Pilotin ensimmäisessä vaiheessa kysyntäjoustojärjestelmät asennettiin yhdeksään Lappeenrannan Asuntopalvelun kiinteistöön ja yhteensä kahteentoista rakennukseen. Lappeenrannan Energiaverkoille rakennettiin optimointisovellus, joka määrittää joustopyynnöt edullisimpiin mahdollisiin ajanhetkiin.

Pilottihankkeen tulokset osoittivat, että kysyntäjouston hyödyntäminen voi tehostaa kaukolämpöverkon toimintaa. Verkon lämpökuormitusta on mahdollista vähentää alasjoustojen avulla, mikä johtaa energiansäästöihin ja päästöjen vähenemiseen. Pilotin ensimmäisen vaiheen joustoteho ei vielä riitä tuottamaan merkittävää vaikutusta, mutta siinä havaittiin, että alasjoustot ajoittuivat verkon siirtokapasiteetin ja lämpötilannostotarpeen suhteen edullisiin ajankohtiin.

Kysyntäjousto tuotti taloudellisia hyötyjä sekä tuottajalle että asiakkaille. Lämmöntuotannon optimointi ja energiansäästöt vähensivät kustannuksia, mikä näkyi positiivisesti sekä yritysten että kuluttajien taloudessa.

Lämmityskustannukset vähenivät keskimäärin 950 € kiinteistöä kohden lämmityskaudessa, mikä vastaa keskimäärin 7 % säästöä energian kulutuksessa. Kiinteistöjen lämmityksen optimointia viritettiin ensimmäisen tarkastelujakson kuluessa ja sen lopussa keskimääräinen lämmitysenergiasäästö oli jo 9,5 %.

Ensimmäinen pilotointijakso ja välitulokset osoittavat, että kaukolämmön kysyntäjousto voi tuoda merkittäviä hyötyjä energiatehokkuuden, päästövähennysten ja taloudellisten säästöjen muodossa. Pilottihankkeen aikana kehitetyt ratkaisut ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa loivat vahvan pohjan hankkeen jatkokehitykselle ja laajemmalle käyttöönotolle tulevaisuudessa.

Ensimmäisen vaiheen pilotista kirjoitettiin LUT-yliopistolle diplomityö. Diplomityö tarkasteli kaukolämmön kysyntäjouston vaikutuksia kaukolämpöverkkoon