Suosikit

Lappeenrannan veto- ja elinvoima kasvaa jo tutkimustenkin valossa

JULKAISTU 4.11.2024, 10.03

Yleiskuva Lappeenrannan keskustasta.

Lappeenrannan kaupunki on kuluvan vuoden aikana voinut kertoa monia hyviä uutisia onnistuneista tapahtumista sekä elinkeinoelämän kehityksestä alueella. Suomen Makein kesä ja kaupungin 375-vuotisjuhlaviikko olivat menestyksiä. Danfossin, Fazerin, Laitexin ja biotalousyritysten kehitys ja yliopiston menestys ovat nekin näkyneet positiivisena piikkinä hiljaisempien vuosien jälkeen.

Positiivinen vire näkyy myös kansallisissa tutkimuksissa. Kevään Taloustutkimuksen kuntabarometrissa Lappeenranta oli sijalla 10 ja nousi kokonaispisteissä yli keskiarvon. Nousua edellisestä, vuonna 2022 tehdystä tutkimuksesta oli kaikkiaan neljä sijaa.

Äskettäin julkaistu konsultointiyritys WSP:n tekemä kuntatutkimus oli jo aiempaa parempaa lukemista lappeenrantalaisille. Tutkimus kattoi kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa ja siinä tarkasteltiin elinvoimaa tulevaisuusvalmiuden näkökulmasta ja vertailusuureena käytettiin elinvoimaindeksiä. Lappeenranta sijoittui sijalle 65, mikä on yhdeksän sijaa parempi kuin vuosi sitten ja sen elinvoimaindeksi oli 132. Paras kunta oli Pirkkala, jonka indeksi oli 175. Lappeenranta kuului tutkimuksessa kategoriaan B1 - Keskisuuret kaupungit, joiden keskustaajamassa 40 000–200 000 asukasta. Itä- ja Kaakkois-Suomen muihin kuntiin verrattuna Lappeenranta pärjäsi erinomaisesti.

Muuttovoittoa, päästöjen vähennystä ja vihreitä investointeja

Vuoden 2024 tutkimuksen indeksissä oli yhteensä 22 indikaattoria*) ja maksimaalinen pistemäärä olisi voinut olla 195 pistettä. Indikaattorien lukumäärä ja teoreettinen maksimipistemäärä olivat samat kuin viime vuonna.

Tutkimuksessa tuli esiin joitain yleisiä trendejä, kuten se, että pandemian jälkeen nousuun kääntynyt muuttoliike isoihin (A1) ja keskisuuriin (B1) kaupunkeihin kasvoi edelleen. Lisäksi huomioitiin, että yritysten asukaslukuun suhteutetut liikevaihdot ovat kasvaneet vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikissa kuntaryhmissä. Elinkeinoelämän keskusliiton keräämän tiedon perusteella puhtaan teollisuuden eli ns. vihreitä investointeja kohdentuu kaikkiin kuntaryhmiin ja keskisuurissa kaupungeissa on edelleen suurin päästöjen vähentymä.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen pitää tulosta hyvänä ja katsoo sen kuvaavan totuudenmukaisesti kaupungin kehitystä.

– Kaakkois-Suomen vaikeasta tilanteesta huolimatta Lappeenranta on ollut hieman muuttovoittoinen, hän sanoo.

– Vihreän siirtymän edistäminen ja erityisesti sähkö- ja energiatekniikan investoinnit ovat meillä strategian kärkiä ja niissäkin olemme edistyneet hyvin. Kokonaisuudesta pitää silti muistaa, että turhaan tyytyväisyyteen ei ole varaa. Meillä on todella paljon tekemistä Lappeenrannan veto- ja elinvoiman kehittämisessä tulevaisuudessa.

Erityisen tyytyväinen kaupunginjohtaja on ollut alueelle tulleisiin investointeihin sekä muun muassa yritystonttitarjonnan parantumiseen.

Tutkimus käsitteli myös uusien ensi vuoden alussa muodostettavien työllisyysalueiden elinvoimaisuutta.

Lisätietoja:

Tuomo Sallinen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422

Alueiden tutkimus 2024 | WSP

*) Indikaattorit

TUOTTAVUUS

• Työllisyys
• Ulkomailla syntyneiden työllisyys
• Tulotaso ja tulotason muutos
• Yritysten liikevaihto
• Yritysten määrän nettomuutos
• Toimialadiversiteetti
• Työpaikkaomavaraisuus
• Toimintakate
• Velkaisuus

INHIMILLINEN PÄÄOMA

• Väkiluku
• Väkiluvun muutos
• Nettomuutto
• Alle 55-vuotiaiden osuus
• Koulutus
• Sairastavuus
• Syntyvyys
• Lasten pienituloisuusaste

VIHREÄ RAKENNEMUUTOS

• Päästöjen vähenemä
• Kiertotalouden työpaikat
• Sähköautojen osuus uusista autoista
• Investoinnit