Metsänhoidon suunnittelu
Metsien käsittelyn taustalla vaikuttavat ympäristölainsäädäntö, metsäsertifioinnin standardit sekä kaupungin omat metsänkäsittelyperiaatteet. Periaatteita sovelletaan kulloinkin käsiteltävän kohteen tavoitteiden mukaisesti. Lappeenrannan kaupungilla on käytössään Viherympäristöliiton laatima metsien kunnossapitoluokitus. Metsänhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat kaupungin metsäalan asiantuntijat, jotka huolehtivat siitä, että toimintaa ohjaavia lakeja, ohjeita ja periaatteita noudatetaan ja että eri tavoitteet toteutuvat tasapainoisesti.
Asukkaat ovat tärkeä osa suunnittelua. Metsien käyttäjät tuntevat oman lähimetsänsä käytön, merkityksiä ja paikallisia erityispiirteitä tavalla, jota ei voida saada pelkän inventointitiedon perusteella. Asukkaiden kokemustieto auttaa tunnistamaan, mitkä alueet ovat virkistyksen, liikkumisen, maiseman tai luontoarvojen kannalta erityisen tärkeitä. Metsänhoidon tavoitteet sovitetaan yhteen kohdekohtaisesti niin, että asiantuntijatieto ja asukkaiden näkemykset muodostavat yhdessä suunnittelun perustan. Työohjelmat hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa.
Hoitosuunnitelmakohteiden lisäksi toteutetaan yksittäisiä hankkeita eri puolilla kaupunkia. Kaikki puuston käsittely ei kuulu metsänhoidon suunnitteluprosessin piiriin. Metsätyöohjelmaan kuuluvien kohteiden hoitosuunnitelmat hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. Asemakaavan ulkopuolisten alueiden hoitosuunnitelmia ei erikseen hyväksytä kaupunkikehityslautakunnassa.
Metsäosastolla ei ole metsureita tai omia työkoneita. Työt toteutetaan kaupungin palveluksessa toimivien urakoitsijoiden toimesta. Töitä ohjaa ja valvoo kaupungin metsäasiantuntija. Metsänhoidon prosessia ja hoitosuunnitelmien laatimista ohjaa taajamametsätyöryhmä. Taajamametsätyöryhmän kokoonpanoon kuuluvat ympäristöjohtaja, ympäristöpäällikkö, ympäristötarkastaja, metsäpäällikkö, metsäasiantuntija, kaavoitusarkkitehti, kaupungingeodeetti ja tuotantopäällikkö. Työryhmän puheenjohtajana toimii toimialajohtaja.

- EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.
- Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, jossa otetaan huomioon ihminen, ympäristö ja talous. Se kattaa metsätalouden ja -teollisuuden lisäksi myös metsien aineellisiin ja aineettomiin hyödyntämismahdollisuuksiin perustuvan tuotannon, palvelut sekä metsäalan osaamis- ja koulutuskysymykset.
- Strategialla ohjataan kaupungin toimintaa valittuun suuntaan ja niitä toteutetaan pääosin toimialojen talousarviomäärärahojen puitteissa.
- Kaavoituksen yleisenä tavoitteena on yhteensovittaa kaupunkiyhteisön eri tarpeet, kuten asuminen, liikkuminen, palvelut ja ympäristön laatuvaatimukset. Kaavoitus ohjaa maankäyttöä ja vaikuttaa merkittävästi myös metsien käyttöön.
- Metsäsertifikaatit (esim. PEFC ja FSC) ohjaavat käytännön metsänhoitoa ja varmistavat kestävyyden, monimuotoisuuden ja vastuullisten toimintatapojen huomioimisen metsän käsittelyssä.
- Lappeenrannan kaupungin metsäohjelma on strateginen toimenpideohjelma, jossa määritellään kaupungin metsäpolitiikan päälinjat. Uusi suunnitelma on valmistelussa ja se tulee ulottumaan vuoteen 2035 saakka. Ohjelma sisältää vision ja strategiset päätavoitteet, joiden toteutumista seurataan ohjelmakauden aikana.
- Metsän käsittely suunnitellaan siten, että eri tavoitteet sovitetaan yhteen ja myös asukkaiden näkemykset huomioidaan.
rakennuslaki: http://data.finlex.fi/eli/sd/2023/751/ajantasa/2026-04-17/fin
https://lappeenranta.fi/fi/liikenne-ja-kaupunkiymparisto/metsat/metsatyoohjelma
https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys/metsalaki
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2023/9
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/b4e07855-caed-47ec-bb5d-1547fabd006b