Lappeenrannan tulos vielä hyvä, investoinnit kuluttavat kassaa

Lappeenrannan kaupungin vuosikate ylittää vielä tänä vuonna 30 miljoonan euron tavoitetason, mutta seuraavat vuodet tulevat olemaan vaikeampia. Verotulot ovat laskussa. 69 miljoonan euron investoinnit rahoitetaan vahvoina vuosina kertyneillä varoilla, ensi vuonna lainakanta kääntyy kasvuun.

2020-luvun alkupuolen jatkuneet poikkeuksellisen vahvat ajat Lappeenrannan kaupungin taloudessa ovat jäämässä taakse. Tilinpäätösennusteessa odotetaan Lappeenrannalle muodostuvan vuosikatetta 33 miljoonaa euroa, mikä on liki puolet vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuosikate kattaa poistot ja tulos tulee olemaan 13 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta 69 miljoonaan euroon kohoavista investoinneista se kattaa alle puolet.

– Vuoden alusta voimaan tullut työllisyyspalvelu-uudistus kasvatti kuntien talouden kokoa. Lappeenrannan nettomenot ovat kasvaneet alkuvuonna viidellä prosentilla. Työllisyyspalveluilla on ollut onnistunut aloitus sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Etelä-Karjalan kuntien työllisyyspalveluille osoittama rahoitus tälle vuodelle on riittävä, toteaa kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen.

Lappeenrannan vertailukelpoisten nettomenojen kasvu on pysynyt maltillisella runsaan kahden prosentin tasolla. Kaupungin toimialat pysyvät kokonaisuutena hyvin budjetissa. Tiukinta tekee teatterin talousarvion pitävyydessä, jossa on lievää ylityspainetta sekä tuottotavoitteessa että menoissa. Viime vuosina heikosti käynyt tonttikauppa on ollut vilkkaampaa. Sitä on vauhdittanut tonttien lunastaminen päättyvän maapoliittisen ohjelman ehdoilla.

– Vuosikatteen heikkeneminen ei johdu menojen kasvusta, vaan verorahoituksen vähenemisestä. Verokertymä on jäämässä noin neljä miljoonaa euroa pienemmäksi viime vuoteen nähden. Kunnallisverokertymä pysyy korkeintaan viimevuotisella tasolla, todennäköisesti jopa pienenee jonkin verran, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius.

Yhteisöveron tuotossa on merkittävä pudotus, kun kertymä vähenee yli 14 %. Kiinteistöveropottikin supistuu hieman. Valtionosuudet vähenevät viidellä miljoonalla eurolla, kun eliminoidaan TE-uudistuksen vaikutus. Verotulot ja valtionosuudet vähenevät yhteensä siten liki 10 miljoonaa euroa viime vuoteen nähden.

Rakennusinvestointiohjelma etenee vauhdikkaasti ja talonrakennusinvestointeja tehdään tänä vuonna 38 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunki pääomittaa Lato-konsernia 12 miljoonalla eurolla, mistä 7,5 miljoonaa euroa kohdentuu Danfossin tehdashankkeen toteutukseen ja 4,5 miljoonaa euroa Yritystila Oy:n talouden oikaisuun. Sammontalo valmistui lukuvuoden 2025–2026 alkuun. Pääkirjaston peruskorjaus ja museon kokoelmatilat valmistuvat vielä tämän vuoden aikana. Voiska-talon KVR-urakoitsija on valittu ja uimahallin urakoitsija on tarkoitus valita vielä tänä syksynä. Liikuntapaikkarakentamisessa on käynnistymässä Kimpisen stadionin kunnostus. Merkittävimmät infrarakennuskohteet ovat tänä vuonna Sammontalon ympäristössä. Kaikkiaan kaupunki investoi kuluvana vuonna 69 miljoonalla eurolla. 33 miljoonan euron vuosikate kattaa 69 miljoonan euron investoinneista alle puolet.  

– Kassavarat ovat hupenemassa 35 miljoonalla eurolla ja ensi vuonna lainakanta kääntyy väistämättä kasvuun. Kaupunki ei silti ole ottamassa uutta velkaa tänä vuonna, koska edellisvuosien kertaluonteiset vahvat vuodet vahvistivat kaupungin kassaa, vahvistaa Iskanius.

Lappeenrannan konsernitilinpäätöksen ennakoidaan olevan 19 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Lappeenrannan kaupunginhallitus käsittelee puolivuotiskatsausta maanantaina 25.8.2025 ja kaupunginvaltuusto 1.9.2025.

 

Lisätietoja:

Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Jari Iskanius, apulaiskaupunginjohtaja
Puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi