Suosikit

Suomessa lintuinfluenssaa

JULKAISTU 13.11.2025, 08.48

Ruokaviraston tiedotteen mukaan marraskuun alussa on Ruokavirastoon toimitettu useita laulujoutsenia, joissa on todettu korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssavirus. Tapauksista suurin osa löytyi Virolahdelta. 

Ruokaviraston mukaan sairastuneissa oli aikuisia lintuja, mutta myös nuoria, tämän kesän poikasia. Joutsenilla oli nähty hermostollisia oireita, kuten ympyrää uimista, mikä on ollut tyypillistä lintuinfluenssaan sairastuneille vesilinnuille. Lintuinfluenssaan sairastunut lintu voi myös olla apaattinen ja lentokyvytön. Lintu voi kuolla hyvin nopeasti ilman havaittavia oireita.

Laulujoutsenten muutto on parhaillaan käynnissä. Muuttoreiteillä ja levähdyspaikoilla voi olla kymmeniä tai satoja joutsenia yhdessä, mikä helpottaa lintuinfluenssaviruksen leviämistä. Joutsenten lintuinfluenssakuolemia voikin ilmetä syksyn mittaan vielä lisää.

Lintuinfluenssa tarttuu helposti linnusta toiseen lintuun. Ihmisiin lintuinfluenssa ei kuitenkaan tartu helposti. Tartunta vaatii kontaktin sairaaseen tai kuolleeseen lintuun tai
niiden eritteisiin. Ihmisillä nämä virukset aiheuttavat yleensä lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, kuitenkin myös vakavampi infektio on mahdollinen.

 

Kun löydät huonokuntoisen tai kuolleen luonnonvaraisen linnun

Älä koske kuolleisiin lintuihin paljain käsin. Älä vie sairaita luonnonvaraisia vesilintuja tilaan, jossa on muita lintuja, äläkä hoida luonnonvaraisia lintuja paikassa, jossa pidetään lintuja kotieläimenä. Jos havaitset luonnonvaraisten lintujen joukkokuoleman tai -sairastumisen, ota viipymättä yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin.

Tee ilmoitus valvontaeläinlääkäreille tai kunnaneläinlääkärille, mikäli havaitset samalla alueella

  • useamman kuin yhden joutsenen kuolleena
  • yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun kuolleena
  • yli kymmenen muun linnun kuolleena
  • petolinnun kuolleena

 

  • Valvontaeläinlääkärit: 0401946654 tai 040 5929 637 
  • kunnaneläinlääkärit: 0600 17070

Yksittäiset kuolleet linnut voi hävittää hautaamalla tai sekajätteen mukana koskematta lintuun. Hävitettäessä tulee käyttää maskia ja kertakäyttöhanskoja.

Jos hautaaminen on mahdollista, kaivetaan vähintään 40 cm syvä hauta, johon lintu laitetaan lapiolla. Vaihtoehtoisesti yksittäisen kuolleen linnun voi laittaa kahteen hyvin suljettuun muovipussiin ja hävittää sekajätteisiin. Hautaamisen tai pussiin laiton jälkeen kertakäyttökäsineet poistetaan vetämällä ne nurinpäin pois käsistä koskematta käsineiden ulkopintaan. Kädet kannattaa tämän jälkeen vielä pestä hyvin vedellä ja saippualla sekä lisäksi on hyvä käyttää alkoholipohjaista käsidesiä. Hautaamiseen käytetty lapio pestään ja desinfioidaan.

Metsässä tai muualla syrjässä luontoon kuolleen linnun voi jättää paikoilleen.

 

Siipikarjan ja muiden lintujen pitopaikat tärkeää suojata

Siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojauksesta tulee huolehtia lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi. Rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Vaikka siipikarjan ulkonapitokielto ei ole tällä hetkellä voimassa, olisi siipikarja hyvä pitää sisätiloissa tai katetussa ulkotarhassa tartunnan estämiseksi. Ulkotarhojen katto tulisi olla sellainen, ettei tarhaan joudu villilintujen ulostetta. Rehu on varastoitava suojattuna ja juomaveden puhtaudesta tulee huolehtia.


Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin suorassa kontaktissa tai eritteiden välityksellä. Virus voi levitä myös esim. ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana. Siipikarjan tai lemmikkilintujen pitäjien ei tule käsitellä tai itse hävittää sairaita tai kuolleita villilintuja tämän välttämiseksi.

Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, kuten apaattisuutta, syömättömyyttä, sierainvuotoa tai yskää, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.


Lisätietoa

https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/pandemiat-ja-epidemiat/lintuinfluenssalta-suojautuminen


Palaa sivulle Ajankohtaista