Suosikit

Lappeenrannan budjetti jatkaa investointipainotteisena vuosina 2024–2026 – investoinnit painottuvat lasten ja nuorten palveluihin

JULKAISTU 17.11.2023, 09.30

Lappeenrannan kaupungin tulos pysyy ylijäämäisenä, mutta tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella 58 miljoonalla eurolla.

Lappeenrannan keskusta-aluetta Kimpisen suuntaan.

Lappeenrannan kaupunki investoi keskimäärin 67 miljoonaa vuodessa kolmen seuraavan vuoden aikana. Tulorahoitusta investointeihin kertyy noin 36 miljoonan euron vuosikatteen verran. Ennen kuin investoinnit valmistuvat ja niistä kirjataan poistoja, osoittaa tuloslaskelma huomattavaa ylijäämää. Rahoituksellisesti Lappeenrannan budjetti on kuitenkin alijäämäinen jokaisena taloussuunnitelmavuotena.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan investoinnit painottuvat lasten ja nuorten palveluihin, ja suurin investointi on käynnissä oleva ja vuonna 2025 valmistuva Sammontalo.

– Ensi vuonna Sammontalon rakentamiseen käytetään 19 miljoonaa euroa. Korvenkylän uusi koulu puolestaan valmistuu ensi lukuvuoden alkuun. Ensi vuonna alkaa myös sisäliikuntahallin sekä Voisalmen uuden koulun, päiväkodin ja kirjaston rakentaminen ja pääkirjaston peruskorjauksen rakennusvaihe käynnistyy. Rakennusinvestointeihin käytetään kaikkiaan 52 miljoonaa euroa.

Pajarilan ja Mustolan teollisuus- ja toimitila-alueiden rakentamista valmistellaan ensi vuonna, ja alueella tehtävät katutyöt aloitetaan vuonna 2025.

– Vuoden 2030 loppuun mennessä alueelle investoidaan 15 miljoonaa euroa, ja tonttialaa valmistuu noin 280 hehtaaria vastaamaan teollisuuden kysyntään, Jarva selvittää.

Vuonna 2024 investointien rahoittamiseen ei oteta lisää velkaa, koska sote-uudistuksesta johtuvat kertaluonteiset verotuloerät vahvistavat vuoden 2023 aikana kaupungin kassaa. Vuosien 2025 ja 2026 aikana velkamäärä kääntyy kasvuun 58 miljoonalla eurolla. Talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan vuoden 2030 loppuun mennessä kaupungin lainakanta on kasvamassa 100 miljoonalla eurolla.

– Kaupungin tulos on seuraavien kolmen vuoden aikana kuitenkin ylijäämäinen, ja ylijäämää kertyy 12–19 miljoonaa euroa vuodessa.

– Ylijäämä ei tuo käyttömenoihin lisää liikkumavaraa investointien vuoksi. Jos menoja lisättäisiin tai veroja alennettaisiin niin, ettei ylijäämää syntyisi, lisäisi investointiohjelman toteuttaminen velkamäärää vuoden 2030 loppuun mennessä 200 miljoonalla eurolla nykytasosta.

Lappeenrannan vertailukelpoiset nettotoimintamenot kasvavat 2,3 % vuodelle 2024.

– Verorahoitus puolestaan vähenee 4,7 %, kun sote-uudistuksen 15 miljoonan euron verohäntä jää pois, ja sote-erät leikkaavat valtionosuudesta seitsemän miljoonaa euroa. Lisäksi ansio- ja yhteisötulokehityksen näkymät ovat heikentyneet loppuvuotta kohden, Iskanius sanoo.

Lappeenrannan kaupungin toimialojen talousraameissa on huomioitu täysimääräisesti palkkojen sopimuskorotukset sekä tukipalvelujen ja sisäisten vuokrien hinnannousut. Muiden menojen nousu on huomioitu keskimäärin neljän prosentin suuruisena. Joukkoliikenteen rahoituksessa oikaistaan 1,1 miljoonalla eurolla jo vuonna 2020 alkanut voimakas kustannustason nousu.

Lasten ja nuorten palveluiden kehys sopeutuu lasten määrän muutoksen mukaan. Vaikka talousarviossa on huomioitu valtionosuuden väheneminen 1,2 miljoonalla eurolla, kasvaa lasten ja nuorten palveluiden budjetti 3,6 miljoonalla eurolla eli kolme prosenttia ensi vuonna.

– Kehyksessä on huomioitu, että alle kouluikäisistä yhä suurempi osa osallistuu varhaiskasvatukseen. Myös valmistavan opetuksen tarve on kasvanut, ja kansainvälinen opetus laajenee Kesämäessä ensi lukuvuoden alussa, Jarva toteaa.

Lasten ja nuorten palvelujen budjetti kasvaa joka vuosi 0–15-vuotiasta kohden laskettuna.

– Siten valtionosuuden muutosta vastaava kehyksen väheneminen ei merkitse lasten ja nuorten palveluista säästämistä tai leikkaamista, vaan kyse on aidosti lasten määrän vähenemiseen sopeutumisesta, Iskanius avaa.

Kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 20.11.2023, ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 11. joulukuuta.

Lisätietoja:

Kimmo Jarva, kaupunginjohtaja
puh. 040 844 2000, kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Jari Iskanius, talous- ja rahoitusjohtaja
puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi