Lappeenranta ja Aivoliiton koordinoima kansallinen aivoterveysohjelma vetoavat kiinnittämään huomiota lasten ja nuorten älypuhelimien käyttöön
Lapsiystävällinen Lappeenranta ja kansallinen aivoterveysohjelma kehottavat huoltajia kiinnittämään huomiota lasten ja nuorten sekä myös aikuisten omaan älypuhelimien käyttöön. Liiallinen älypuhelinten käyttö haastaa etenkin lasten ja nuorten vielä kehittyvien aivojen terveyttä.
Aivot muovautuvat toistuvien tekojen mukaan, ja käyttämättömät hermoradat, -solut ja niiden haarakkeet karsiutuvat. Neuropsykologi ja kasvatustieteen professori Nina Sajaniemen mukaan tuloksena on tällöin valkean aineen lisääntyminen.
– Runsas älypuhelimen käyttö johtaa valkean aineen lisääntymiseen niillä alueilla, joita tarvitaan peukalon liikkeen ohjaamiseen. Silmän ja käden yhteistyötä ohjaavien aivoalueiden tietoliikennereitit surkastuvat.
Älypuhelimien kautta avautuva maailma voi motivoida ja tuottaa mielihyvää, mutta samalla kiinnostus tosielämän ilmiöitä kohtaan vähenee, kun aivot oppivat odottamaan nopeaa palkitsevuutta.
– Toiminnanohjauksen, mielen malttamisen ja tunnesäätelyn kehitykset vaarantuvat, kun välittömään reagointiin johtavat lyhyet reitit vahvistuvat, ja etuotsalohkossa sijaitsevat reitit karsiutuvat, Sajaniemi taustoittaa.
Sosiaaliset taidot opitaan elävässä vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeää oppia sosiaalisia taitoja, kuten empatiaa, sanatonta viestintää, tunteiden säätelyä, yhteistyötä ja konfliktinratkaisutaitoja.
– Empatia kehittyy parhaiten elävässä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, kun taas digiyhteydet etäännyttävät toisen tunteista. Siksi esimerkiksi kiusaaminen on sosiaalisen median välityksellä helpompaa ja yleisempää kuin koulukiusaaminen.
Sanaton viestintä, eli ilmeet, eleet ja äänensävyt, opitaan parhaiten elävässä vuorovaikutuksessa, sillä sanaton viestintä on tilannesidonnaista ja vivahteikasta.
– Some on pääosin epäsynkronista: yksi henkilö "esiintyy" omalla some-kanavallaan, ja muiden rooli on vain tykätä tai kommentoida sitä. Todellinen vuorovaikutus puuttuu, ja suurin osa älypuhelimilla käytetystä ajasta on todellisuudessa vain pikakulutusviihdettä.
– Kun somessa esimerkiksi äänensävyt puuttuvat useimmiten viestinnästä, virhetulkintoja tapahtuu paljon. Konfliktien sovittelun kynnys kasvaa, kun tilannetta ehtii märehtiä omassa mielessään pitkään ennen konfliktin toisen osapuolen kohtaamista, Kosola kertoo.
Älylaitteista pitäytyminen lapsuudessa ei haittaa työelämään valmistautumista
Ajatus siitä, että lasten tulee ajoissa oppia älylaitteiden käyttöä työelämää varten, on Silja Kosolan mukaan suuri paradoksi ja aikuisten turha pelko siitä, että lapsi jää jostakin paitsi.
– Älypuhelimen sovellukset on suunniteltu niin helppokäyttöisiksi, ettei niiden opettelua tarvitse aloittaa alakoulussa.
– Lisäksi teknologian kehitys on niin nopeaa, että suurta osaa nykyisin käytössä olevista sovelluksista tai laitteistakaan tuskin käytetään nykyisten alakoululaisten tullessa työikään.
Kosolan mielestä huolta tulisi enneminkin kantaa siitä, jos lapset ja nuoret eivät opi enää ajattelemaan ja olemaan toistensa kanssa tekemisissä.
– Kaikkien yhteiskunnan visaisten ongelmien ratkaisut vaativat lopulta aina luovuutta, sinnikkyyttä ja yhteistyötä.
Edellä kerrotuidenkin asioiden takia Lappeenrannan kouluissa tarkastellaan kuluvan lukuvuoden aikana koulujen digikäytänteitä oppimisen edistämiseksi.
– Selvitämme, onko Lappeenrannan koulujen digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan sekä tieto- ja viestintäteknologian opetussuunnitelmaan tarvetta tehdä tarkennuksia tai mahdollisia muutoksia asiantuntijoiden näkemysten pohjalta, opetuspäällikkö Heidi Laari sanoo.
Älylaitteiden vapaa-ajan käytön suositusten valmistelu etenee Lappeenrannassa
Lappeenrannan kaupunki valmistelee parhaillaan kansallisen aivoterveysohjelman kanssa huoltajien tueksi suosituksia lasten ja nuorten älylaitteiden vapaa-ajan käyttöön.
– Suositukset pilotoidaan ensin Lappeenrannassa, ja ne toimivat jatkossa pohjana kansallisille suosituksille, kansallisen aivoterveysohjelman ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto kertoo.
Nina Sajaniemen ja Silja Kosolan valmistelema ehdotus suosituksista on valmistunut ja lappeenrantalaishuoltajien kommentoitavana parhaillaan. Näkemyksiä pyydetään myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevältä koulujen ja päiväkotien sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstöltä. Lasten parlamentilta ja nuorisovaltuustolta pyydetään asiasta lausunnot. Tavoitteena on, että suositukset olisivat käytössä jo loppusyksyn 2024 aikana.
Valmisteluun ovat osallistuneet myös Lappeenrannan peruskoulujen vanhempainyhdistysten edustajat. Kimpisen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Myllys-Kinnusen mielestä yhteiset suositukset toimivat vanhemmuuden tukena.
– Ei riitä, että suositukset ovat olemassa, vaan meidän huoltajien tulee myös sitoutua hyödyntämään niitä ja on erityisen tärkeää, että toimimme myös itse arjessa esikuvina lapsille älylaitteiden käytön suhteen.
Lisätietoja:
Suositusten laadintaprosessi:
Mari Routti, opetustoimenjohtaja, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 837 2646, mari.routti@edu.lappeenranta.fi
Koulujen digikäytänteet:
Heidi Laari, opetuspäällikkö, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 159 5488, heidi.laari@edu.lappeenranta.fi
Tarja Keltto, ohjelmakoordinaattori, Aivoliitto ry, Kansallinen aivoterveysohjelma
Puh. 044 724 4975, tarja.keltto@aivoliitto.fi
Maarit Myllys-Kinnunen, Kimpisen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja
Puh. 040 571 2657, kimpisenvanhemmat@gmail.com