Lappeenrannan talous käy pakkasella, kasvun mahdollisuuksia on olemassa
Lappeenrannan kaupungin vuoden 2027 talousarvio on kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. 30 miljoonan euron vuosikatetavoitetta ei näillä näkymin saavuteta ennen vuotta 2029. Tulosta painaa verotulojen heikko kehitys. Investointien aiheuttamaa velkaantumista hillitään jaksottamalla hankkeita pidemmälle aikavälille.
Lappeenrannan taloutta varjostaa etenkin yhteisöverojen vähenemisestä ja vaikeasta työllisyystilanteesta johtuva heikko verotulojen kehitys. Yhteisöveron tuotto hupenee liki kahdeksalla miljoonalla eurolla vuoden 2024 tasosta. Kunnallisveron kasvu on jäämässä ensi vuonna yhden prosentin tasolle. Kiinteistöverojen lievä korottaminen palauttaa tuoton kahden vuoden takaiselle tasolle. Kokonaisuutena verotulojen odotetaan saavuttavan vasta vuonna 2028 nimellisesti saman tason kuin vuonna 2024.
Samaan aikaan verotulojen hiipumisen kanssa ovat menot kasvaneet. Menojen kasvu on pysynyt viime vuodet maltillisena, mutta ensi vuonna etenkin kunta-alan palkkaratkaisu nostaa menoja. Muiden menojen inflaatioon ei ole pystytty osoittamaan kokonaan rahoitusta, mikä aiheuttaa sopeuttamistarvetta muun muassa joukkoliikenteessä. Nettomenojen kasvu on 3,1 % vuoden 2026 alkuperäiseen talousarvioon nähden, mutta siirtyvät määrärahat sisältävään käyttösuunnitelmaan nähden menot pysyvät kuluvan vuoden tasolla.
Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan investointien rahoittamisen kannalta keskeinen 30 miljoonan euron vuosikatetavoite jää saavuttamatta vuosina 2026–2028.
– Investointikuormaa on kevennetty jaksottamalla hankkeita pidemmälle aikavälille. Olemme voineet siirtää etenkin elinkeinopoliittisia infrahankkeita vuodella tai kahdella eteenpäin. Lisäksi Kimpisen koulun uudisosan suunnitteluun varataan lisää aikaa. Kaikesta huolimatta ensi vuoden investoinnit kohoavat 66 miljoonan euron tasolle ja ovat seuraavinakin vuosina yli 50 miljoonaa euroa.
Uuden uimahallin ja Voiska-talon rakentaminen ovat käynnissä, ja monitoimiareenan rakentamisen odotetaan käynnistyvän ensi syksynä.
– Suuret investoinnit heikommalla vuosikatteella johtavat lainakannan nopeaan kasvuun. Kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudella velkaantuminen on liki 100 miljoonaa euroa, apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius kertoo.
Toiminnallisesti ensi vuoden merkittävimmät uudistukset tapahtuvat keskusta-alueen kouluverkossa. Lukiokoulutus keskittyy Lyseon kampukselle ja Kimpisen koulu saa käyttöönsä Kimpisen tilat. Lönnrotin ja Simolan koulut yhdistyvät Kesämäkeen ja Nuijamaan koulu Lauritsalaan. Voiska-talo valmistuu vuoden 2027 loppuun mennessä.
Kaupungin omaan palvelutuotantoon liittyvien investointien lisäksi Lappeenrannassa on käynnissä ja vireillä merkittäviä yksityisiä hankkeita.
– Pajarilan datakeskushanke rakentuu useassa vaiheessa ja muita datakeskushankkeita on suunnitteilla. Odotamme myös Solar Foodsin investointipäätöstä, josta pitäisi tulla tietoa lähiaikoina. Nämä tuovat toteutuessaan selvää piristystä kaupungin talouskehitykseen, Sallinen toteaa.
Eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus jatkaa maan julkisen talouden tasapainottamista. Iskaniuksen mukaan taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu siitä kuntatalouteen ja Lappeenrannalle koituvia vaikutuksia.
– Pelkästään valtionosuuden indeksijäädytys leikkaisi rahoituksesta vaalikauden aikana yli neljä miljoonaa euroa. Varaudumme ensi vuoden aikana sopeutustoimien valmisteluun, jotta päätöksiä voidaan tarvittaessa tehdä jo vuoden 2028 talousarvion yhteydessä.
Lappeenrannan kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 16.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 7. joulukuuta.
Lisätietoja:
Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi
Jari Iskanius, apulaiskaupunginjohtaja
Puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi