho
• Pylkkänen: Kaivotiellä
• Mahler: Lieder eines fahrenden Gesellen: 3. Ich hab´ein glühend Messer
• Mahler: Lieder, Humoresken und Balladen (Das Knaben Wunderhorn):
  • Wer hat das Liedlein erdacht? (F/ Es)
  • Des Antonius von Padua Fischpredigt (D / C)
  • Rheinlegendchen (A / G)
  • Lob des hohen Verstandes (D/ C)
  • Wo die schönen Trompeten blasen (D / C)
• Mahler: Kindertotenlieder: 3. Wenn dein Mütterlein
  • Rückert –Lieder: Ich bin der Welt abhanden gekommen (F/ Es / Des)
  • Um Mitternacht (H / A / G)
• Strauss: a) säveltäjän omat sovitukset
  • op. 27 Cäcilie (E / Es /C)
  • op.36: Das Rosenband (A / Fis )
  • op. 39: Befreit (E / Cis)
  • op.41: Wiegenlied (D)
  • op. 68 Amor in (G / D)
• Strauss b) muita sovituksia
  • op. 10: Zueignung (C / A)
  • op.27: Heimliche Aufforderung (B / Ges)
  • op.29: Traum durch die Dämmerung (Fis/ E)
• Sibelius: a) säveltäjän omat sovitukset
  • op. 3. Arioso (Fis) op. 7 Kullervon valitus, 1957 versio (D)
  • op. 13: Våren flyktar hastigt (Es)
  • op. 36: Demanten på marssnön (B)
  • op. 38: Höstkväll (Dis) På verandan vid havet (C)
  • op. 60: Kom nu hit, död (E / D)
• Sibelius: b) muita sovituksia
  • op 17: En slända
  • op. 36: Svarta rosor (D/C)
  • Säv, säv susa (Ges, As)
  • Var det en dröm? (H)
  • Flickan kom ifrån sin älsklings mote (Des)
  • op. 61: Romeo op. 72 Kaiutar (B)

Palkinnot

Lappeenrannan kaupungin palkinnot sekä naisten että miesten sarjassa ovat 10 000 €, 7 000 € ja 5 000 €.

Tuomaristo voi päättää myös toisenlaisesta palkintojenjaosta. Lisäksi voidaan jakaa erikoispalkintoja.

Kilpailun taustaa

Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut pohjautuvat vuodesta 1960 alkaen Klemetti-Opisto talvipäivien yhteydessä järjestettyihin laulukilpailuihin. Ensimmäisen Vaasassa järjestetyn kilpailun voittajat olivat Tuulikki Tunkkari ja Martti Talvela. Kaksi vuotta myöhemmin kilpailtiin enteellisesti Lappeenrannassa, sen jälkeen vielä Turussa ja Kouvolassa ja viimein kilpailut pysyvästi kotiutuivat Lappeenrantaan vuonna 1969. Ensimmäisen varsinaisen Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun miesten sarjan voittajan baritoni Jorma Hynnisen ura lähti nousuun juuri täältä.

Aluksi Lappeenrannan kaupunki ja Klemetti-Opisto toimivat yhdessä järjestäjinä. Tärkeä lenkki näiden tahojen välillä oli lappeenrantalainen laulupedagogi musiikkineuvos Pauli Helkiö. Kilpailujen pitkäaikaisena toiminnanjohtajana hänellä oli suuri merkitys tapahtuman kehittymisessä pienimuotoisesta laulukisailusta monipäiväiseksi ohjelmistoltaan kansainväliset mitat täyttäväksi ja osallistujamäärältään mittavaksi suurkilpailuksi. Helkiön jälkeen toiminnanjohtajana vaikutti Tuulikki Närhinsalo vuosina 1985–2006. Vuodesta 2006 alkaen toiminnanjohtajana on ollut Milko Vesalainen.

Kilpailut voittaneiden tai niissä palkittujen laulajien joukossa on useita merkittävän kansainvälisen uran luoneita tähtiä, jotka ensi kerran astuivat julkisuuteen juuri Lappeenrannassa. Naisten sarjan ovat voittaneet mm. Karita Mattila, Soile Isokoski, Kirsi Tiihonen, Camilla Nylund ja Helena Juntunen, Marjukka Tepponen, miesten sarjan voittajista mainittakoon Jorma Hynnisen lisäksi Tapani Valtasaari, Petteri Salomaa, Herman Wallen, Ville Rusanen, Aarne Pelkonen ja Waltteri Torikka.

Kolmen vuoden välein Suomen musiikkiväen kiinnostus on tammikuun ensimmäisellä viikolla kääntynyt kohti Lappeenrantaa. Lappeenrannassa kilpailu on aina henkisen kasvun kokemus, joka vie jokaista osallistujaa eteenpäin. Kilpailu huipentuu Saimaa Sinfoniettan säestämään orkesterifinaaliin.

Kilpailun järjestämisen kumoaa force majeure -syy (force majeure eli ylivoimainen este, on yllättävä, ennalta-arvaamaton ja osapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolinen tapahtuma, joka estää osapuolen sopimuksenmukaisen suoritusvelvollisuuden täyttämisen kuten pandemia, epidemia, sota, kulkutauti, luonnonmullistus tai viranomaisen antama kielto tai määräys).