Karjalaista kalmanväkeä - Poimintoja Etelä-Karjalan pimeästä historiasta

24.10.2026 - 4.4.2027 

Miksi hevonen ei jaksa vetää ruumiskärryä? Mitä ovat ristimännyt, piiskuupetäjät tai umpipuut? Missä poltettiin susinoita ja kenet nouti valkoinen tuonen pursi?

Karjalaista kalmanväkeä -näyttely sukeltaa Etelä-Karjalan pimeään historiaan. Näyttelyssä perehdytään tarinoiden, esineiden ja valokuvien kautta kuolemaan liittyviin uskomuksiin ja rituaaleihin, kurkistetaan kalmanhajuisille hautausmaille, kohdataan mielisairautta ja kulkutauteja, tutustutaan noitiin ja tietäjiin, sekä paneudutaan rikoksiin ja niistä taajamien turuilla ja toreilla annettuihin rangaistuksiin. Näyttelyn keskiössä ovat eriaikaiset eteläkarjalaiset kummitus- ja uskomustarinat. Tunnetuimpia eteläkarjalaisia kummitustarinoita lienee vuonna 1888 Laurinmäen talossa Parikkalassa meteliä pitänyt ja esineitä lennättänyt Maironniemen piru. Imatran valtionhotellissa kulkee tunnetusti harmaa rouva; Taavetin linnoituksessa ratsastaa upseerin rouva valkealla hevosella; Rauhan Korvenkannan alikulun tienoilla puolestaan vetää hevonen ruumisvaunuja... Paikalliset uskomustarinat peilaavat aikansa maailmankuvaa ja tekevät mielikuvitusta kutkuttavalla tavalla näkyviksi menneisyyden tapahtumia ja elettyä kulttuuriympäristöä.

Kuva: Hautajaissaattue Lappeenrannassa Kauppakadulla vuonna 1936. Kuva: P. Mäkinen / Lappeenrannan museot.