Rautatieasemapuisto Saimaan rannalla

Rapasaari liittyy Lappeenrannan varhaiseen historiaan. Siellä toimi tulliasema arviolta 1600-luvulta 1700-luvulle saakka. Museovirasto on määritellyt tulliasemien arkeologiset jäännökset muinaismuistolain rauhoituksen piiriin kuuluviksi. Tulliaseman tarkka sijainti ei ole tiedossa. (Lähde: Lappeenrannan museot)

Puiston menneisyydestä kertovat myös alueella edelleen olevat Rapasaaren asemarakennus ja rautatiekiskot. Riihimäki-Pietari- radalla alkoi liikennöinti vuonna 1870. Myös Lappeenrantaan vedettiin rata Simolasta vuonna1885, koska Lappeenrannassa ryhdyttiin järjestämään suomalaisen sotaväen leirikokouksia.  Rapasaaren asema on rakennettu Lappeenranta radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1885. Sataman rahtiliikennettä varten rakennettu Rapasaaren rata kulki aikanaan Lappeenrannan Linnoituksen länsivallien poikki. Rapasaaresta rakennettiin rata myös Pallonlahden teollisuusalueelle ja edelleen Voisalmensaarelle. (Lähde: Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY)

Asemarakennus ja Rapasaarenpuisto ovat suojellut asemakaavalla 24.2.1997. Asemarakennus on myös suojeltu rautatierakennusten suojeluohjelmassa (Museovirasto).

Rapasaarenpuisto palautettiin asemapuistomaiseen muotoonsa vuonna 2024, jolloin puisto saneerattiin. Rapasaarenpuisto koostuu nykymuodossaan asemarakennuksesta, vanhoista rautatiekiskoista ja niiden ympärille luontaisesti kehittyneestä karusta niittymäisestä kasvillisuudesta, eli ruderaattialueesta. Puistossa on myös muotopuutarhamainen osa, jossa on haettu viitteitä entisajan asemapuistoista.  

Rapasaarenpuistolle ominainen puulaji on hopeasalava (Salix alba var. sericea ’Sibirica’), jota tavataan myös muualla Lappeenrannan ranta-alueilla, kuten Ainonkadulla ja Halkosaaressa. Puiston saneerauksen yhteydessä 2024 pystyttiin säilyttämään puiston kaksi vanhaa hopeasalavaa, joista Satamatien puoleisessa päädyssä olevaa on korostettu valaistuksella. Saneerauksen yhteydessä puistoon on istutettu uusia hopeasalavia sekä Lappeenrannalle tunnusomaisia lehmuksia. Puiston pensas- ja perennakasvillisuus on suunniteltu monilajiseksi niin, että se edistää luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä. Pensasistutukset ovat monesta lajista koostuvia sekaistutuksia ja puiston nurmen seassa kasvaa kukkivia kasveja. Puiston keskellä on dynaaminen perennaistutus, joka jäljittelee kerroksellista ja lomittain kasvavaa luonnonkasvillisuutta. Dynaaminen perennaistutus saa ajan kuluessa kehittyä melko vapaasti ja istutuksesta saa muodostua erilaisia kasvisekoituksia, joiden ulkonäkö muuttuu eri vuodenaikoina. Lisäksi rautatiekiskojen ruderaattialueen kasvillisuudessa on havaittavissa vaikutuksia läheisen linnoituksen arvokkaasta kasvillisuudesta.

Rapasaarenpuiston rakennusmateriaaleina on käytettyä erilaisia kierrätyskiviä. Istutusalueita rajaavat reuna- ja muurikivet sekä nupukivet ja piknikpöytien alustana olevat luonnonkivilaatat ovat uusiokäyttömateriaaleja, joita on purettu ja varastoitu Lappeenrannan kaupungin katu- ja puistotyömailta vuosien aikana.

Puistoon toteutetaan vuoden 2025 aikana kaksi asemalaituria muistuttavaa puutasoa, joiden edustalla olevalle asfaltille maalataan rautatieasemateemainen taideteos.