Lappeenrannalle vielä vahva tulos vuodelta 2025 – verotulot kääntyivät laskuun
Vielä alustavien lukujen perusteella Lappeenrannan kaupungin vuoden 2025 tulos tulee olemaan noin 14 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Liki 62 miljoonaan euroon kohonneisiin investointeihin ei otettu lisää velkaa. Verotulot kääntyivät viime vuonna selvään laskuun, ja vuosikymmenen jälkimmäinen puolisko tulee olemaan kaupungin taloudessa huomattavasti tiukempi.
Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan Lappeenrannan talous pysyi vuonna 2025 vielä selvästi ylijäämäisenä, mutta kääntyi odotetusti heikompaan suuntaan verotulojen vähentyessä.
– Verokertymä aleni 7,2 miljoonalla eurolla. Eniten putosi yhteisöveron tuotto, mikä johtuu ennen kaikkea metsäteollisuuden vaikeasta tilanteesta.
Myös kunnallis- ja kiinteistöverojen kertymät vähenivät. Kunnallisveron osalta kehitystä tosin vääristää vuosien 2024 ja 2025 väliset tilitysten oikaisut, joita ilman kertymä olisi kasvanut noin kahdella miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron tuottoa nakersi kiinteistökannan verotusarvon pieneneminen.
Työvoimapalvelujen siirtyminen kaupungin tehtäväksi näkyi nettomenojen liki yhdeksän prosentin kasvussa, mutta vertailukelpoinen nettomenojen kehitys pysyi maltillisella 1,6 % tasolla. Kuntien vastuu työttömyysturvan rahoituksesta laajeni osana työllisyyspalvelu-uudistusta.
– Lappeenrannan rahoitusosuus työttömyysturvasta oli viime vuonna 10,5 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 5,3 miljoonaa euroa. Valtio korvasi rahoitusvastuun laajenemisesta 3,9 miljoonaa euroa, vaikka kompensaation tuli olla täysimääräinen. Kompensaatio oli mitoitettu vuoden 2023 työttömyystilanteen mukaan, apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius sanoo.
Sallinen ja Iskanius antavat kiitosta kaupungin toimialoille, jotka pysyivät hienosti budjeteissaan, eikä valtuustoon nähden sitovien kehysten ylityksiä tullut.
– Kulttuuripalvelujen kehys riitti kokonaisuutena, vaikka museo ja teatteri ylittivät omat budjettinsa. Lasten ja nuorten palveluissa sekä kaupunkikehityksessä varoja jäi käytettäväksi vuoden 2026 puolella. Myös Etelä-Karjalan työllisyysalue aloitti toimintansa ylijäämäisenä, mikä tuo tarvittavaa puskuria korkealle kohonneen työttömyyden hoitoon, Iskanius tarkentaa.
Lappeenrannan vuosikatteeksi muodostuu noin 41,5 miljoonaa euroa.
– Vuosikate on edelleen vahva, vaikka alenee 15 miljoonalla eurolla vuoteen 2024 nähden. Vuosikatetta heikentää verotulojen vähentyminen. Poistojen jälkeen tilikauden tulos asettuu 14 miljoonan euron tasolle, Iskanius kertoo.
Kaupungin investoinnit kohosivat ennätyskorkealle tasolle nettoinvestointien ollessa 61,7 miljoonaa euroa. Investoinneista rakennusinvestointeja oli runsaat puolet, 32,7 miljoonaa euroa.
Suurin investointi oli Sammontalo, jonka valmiiksi saattamiseen investoitiin viime vuonna 12,5 miljoonaa euroa. Sammontalon rakentaminen maksoi yhteensä 45,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät muut rakennusinvestoinnit olivat sisäliikuntahalli ja pääkirjaston peruskorjaus sekä museon kokoelmatila. Yhdyskuntatekniikan vajaan 10 miljoonan euron investoinneista noin puolet kohdistui liikenteen sujuvoittamiseen, kevyenliikenteen raitteihin ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Korjausvelan hoitoon ja keskeneräisten katujen valmiiksi rakentamiseen käytettiin pari miljoonaa euroa.
Liikuntapaikkarakentamisen keskeisin kohde oli syksyllä käynnistynyt Kimpisen yleisurheilukentän peruskorjaus. Kertaluonteisena kohteena kaupunki pääomitti Lappeenrannan Toimitilat Oy:tä 12,0 miljoonalla eurolla, josta 7,5 miljoonaa euroa kohdentui Danfossin tehtaan rakentamiseen ja 4,5 miljoonaa euroa Lappeenrannan Yritystila Oy:n talouden tervehdyttämiseen.
Sallisen mukaan investoinnit ylittivät tulorahoituksen 20 miljoonalla eurolla.
– Kaupungin lainakanta ei kuitenkaan kääntynyt vielä viime vuonna kasvuun, vaan investoinnit kyettiin kattamaan edellisvuosien vahvojen tulosten vankistaman kassan avulla.
Vuosi 2025 tulee jäämään tällä erää Lappeenrannan viimeiseksi selvästi ylijäämäiseksi vuodeksi. Vuoden 2026 talousarviossa tulos on nollatasolla. Vuodelta 2025 siirtyvät määrärahat tulevat painamaan budjetin alijäämäiseksi. Verotulojen kasvu voi jäädä budjetoitua vaisummaksi, koska ennusteet taloustilanteen ja työllisyyden kehityksen käänteestä ovat heikentyneet. Samalla työttömyysturva- ja toimeentulotukimenot kohoavat.
– Kaupungin investointiohjelma on vuosikymmenen vaihteeseen saakka raskas, mikä tulee kääntämään lainakannan huomattavaan kasvuun. Vuosikymmenen alkupuoliskon vahvat vuodet tuovat Lappeenrannalle kuitenkin mahdollisuuden reagoida maltillisesti ja pitkäjänteisesti heikompaan suhdanteeseen, Sallinen toteaa.
Kaikki tilinpäätöstiedot ovat alustavia. Tarkemmat tilinpäätöstiedot tulevat julki, kun kaupunginhallitus saa tilinpäätöksen käsiteltäväkseen 30.3.2026. Valtuustoon tilinpäätös etenee tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen 1. kesäkuuta.
Lisätietoja:
Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi
Jari Iskanius, apulaiskaupunginjohtaja
Puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi