Tunnelmallinen puisto mäntyjen katveessa

Joutsenon Keskuspuisto, Veteraanipuisto ja Leijonapuisto muodostavat monipuolisen ja vehreän puistoalueen, joka tarjoaa tekemistä kaikenikäisille. 

Joutsenon Keskuspuiston alkuperäisen maisemasuunnitelman laati Maisemasuunnittelutoimisto Leena Iisakkila Ky vuonna 1988. Puisto rakennettiin Keskuskadun varrelle vuosina 1989-1990 ja puiston avajaisia vietettiin 19.6.1990.

Maisema-arkkitehti Leena Iisakkilan laatiman suunnitelman pääteemana oli luontoympäristön yhdistäminen vahvasti toiminnalliseen puistoon. Puiston alueella oli muun muassa lasten leikkipaikka ja monenlaisia peli- ja oleskelualueita. Puiston metsäinen ympäristö ja sinne suunniteltu puutarhakasvillisuus muodostavat edelleen kokonaisuuden, jossa puiston keskiosan luonnontilaan jätetty männikkö ja reuna-alueiden kukkivat pensaat ja perennat luovat keskenään mielenkiintoisen kontrastin. Mäntyjen lisäksi puiston tunnusomaisia kasveja ovat alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja useat perennat kuten rönsyansikka, vuoritatar, vuorenkilpi, kilpiangervo ja sormivaleangervo. Taidokkaasti suunniteltu ja toteutettu Joutsenon Keskuspuisto sai vuonna 1991 kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden ympäristörakennekilpailussa. 

Joutsenon Keskuspuiston kunnostus nähtiin ajankohtaiseksi noin 30 vuotta puiston rakentamisen jälkeen. Puisto kunnostettiin vuosien 2023 ja 2024 aikana Leena Iisakkilan laatimaa alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. Puiston kunnostussuunnitelmassa otettiin huomioon myös asukkaiden toiveet, joita kerättiin asukaskyselyllä. Tavoitteena on ollut säilyttää puiston alkuperäinen yleisilme sekä mahdollisuuksien mukaan vanhaa kasvillisuutta, rakenteita ja käytäväverkostoa.

Rakentamisessa on hyödynnetty erilaisia kierrätysmateriaaleja, kuten kierrätettyjä muuri- ja reunakiviä. Vanhat pergolarakenteet ovat alkuperäiset ja ne on maalattu puiston kunnostuksen yhteydessä.  Puistoon on istutettu metsäiseen ympäristöön sopivaa, uudenlaista kasvillisuutta, kuten punatammia, pirkkalan- ja taalainkoivuja, kyynel- ja pylväskoivuja, katsuroita, mantsurianjalopähkinöitä sekä musta- ja käärmekuusia. Alkuperäisiä alppiruusu- ja maanpeiteperennaistutuksia on kunnostettu ja niiden seuraksi on istutettu uusia pensaita kuten matalakasvuisia alppiruusulajikkeita ’ Kullervo’, ’Axel Tigerstedt’ ja ’Mikkeli’. Osa puiston kasvillisuudesta istutettiin talkoovoimin asukkaiden kanssa kesäkuussa 2024. Talkoissa jokainen osallistuja istutti puistoon oman nimikkoalppiruusun tai -atsalean. Myös Joutsenon koulun 9.luokan oppilaat kävivät toukokuussa 2024 istuttamassa puistoon jokaiselle luokalle oman nimikkokoivun.

Joutsenon Keskuspuistoon on asennettu puiston kunnostuksen yhteydessä valaistus sekä useita penkkejä ja piknikpöytiä levähdyspaikoiksi. Puistoon sijoittuu myös kaksi muistomerkki,  Joutsenon Veteraanien muistomerkki sekä Joutsenon Sosiaalidemokraattisen Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlan yhteydessä 23.8.2007 paljastettu Työn ja tasa-arvon muistomerkki.

Puiston alueella on pieni leikkipaikka, joka on toteutettu luonnonmateriaaleista. Kivet, puupöllit ja pitkospuut toimivat myös pienenä aistipolkuna. Lisäksi puistossa on kivituhkapintainen alue, joka soveltuu esimerkiksi mölkyn ja petankin pelaamiseen.

Vuonna 2024 Lappeenrannan kaupunki juhlittiin kulttuurin unelmavuotta sekä Lappeenrannan kaupungin 375-vuotisjuhlavuotta, joiden myötä puistoon on toteutettu erilaisia taidehankkeita. Puiston kaksi eläinaiheista taidepenkkiä ovat Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelun kesätaiteilijoiden Pilvi Naakan, Joanna Hambergin ja Roosa Halosen käsialaa. Lisäksi metsäisille alueille on sijoitettu hyönteishotelleja, joiden toteutuksesta ovat vastanneet yhteistyössä Laptuote-Säätiö ja Joutsenon koulu oppilaat ja opettajat.

Kunnostetun Joutsenon Keskuspuiston avajaisia vietettiin 17.10.2024. Tilaisuuden avasi Lappeenrannan kaupungin kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen ja avajaisten musiikkiesityksestä vastasi Seppo Äikäs. Avajaispäivänä paikalla oli yli 120 asukasta.