Karjalaista kalmanväkeä - Poimintoja Etelä-Karjalan pimeästä historiasta

24.10.2026 - 4.4.2027 

Miksi hevonen ei jaksa vetää ruumiskärryä? Mitä tarkoittavat ristimännyt, piiskuupetäjät tai umpipuut? Missä poltettiin susinoita, ja kenet nouti valkoinen tuonen pursi? 

Etelä-Karjalan museon Karjalaista kalmanväkeä -näyttely johdattaa kävijän kuolemaan liittyvien uskomusten, rituaalien ja tarinoiden maailmaan. Näyttelyssä kurkistetaan kalmanhajuisille hautausmaille, kohdataan tauteja ja tietäjiä sekä tutustutaan rikoksiin ja rangaistuksiin. Samalla avautuu näkymä menneisyyden ihmisten pelkoihin, uskomuksiin ja tapoihin selittää ympäröivää maailmaa. 

Näyttelyn keskiössä ovat eri aikakausilta peräisin olevat eteläkarjalaiset kummitus- ja uskomustarinat. Tarinoita on kerätty verkkokeruiden avulla, löydetty kirjallisuudesta ja lehtiartikkeleista sekä kaivettu esiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmista. Vaikka tarinat versovat Lappeenrannan linnoituksesta, niiden haarat ulottuvat ympäri Etelä-Karjalaa ja paikoin myös luovutetun Karjalankannaksen alueelle. Tarinoita kuvittavat Lappeenrannan museoiden kokoelmaesineet, taideteokset ja valokuvat. 

Paikalliset uskomustarinat tekevät näkyväksi historiallisia tapahtumia, menneisyyden maailmankuvaa, asenteita ja elettyä ympäristöä tavalla, joka kiehtoo ja kutkuttaa mielikuvitusta. Osa näyttelyn sisällöistä käsittelee synkkiä ja pelottavia aiheita, mikä voi järkyttää herkimpiä kävijöitä tai pieniä lapsia. 

Karjalaista kalmanväkeä -näyttelyn on käsikirjoittanut Lappeenrannan museoiden amanuenssi Marianna Karttunen, jonka kirjoittama, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama samanniminen tietokirja ilmestyi alkusyksystä 2026. 

Kuva: Hautajaissaattue Lappeenrannassa Kauppakadulla vuonna 1936. Kuva: P. Mäkinen / Lappeenrannan museot.