Lappeenrannan Kisapuiston tekojääkenttä pyritään saamaan kuntoon loppukaudeksi – kaupunki suunnittelee kentän putkiston vaihtoa kesälle 2026

Lappeenrannan kaupungin hallinnoiman Kisapuiston tekojääkentän kunto on aiheuttanut ongelmia. Suomen Bandyliigassa pelaavan jääpalloseura Veiterän ottelu 7.2. jouduttiin perumaan kenttäolosuhteiden vuoksi, ja 1.2. pelatun ottelun aloitus viivästyi samasta syystä lähes tunnin verran.

Jääpalloliiton liittohallitus on linjannut, että Veiterä ei tällä erää voi pelata otteluitaan Kisapuistossa. Kisapuiston jään kunto tarkastetaan puolueettoman tahon toimesta. Kisapuiston jää tulee aukottomasti todistaa pelikuntoiseksi, jotta siellä voi pelata Bandyliigan otteluita.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen pahoittelee tapahtunutta ja kertoo, että kaupunki kantaa vastuunsa tilanteessa.

– Pyrimme hyvässä yhteistyössä Veiterän kanssa yhä kaikin keinoin siihen, että seura pystyy pelaamaan loppukauden ottelunsa Lappeenrannassa.

– Mikäli Veiterä ei pysty pelaamaan otteluitaan Kisapuistossa, kaupunki vastaa tarvittavista kustannuksista ja mahdollistaa osaltaan Veiterän kauden jatkumisen muualla.

Kisapuiston tekojääkentän kokonaistilanne ratkaistaan Sallisen mukaan kevään aikana.

– Pidän mahdollisena, että kaupunki investoi Kisapuiston tekojään parantamiseen. Valmistelu on käynnissä, ja kentän alla sijaitsevan putkiston vaihto on todennäköistä kesällä 2026.

Mistä ongelmat johtuvat?

Alkujäädytyksen yhteydessä kentän pohjaan on jäänyt ilmataskuja, jotka aiheuttavat kopisevan tai onton jään. Tämä aiheuttaa myös jään halkeilun. Ongelma eskaloituu etenkin kovilla pakkasilla.

Alkujäädytyksen haasteet linkittyvät Kisapuiston tekojään tekonurmimattoon, joka on käyttöiältään melko vanha. Matto on ajan kuluessa mennyt tukkoon, ja alkujäädytyksen aikana vesi ei pääse siitä kunnolla läpi. Vastaavasti maton alla oleva ilma ei kunnolla pääse maton läpi ylös.

– Aiempina vuosina onttoja kohtia on ollut kentällä muutamia, tällä kaudella onttoja kohtia näyttää olevan tasaisesti ympäri kenttää. Koska jää on pohjastaan ontto, pääsee se silloin elämään eli liikkumaan aiheuttaen näin halkeamia jäähän, liikuntatoimen kunnossapitopäällikkö Marko Siltamies kertoo.

Jään kanssa on Siltamiehen mukaan ollut pienempiä ongelmia kauden aikana, mutta nyt etenkin kovan pakkasjakson aikana tuo ongelma pahentui huomattavasti, ja käytännössä railojen kohdat ovat menneet heikompaan kuntoon.

– Jään lohkeilu kovilla pakkasilla on sikäli normaalia, mutta varsinkin noissa railojen kohdissa se kertaantuu suuresti. Jäätä on siis kauden aikana pyritty pitämään ohuena ja railoja paikattu sitä mukaa kun niitä on tullut.

Kisapuiston jään tilanne tällä hetkellä

Maanantaina 9.2. tehdyn kenttäkatselmuksen perusteella Kisapuiston jään tilanne on kulunutta viikonloppua parempi, sillä pakkanen on merkittävästi heikentynyt. Huoltotoimet ovat käynnissä.

– Tarkoituksena on tehdä jäähän reikiä ja reikien kautta ”injektoida” vettä tekonurmimaton alla oleviin onttoihin kohtiin. Nämä toimenpiteet on aloitettu kokeiluluontoisesti sunnuntaina 8.2. illalla ja niitä jatketaan parhaillaan, Siltamies sanoo.

Injektointia ei ole kokeiltu aiemmin, sillä Siltamiehen mukaan kukaan ei täydellä varmuudella tarkasti tiedä mitä tekonurmimaton alle työnnettävä vesi tulee tekemään ja ongelmat eivät ole olleet näin rajuja ennen kovaa pakkasjaksoa.

Tällä hetkellä jäätä koetetaan huoltaa tällä menetelmällä karkeasti neljännesosa kerrallaan.

– Parhaassa tapauksessa vesi jäätyessään jämäköittää pohjaa ja hillitsee näin jään liikettä ja tätä kautta halkeilua. Vesi myös luonnollisesti jäätyessään laajenee ja sen seurauksista operaatiossa ei ole tarkkaa tietoa, sillä ilmahan tulee ontosta kohdasta liikkumaan lisättävän veden vaikutuksesta johonkin.

– Tekonurmimattoon ei voida porata reikiä ilman poistamiseksi, sillä riski jäädytysputkiin osumiseen kasvaa kohtuuttoman suureksi.

Paikkauksia on tarkoitus tehdä aamupäivisin, ja tätä varten kenttä suljetaan muulta käytöltä aina puoli kenttää kerrallaan.

– Tarkoituksena on myös, että kenttä avataan iltaisin käyttöön ja saadaan samalla käyttäjiltä kommentteja toimenpiteiden vaikutuksista. Tässä kohtaa Veiterän kanssa on sovittu, että treenit voidaan pitää lähtökohtaisesti Kisapuistossa, Siltamies toteaa.

Varakentän mahdollisuudet

Mikäli Veiterälle syntyy tarve siirtyä varakentälle, käytännössä Vanhalle kentälle tai Ratsumestarin kentälle, käydään siitä keskustelu Veiterän ja liikuntatoimen välillä.

– Varakenttä saadaan tarvittaessa käyttöön nopeasti. On kuitenkin tärkeä huomioida, että varakentän käytöstä puhuttaessa on hyvä tehdä selkeä ero heti siihen, käytetäänkö kenttää treenikäytössä vai pelikäytössä.

– Mikäli varakenttää aiotaan käyttää peleihin, tulee sen soveltuvuudesta saada ensin päätös jääpalloliitolta, Siltamies tarkentaa.

Päätös Veiterän ottelun järjestämiseen Kisapuistossa 7.2. tehtiin edeltävän torstain treeneissä todetun jään kunnon perusteella. Lopullinen päätös pelin perumisesta tehtiin 40 minuuttia ennen ottelun alkua.

– Siinä vaiheessa ja tuossa aikaikkunassa ottelutapahtuman vaatiman infran siirtäminen varakentälle ei ollut enää mahdollista.

Liikuntatoimi selvittää parhaillaan valaistuksen parannuksia Vanhan kentän osalta. Nykyinen valaistus ei ole riittävä kilpatason otteluihin.

– Kilpatason valaistusta kentällä ei ole tarvittu vuosikausiin, ja tavalliseen luistelukäyttöön nykyinen valoteho riittää varsin hyvin. Siksi Vanhan kentän valaistukseen ei ole aiemmin tehty kilpatason edellyttämiä parannuksia, Siltamies kertoo.

Lappeenrannan kaupunki tiedottaa tarvittaessa aiheesta myöhemmin lisää.

Lisätietoja:

Kisapuiston kokonaistilanteen ratkaisuista:
Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Kisapuiston jään kunnosta ja huoltotoimenpiteistä:
Marko Siltamies, kunnossapitopäällikkö 
Puh. 040 653 4888, marko.siltamies@lappeenranta.fi