Maria Sipari on syntyperäinen lappeenrantalainen, joka työskentelee meijän kaupungin Sammonlahden koulussa yläkoulun JOPO-luokassa toisena aikuisena. Hän on ammatiltaan koulunkäynninohjaaja ja sosionomi, ja hänen juurensa ovat vahvasti täällä. Maria arvostaa erityisesti Lappeenrannan yhteisöllisyyttä, karjalaista vieraanvaraisuutta ja auttamishalua. Rakkaus omaan kotiseutuun näkyy hänen arjen työssään ja teoissaan.

Kun Maria nimettiin Vuoden Lappeenrantalaisin 2026 -ehdokkaaksi, hän halusi, että ehdokkuus edustaa Marian Polkua – yli 30 hengen tiimiä, jota yhdistää halu tehdä hyvää yhdessä.

Marian Polku sai alkunsa kevättalvella 2025, kun Maria kutsuttiin osallistumaan Saimaa Cycle Tourille. Ystävien ja yhteistyötahojen tuella ajatuksesta kasvoi yhteinen matka, joka toi yhteen ihmisiä erilaisista taustoista, tarinoista ja elämäntilanteista. Tiimin toiminnan ytimessä ovat yhdessä tekemisen ilo, toisten auttaminen ja rohkeus yrittää. Kuten Maria itse kuvailee: ”Todellinen tiimityö on ennen kaikkea toinen toistemme auttamista, että jokainen meistä saisi kokea niitä hetkiä, kun onnistuu ja on parhaimmillaan.” Ajan myötä Marian Polusta on muodostunut kuin yksi ylimääräinen perhe.

Vuonna 2026 tiimi lähti jälleen polkemaan Saimaa Cycle Tourin 300 kilometrin päämatkaa, tällä kertaa hyväntekeväisyyden puolesta. Tavoitteena oli tukea meijän kaupungin vähävaraisia lapsiperheitä ja lasten harrastustoimintaa. Mukana oli 29 pyöräilijää, aivan timanttinen huoltojoukko sekä 14 eri yhteistyötahoa. Yhteisen työn tuloksena tiimi keräsi 10 000 euroa pienkeräyksellä ja lisäksi 601 euroa pyörähuutokaupalla. Yhteensä 10 601 euroa lahjoitettiin neljälle paikalliselle taholle, jotka auttavat vähävaraisia lapsiperheitä ja tukevat lasten harrastustoimintaa.

Marian Polku haluaa osoittaa, mitä voidaan saavuttaa, kun ihmiset uskovat yhteiseen tavoitteeseen, kannustavat toinen toisiaan ja uskaltavat lähteä tekemään hyvää. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin – yhdessä voidaan päästä paljon pidemmälle.

Tiimin viesti lappeenrantalaisille:

”Uskoen, toivoen ja toinen toisiamme tukien sekä rakastaen. Nuorissamme on tulevaisuus. Antakaamme heille aikaamme ja läsnäoloamme, jotta heille jäisi perinnöksi hyvin hoidettu kotiseutumme sekä arvomme, niin kuin mennyt sukupolvi jätti meille.”

Jotain, mitä kaikki eivät ehkä tiedä Mariasta, Marialle on sattunut myös vauhdikkaita kommelluksia! Kerran ratsastaessaan jalustimen hihna tarttui huomaamatta hevosen laukatessa aidan laudan oksakohtaan, ja Maria lensi kunnon voltin kentän laitojen ulkopuolelle heinikkoon. Onneksi mitään ei käynyt! Kun jalustin saatiin ratsastuksenopettajan kanssa takaisin paikoilleen, Maria nousi hevosen selkään ja ratsastus jatkui. Hän ei halunnut jättää tilanteesta minkäänlaisia pelkoja tai epävarmuuksia.