Lappeenrannan tilinpäätöksestä tulossa odotetun vahva
Vielä alustavien lukujen perusteella Lappeenrannan kaupungin vuoden 2024 tulos tulee olemaan noin 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Investointeihin ei otettu lisää velkaa. Vuosikymmenen alun poikkeuksellisen vahvat talousvuodet ovat päättymässä kuluvaan vuoteen.
Vuosi 2024 oli kuntataloudessa eräänlainen välivuosi. Sote-uudistukseen liittyviä isoja eriä ei kohdentunut viime vuoteen ja työllisyyspalvelu-uudistuksen osalta muutokseen vasta valmistauduttiin.
– Lappeenrannan kaupungin nettomenojen kehitys oli hallinnassa, ja kokonaisuutena ne jopa vähenivät noin puolella prosentilla. Vertailukelpoisten nettomenojen kasvu jäi alle prosenttiin, kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen toteaa.
Sallisen mukaan kaupungin toimialojen budjetit pitivät kokonaisuutena varsin hyvin. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen kaikki valtuustoon nähden sitovat kehykset toteutuivat budjetoitua parempana. Lasten ja nuorten palveluissa varhaiskasvatuksen osallistumisaste jatkoi nousuaan, minkä vuoksi varhaiskasvatuksen budjetti ylittyi noin 100.000 eurolla, mutta opetustoimi selvisi talousarvioon nähden pienemmillä menoilla.
Kulttuuripalveluissa teatteri jäi jälkeen lipputulotavoitteestaan ja toimintakate toteutui vajaat 200.000 euroa budjetoitua heikompana. Kaupunkikehityksen talous toteutui jopa miljoonan budjetoitua parempana. Omina kehyksinään olevien maaomaisuuden tuottojen ja rakennusvalvonnan tulot jäivät tontinmyynnin ja rakentamisen heikon suhdanteen vuoksi talousarviosta yhteensä liki miljoonalla eurolla.
Lappeenrannan verokertymä oli 186 miljoonaa euroa. Se on 3,4 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, jolloin sote-uudistukseen liittyvä verohännäksi kutsuttu jaksotuserä nosti kertaluonteisesti verokertymää. Valtionosuudet vähenivät 4,1 miljoonaa euroa sote-uudistuksen tasauseristä johtuen. Yhteensä verorahoitus väheni 7,5 miljoonalla eurolla.
Apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius kertoo, että kaupungin vuosikatteeksi on muodostumassa runsaat 56 miljoonaa euroa.
– Vuosikate heikkenee vuoteen 2023 nähden noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Vuosikatteen muutos vastaa suunnilleen verorahoituksen vähennystä, koska nettotoimintamenoissa ei tapahtunut juuri muutosta. Poistojen jälkeen tilikauden ylijäämä asettuu noin 35 miljoonaan euroon.
Nettoinvestointeja toteutui noin 55 miljoonan euron edestä. Suurin investointikohde oli Sammontalo, jonka rakentamiseen käytettiin 17,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna valmistuneista kohteista tärkein oli Korvenkylän koulu. Rakennuksiin investoitiin kaikkiaan 32 miljoonaa euroa.
Yhdyskuntatekniikan runsaan 10 miljoonan euron investoinneista näkyvimmät kohteet olivat Koulukadun saneeraus ja Sammonlahden katu-, hulevesi- ja kevyenliikenteen työmaat. Korjausvelan hoitoon ja keskeneräisten katujen valmiiksi rakentamiseen käytettiin 1,5 miljoonaa euroa. Liikuntapaikkarakentamisessa korostui viime vuonna pallokenttien rakentaminen, kun Amiksen ja Sammonlahden kentät valmistuivat.
Vuosikate riitti vielä viime vuonna investointien kattamiseen, eikä lainakanta kasvanut. Vuosikymmenen alun poikkeuksellisen vahvat vuodet Lappeenrannan taloudessa ovat päättymässä.
– Vuodelta 2025 odotetaan vielä 10 miljoonan ylijäämää, minkä jälkeen tulos jää suunnilleen nollatasolle. Tuloksen painuminen johtuu sekä verotulojen että valtionosuuksien vähenemisestä. Investoinnit pysyvät vielä muutaman vuoden ajan korkealla tasolla, minkä vuoksi lainakanta kääntynee jo tänä vuonna kasvuun, Iskanius avaa.
Kaikki tilinpäätöstiedot ovat alustavia. Tarkemmat tilinpäätöstiedot tulevat julki, kun kaupunginhallitus saa tilinpäätöksen käsiteltäväkseen 31.3.2025. Valtuustoon tilinpäätös etenee tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen 26. toukokuuta.
Lisätietoja:
Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi
Jari Iskanius, apulaiskaupunginjohtaja
Puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi