Valokuitutyömaiden ennallistaminen

Lappeenrannan kaupungin kunnossapitopäällikkö Topi Kangas vastaa Etelä-Saimaassa 19.7.2024 julkaistuun Alakylän asukasyhdistys ry:n lukijakirjeeseen.

Valokuitutyömaiden kaivuutyöt ja katujen viheralueiden ennallistaminen on aiheuttanut Lappeenrannan kaupunkilaisille harmia muutaman vuoden aikana eri puolilla kaupunkia.

Töiden edetessä asiasta on uutisoitu ja tiedotettu, mutta ei varmaankaan riittävästi, koska aihe on pinnalla edelleen.

Valokuitutyömaita on Lappeenrannan alueella ympäri kaupunkia todella paljon, ja operaattoreita on useita. Lappeenrannan kaupunki on halunnut pitää sijoituslupien myöntämisen tasapuolisena kaikkia operaattoreita kohtaan ja turvata tällä tavalla yhteyksien tarjoamisen mahdollisimman markkinaehtoisena. Näin ollen kaupunkilaisella on kuluttajana aina paras mahdollisuus nopeaan kuituyhteyteen sekä varmasti kilpailukykyiseen hintaan.

Kun katua kaivetaan peräkkäisinä vuosina erikseen auki eri toimijoiden toimesta, moni miettii, olisiko tämä kaikkien kannalta helpointa ja yksinkertaisinta tehdä kerralla.

Asiassa on monta muuttujaa. Yhteisrakentamislaki velvoittaa eri operaattoreita rakentamaan verkkonsa yhteistyössä, mutta tässäkin on poikkeuksia, eikä velvoite likimainkaan aina toteudu. Esimerkiksi tilaajien määrät saattavat operaattoreilla vaihdella eri vuosina paljonkin, mikä vaikuttaa rakentamisaikatauluihin. Operaattorit myös rakentavat verkkoja monesti eri tekniikoilla eri alueilla, mikä puolestaan vaikuttaa yhteisrakentamispäätöksiin. Näiden seikkojen vuoksi on mahdollista, että samoja kohtia kaivetaan auki useammin. Kaupunki ei ole lähtenyt – eikä mielestäni kaupungin pidäkään lähteä – jakamaan kaupunkia operaattoreille, vaan se pitää viheralueet vapaana markkinana, jolloin yhteystarjonta on monipuolisinta.

Nopeat ja kiinteät verkkoyhteydet ovat tärkeä palvelu kuntalaisille, koska näyttää siltä, että työ siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän ainakin osittain konttoreista kotikonttoreihin, jolloin monessakaan paikassa ei tavallinen kuparilinja tai mokkula riitä työnteon tarpeisiin.

Kaupunkialueella saa siis sijoitusluvat varsin jouhevasti, mutta työskentelyyn liittyy myös vastuu alueiden ennallistamisesta. Täysin yksiselitteistä on se, että kaivuualueen täytyy työskentelyn jälkeen olla yhtä laadukkaassa kunnossa kuin ennen kaivantoja. Kaupunki on itse kuvannut kadut ja viheralueet vuosittain vuodesta 2020 alkaen ja sillä on käytettävissä laadukkaat kuvat viherkaistoista ja kivetyksistä, mikäli epäselvyyttä ennallistamisen laadusta tulee.

Koska kaivuukilometrejä on paljon, on myös ennallistettavaa viheraluetta kilometreinä satoja. Ennallistamistyötä on tehty paljon ja osittain se on tehty laadukkaasti, osittain ei. Niistä kohdista, joissa se on tehty huonosti, on kaupunki saanut paljon palautetta kaupunkilaisilta – ja ihan syystä. Kaupunki myös kiittää kaupunkilaisia yhteydenotoista. Ne ovat tärkeä apu valtavien alueiden ennallistamistyön valvonnassa.

Kaupunkilaiset ovat huolissaan katunäkymän törkyisyydestä, joka vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Näkyvimmin uutisoinnissa ja mediassa on ollut Alakylän alue, mutta samalla tavalla ongelmia on muillakin alueilla ympäri kaupunkia, eikä mikään alue ole toista tärkeämpi, vaan kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Ennallistamistyötä valvotaan niin kauan, kuin ennallistamisessa on päästy samaan lopputulokseen kuin ennen kaivuutyötä. Kaupunkilaisten harmiksi tähän voi kulua pitkäkin aika.

Muutamia esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia:

1. Monilla alueilla on käytetty niin sanottua kierrätysmultaa, jossa on paljon roskia (kiviä, lasinsiruja, keppejä ym.). Mullan seassa kasvaa rikkaruohoja ja vieraslajeja, multaa ei ole tiivistetty eikä nurmikko idä. Uusitaanko multa vai mitä tehdään?

Vastaus: Kaupunki on lähettänyt toimijoille vaateen näistä kohdista ja multa tullaan uusimaan ja kylvämään nurmikko uudelleen sekä maa tiivistetään. Työt on aloitettu viikon 29 lopulla.

2. Kenen vastuulla on vieraslajien ja rikkaruohojen kitkeminen ja siivoaminen mullitetuilta alueilta?

Vastaus: Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta velvoittaa kiinteistön huolehtimaan kiinteistön kohdalla olevan viherkaistan seuraavasti:

”Tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Kadun kulmauksessa tontinomistajan puhtaanapitovelvollisuus ulottuu 1 momentin mukaan puhtaana pidettävän alueen ulkorajojen leikkaukseen saakka.

Tontinomistaja ei ole velvollinen pitämään puhtaana ajoradan vastakkaisella puolella olevaa pyörätietä tai jalkakäytävää. Jos katualueella on istutus, ei istutusaluetta lueta kuuluvaksi siihen alueeseen, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Tällaisessa tapauksessa ulottuu tontinomistajan velvollisuus pitää katu puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Istutuksen kautta tontille johtavat kulkutiet on tontinomistajan kuitenkin pidettävä puhtaina. Edellä tässä momentissa säädetystä poiketen tontinomistajalle kuuluu enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. (15.7.2005/547)”

Kasvillisuuden siistinä pitäminen tarkoittaa ruohon, rikkaruohojen ja yksittäisten vieraslajien poistamista / leikkaamista, kuitenkin niin, että viherkaistan täytyy olla siinä kunnossa, että ruohon, rikkakasvien sekä vieraslajien leikkaaminen onnistuu normaalisti koneellisesti esimerkiksi ruohonleikkurilla. Monesti mullan seassa tulee paljonkin rikkakasveja ja niillä on tapana itää ennen varsinaista ruohon siementä. Rikkakasvien leikkaaminen auttaa siinä, että ruoho pääsee kasvamaan.

3. Kenen vastuulla on kiinteistön tonttiliittymän asfaltin tai kivetysten takaisinlaitto ja ennallistaminen?

Vastaus: Vastuu ennallistamisesta on aina sillä toimijalla, joka rakenteet on poistanut.

4. Milloin valokaapeliasennukset valmistuvat?

Vastaus: Tähän on kaupungin vaikea vastata, mutta operaattoreiden kaivuu- ja suunnitelma-alueita seuraamalla voidaan todeta, että ollaan loppusuoralla. Lopullisestihan asian määrää markkinatilanne ja eri liittymien tarve.

5. Kuka vastaa kaupungin puolelta verkkojen ylläpidosta tulevaisuudessa?

Vastaus: Kaupunki ei vastaa verkoista, vaan jokainen operaattori vastaa omasta infrastaan.

6. Mitä jos kaivuu-urakoitsija tai operaattori ei kehotuksista huolimatta ennallistakaan viheralueita tai muita alueita yhtä laadukkaasti, kuin ne olivat ennen? Kuka maksaa, veronmaksajako?

Vastaus: Kaupunki käyttää ensisijaisesti viranomaisena kehotuksia korjata toiminta. Viime kädessä kaupungilla on lakiin perustuva oikeus korjata tilanne tekijän kustannuksella. Eli kaupunki hoitaa asian kuntoon ja laskuttaa katutyöluvan hakijaa, joka voi olla tässä tapauksessa urakoitsija tai operaattori. Veronmaksajien kukkarolle tämä ei siis kaadu.

Jos ja kun kaupunkilaisilla on asiaan liittyen ilmoituksia tai kysyttävää niin ensisijaisesti voi kaupungille antaa tiedoksi huonosti ennallistettuja kohteita Lappeenrannan kaupungin palautepalvelua käyttäen https://epalvelu.lappeenranta.fi/eFeedback/

Lisätietoja:

Topi Kangas, kunnossapitopäällikkö
Puh. 040 144 0330, topi.kangas@lappeenranta.fi

Manu Puumalainen, katuisännöitsijä
Puh. 040 661 7350, manu.puumalainen@lappeenranta.fi
(lomalla 12.8.2024 saakka)