Yrittäjä Katja Ahola valittiin Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi

Rakuuna- ja Lähde-hotellien kautta kaupunkilaisille tutuksi tullut yrittäjä Katja Ahola valittiin Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi.

Isännän arvonimi annetaan vuodeksi kerrallaan lappeenrantalaiselle tai Lappeenrannasta kotoisin olevalle, omalla alallaan ansioituneelle henkilölle, joka on toiminnallaan tuottanut kaupungille positiivista mainetta. Valinnan tekee Lappeenrannan kaupunginjohtaja.

Katja Ahola on 28. Linnoituksen isäntä. Edellinen isäntä, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pitkäaikainen ja vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, luovutti isännän tunnusmerkit – viitan, käädyt ja hatun seuraajalleen satamassa sunnuntaina 6.8.

Lappeenrantalaisille Ahola on tuttu montaa kautta. Hän on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa sekä nuoruutensa Lappeenrannassa Mattilan ja Kuuselan kaupunginosissa.

– Olen evakkojen jälkeläinen, eli hyvin karjalainen; isovanhempani muuttivat tänne sotaa pakoon Viipurista, Ahola kertoo.

– Viihdyin hyvin Lappeenrannassa aina siihen asti, kunnes kirjoitin ylioppilaaksi Kesämäen lukiosta.

Kirjoitusten jälkeen tuntui siltä, että mahdollisuuksia on hyvä lähteä etsimään myös muualta, ja Ahola meni Helsinkiin lukemaan sovellettua matematiikkaa. Luvut ja tiedon analysointi ovat aina kiinnostaneet Aholaa ja ura löytyikin niiden parista. Nykyään hän on Espoossa päämajaa pitävän Loihde Advancen palvelukehitysjohtaja ja sen pörssiin listautuneen emoyhtiön Loihde Oyj:n kehitysjohtaja ja johtoryhmän jäsen.

Ahola ryhtyi yrittäjäksi jo vuonna 2001 Loihde Advancen (ent. Aureolis Oy) parissa. Matkan varrella hän perusti sisartensa kanssa Lappeenrantaan ensin pari kauppaa ja sitten myöhemmin palasi kotikonnuille pyörittämään kahta hotellia – Rakuunaa ja Lähdettä – joista hänet myös tunnetaan kaupungissa. Lisäksi Loihde-konserniin kuuluvilla Loihde Advancella ja Loihde Trustilla on toimistot Lappeenrannassa, mikä on toki pitänyt yllä yhteyksiä lapsuuden kotikaupunkiin.

Monessa mukana

Katja Ahola on aina tehnyt paljon töitä. Tämä alkoi jo kouluaikojen kesätöistä, ja on jatkunut kaikki aikuisvuodet huolimatta siitä, että hän on ehtinyt perustaa perheen ja harrastamaan yhtä sun toista – muun muassa salibandya kakkosdivisioonatasolla.

Ahola kutsuu kaikkea muuta tekemistä kuin työtään Loihde-yrityksessä harrastukseksi.

– Sana työ kuulostaa kovin rasittavalta ja vaativalta, hän sanoo nauraen.

– Kun katson asioita harrastusten kannalta, ne tuntuvat hauskemmilta.

Lappeenrantaan pääkaupunkiseudulta asti näkyviä ”harrastuksia” ovat olleet muun muassa Crocoliini- ja Hobbitti-kaupat kauppakeskus IsoKristiinassa. Niiden perustaminen osui Aholan kahden vanhemman lapsen syntymän aikoihin ja silloin tuntui olevan juuri oikea hetki tehdä jotain uutta. Lisäksi uuden suunnitteleminen vaatii paljon tietoa ja suunnittelua, mikä on matemaatikosta mukavaa.

– Pidän siitä, kun saan konseptoida, analysoida tietoja, tehdä ennusteita ja laskea, miten saan asiat toimimaan.

– Harkittuamme päätimme perustaa kaupat ja löysin niihin hyvät hoitajat. Minä jatkoin elämää pääkaupunkiseudulla, hän muistelee.

Molemmat yritykset ovat vieläkin toiminnassa, ja Ahola omistaa ne yhdessä siskonsa Marisanna Aholan kanssa, joka toimii myös hotellien Rakuuna ja Lähde hotellinjohtajana.

Tänä päivänä Ahola on kuitenkin erityisesti matkailualan yrittäjä. Hän vetää kahta hotellia, joilla molemmilla on selkeä teema ja kohderyhmä. Ketjujen kanssa on turha käydä kilpailemaan.

Rakuuna ja Lähde ovat uniikkeja

Kun Ahola katsoo taaksepäin, hän ajattelee, että hotelli Rakuunan perustaminen osoittautui vielä rohkeammaksi teoksi kuin oli tarkoitus.

– Rakuuna ostettiin juuri ennen koronaa, hän sanoo.

– Vaikka teimme tarkat laskelmat ja suunnitelmat siitä, kenelle hotelli on tarkoitettu ja mitä sen ympäristö tarkoittaa, niin emme tietenkään nähneet pandemian tulevan.

Tästä selvittiin ja Rakuuna voi hyvin. Ahola näkee, että Rakuunamäki kaipasi hotellia yritysten ja muutamien palvelupisteiden lisäksi.

– Nyt tätä ainutlaatuista miljöötä pääsee ihailemaan myös hotellin kautta, muuten vanha kasarmialue ei välttämättä kuuluisi matkailijan ohjelmaan. Rakuunamäki on paikka, jolla on juuret.

– Olen myös hyvin iloinen siitä, että esimerkiksi sotilaskoti on aktivoitunut ja voimme tehdä sen kanssa yhteistyötä. Meillä on pitsa-automaatti vieraille, mutta mukavaa toki, että turistit saavat sen ja hotelliaamiaisen lisäksi myös muiden tuottamia palveluita.

Kylpylaitoksen hyödyntämättä jättämistä Ahola piti sen verran hukkaan valuvalta mahdollisuutena, että hän tarttui tilaisuuteen, kun kaupunki lupasi tehdä asianmukaisen remontin tiloihin. Syntyi hotellikylpylä Lähde, jonka nimi viittaa aitoon kylmälähteeseen, jossa pistäytyminen kuuluu palveluihin. Lähteen perustamisen myötä Ahola palasi myös kotikonnulleen ja asuu nyt perheineen Taipalsaarella.

Linnoituksen uuden isännän mieleen ei tule toista hotellia, josta aukeaa niin mahtavat maisemat kuin Lähteestä: sieltä aukeaa suora näkymä kaupunginlahdelle kauniine purjeveneineen. Kuten aina, myös Lähdettä suunniteltaessa otettiin tarkasti huomioon puitteet ja historia.

– Jokainen hotellihuone on uniikki ja sisustus on tarkkaan mietitty siten, että se on toimiva, mutta vanhaa kunnioittava, Ahola sanoo.

– Kylpylä puolestaan on selkeästi tarkoitettu aikuisille, meidän on turha mennä perinteisten perhekylpylöiden tontille.

Ahola työllistää ”hotelliharrastuksellaan” paljon paikallisyrityksiä. Ruoka-ainekset tulevat paikallisilta tuottajilta ja kylpylän palveluita tuottavat itsenäiset yrittäjät.

– Tämä toimii erittäin hyvin, Ahola sanoo.

– Kunnan elinvoima on ihan kaikkien yhteinen ponnistus.

Nimitys on kunnianosoitus

Ahola oli iloisesti yllättynyt, kun kaupunginjohtaja Kimmo Jarva soitti ja kertoi valinnasta Linnoituksen isännäksi.

– Koen nimityksen arvostuksen ja kunnianosoituksena sille, mitä teen ja haluan edistää tässä kaupungissa, hän sanoo.

– On hienoa, miten linnoitus on kunnostettu ja eläväinen nykyään.

Aholalla on myös henkilökohtainen suhde linnoitukseen. Lapsena hän kävi siellä sijaitsevassa kuvataideopistossa. Hän on iloinen, että linnoituksessa on yrityksiä ja paljon nähtävää.

– Se on myös loistava paikka tapahtumille, hän muistuttaa.

– Olin muun muassa keväällä seuraamassa seurakuntien Via Crucis -tapahtumaa, joka päättyi valleille. Tapahtuma keräsi valtavasti väkeä ja se käytti loistavasti hyväkseen koko keskustaa.

Lappeenranta on hieno, mutta sitäkin voi kehittää

Katja Aholan mielestä Lappeenranta on huippupaikka, jossa on paljon potentiaalia. Moni asia on jo kunnossa mutta aina löytyy parannettavaa. Aholan sydäntä lähellä on Linnoituksen lisäksi satama.

– Toivon, että satamaa kehitetään lisää ja sinne tuodaan enemmän isompiakin tapahtumia, kun niille on valmis paikkakin, hän sanoo ja viittaa tullirakennuksen lähellä oleviin parkkipaikkoihin ja satamatoriin.

– Lisäksi meitä yrittäjiä ajatellen olisi mukavaa, jos olisi jotain teemoja esimerkiksi kesäkonserteissa, joihin me voisimme sitten kehittää omia teemajuomia tai -ruokia.

Yrittäjät on otettu Aholan mielestä melko hyvin huomioon kaupungissa, mutta hänestä olisi hyvä, jos yrittäjän riskiä voitaisiin esimerkiksi alkuvaiheessa jotenkin pienentää. Hän myös toivoo, että yrittäjille kohdistetut palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta.

– Toki ymmärrän selkeästi kunnan ja yrittäjän eri roolit, mutta valittamalla ja turhalla byrokratialla tilanne tuskin paranee ja elinvoima lisääntyy. Olen sitä mieltä, että tekemällä yhdessä saadaan parhaat tulokset.

– Lisäksi olisi hyvä, että nyt takaisin saadut aamun ja illan junavuorot Helsinkiin saataisiin pidettyä, sillä se helpottaa niin etätyön tekijöitä kuin bisnes- ja vapaa-ajan matkailijoitakin.

Esimerkkinä yrittäjän haasteista kunnan viranomaisten kanssa, hän mainitsee anekdootin omaisesti Rakuuna-hotellin opaskyltin, jota hän on yrittänyt saada pitkän aikaa. Kukaan ei tunnu tietävän, kenelle asia kuuluu.

Kehuja satelee yliopistolle ja muille oppilaitoksille. Tämä koskee sekä Loihde Advancen että hotellien osaajia.

– LUT-yliopisto jopa tuunasi meidän aloitteestamme dataosaajien tutkintoa ja meillä on sillä puolella hyvä tilanne työvoimassa, toki työntekijän viihtyvyyteen vaikuttaa moni asia, kuten yrityksen ilmapiiri.

– Me otamme paljon opiskelijoita töihin ja toivomme että he jäisivät kaupunkiin hyvän työn imussa.

Ahola sanoo myös ääneen sen, mikä on Lappeenrannan valtti. Se on elintaso.

– Sillä rahalla, jolla Helsingissä saa yksiön, voi täällä asua järven rannalla, hän sanoo.

– Meidän pitää myös avoimemmin ajatella koko maakuntaa asuinpaikkana ja työssäkäyntialueena. Mieluinen asunto voi yhtä hyvin löytyä myös naapurikunnasta.

Aholan motto on, että pitää katsoa pidemmälle. Se toimii niin yksilö- kuin kuntatasolla. Toinen asia, jota tarvitaan, on pettymysten hallinta eli resilienssi.

– Ne kantavat pitkälle.  

Rohkea kehittäjä, joka katsoo pidemmälle

Linnoituksen isännän valitsee Lappeenrannan kaupunginjohtaja. Katja Ahola on kahdestoista kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan nimeämä Linnoituksen isäntä.

Jarva näki Aholan haastattelun vuosi sitten paikallisessa lehdessä ja vaikuttui heti siitä, miten paljon yrittäjä oli saanut aikaan suhteellisen lyhyessä ajassa.

– Silloin oli juuri menossa edellisen Linnoituksen isännän nimeäminen ja minulle tuli heti mieleen, että Aholasta tehdään seuraava isäntä.

– Hän sanoitti erinomaisesti sen, miten kaupungin kehittäminen on yhteinen asia.

Kaupunginjohtaja on hyvillään myös siitä, että Ahola on aidosti ylpeä kotikaupungistaan, mutta uskaltaa myös antaa rohkeasti konkreettisia ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi.

– Hän tuo hyvin esiin yrittäjänäkökulmaa kaupungin kehittämiseen, Jarva kehuu.

– Ahola on oikeassa siinä, että kaupungin pitää myös tehdä rohkeita ja eteenpäin katsovia päätöksiä ja siten mahdollistaa meidän todella hienojen paikkojemme parempi hyödyntäminen.

Jarva näkee Aholan perustamat hotellit erinomaisena lisänä kaupungin tarjontaan. Kun asiakas voi valita idyllisten teemahotellien ja ketjujen välillä, niin jokaiselle löytyy omaan tarpeeseen sopiva majoitus.

– Satama, linnoitus ja Rakuunamäki ovat kauneinta Lappeenrantaa, Jarva sanoo.

– Ahola on tehnyt niiden eteen paljon ja kannustaa esimerkillään muitakin.

Jarva kiteyttää Aholassa ihailemansa asiat yhteen tämän kyseisessä haastattelussa sanomaan lauseeseen.

– Ahola penäsi enemmän tekoja ja vähemmän valitusta, ja hän on kyllä elävä esimerkki siitä, kuinka sen ajatuksen mukaisesti eletään.

Lisätietoja:

Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtaja
puh. 040 844 2000, kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Katja Ahola, yrittäjä ja Loihde Oyj:n kehitysjohtaja, Linnoituksen isäntä
puh. 040 8422 752, katja.ahola@loihde.com