Kokeiluista käytännön ratkaisuiksi – näin Lappeenrannassa edistetään vähähiilisempää arkea
Miten sähköautojen lataamista voitaisiin helpottaa taloyhtiöissä? Voisiko auton saada käyttöön ilman, että omaa autoa tarvitsee omistaa? Entä voisiko maanparannuksella olla merkitystä myös ilmaston kannalta?
Lappeenrannassa näihin kysymyksiin on etsitty vastauksia käytännön kokeilujen kautta. Tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja, jotka eivät jää vain suunnitelmien tasolle, vaan joita voidaan hyödyntää kaupungissa myös tulevaisuudessa.
Yksi keskeinen ajatus on ollut tarkastella ilmastotyötä mahdollisimman konkreettisesti: mitä erilaiset ratkaisut tarkoittavat asukkaiden arjessa ja millaisia ilmastohyötyjä niillä voidaan saavuttaa?
Sähköauton lataaminen kiinnostaa – mutta miten latauspaikat saadaan taloyhtiöihin?
Sähköautojen yleistyessä myös kotilatauksen merkitys kasvaa. HALT-hankkeessa selvitettiin 16 lappeenrantalaisen taloyhtiön mahdollisuuksia rakentaa sähköautojen latauspisteitä. Selvityksessä kartoitettiin muun muassa kiinteistöjen sähköjärjestelmien teknisiä rajoitteita, pysäköintipaikkojen omistussuhteita sekä asukkaiden lataustarpeita.
Selvitykseen osallistuneiden asukkaiden päivittäiset ajomatkat olivat pääosin melko lyhyitä, 50 kilometriä tai alle. Kotona tapahtuva lataaminen sopiikin hyvin tällaiseen käyttöön: kun auton voi ladata omalla pysäköintipaikalla, julkisia latauspisteitä tarvitaan lähinnä pidemmillä matkoilla.
Kotilatauksella näyttää olevan merkitystä myös sähköautoon siirtymisessä. Kyselyyn vastanneista ladattavan auton omistajista 75 prosenttia arvioi latauksen saatavuuden erittäin merkittäväksi auton hankintapäätöksessä. Kaikista vastaajista puolet puolestaan koki kotilatauksen puutteen sähköautoiluun siirtymisen hidasteeksi.
Selvityksen perusteella useimpiin taloyhtiöihin on mahdollista rakentaa latausjärjestelmä ilman koko sähköjärjestelmän saneeraamista. Sähköliittymien ja pääsulakkeiden kapasiteetti oli kohteissa yleisesti hyvällä tasolla. Sähköpääkeskuksen uusiminen olisi ollut tarpeen vain yhdessä selvityksen kohteista, ja siinäkin keskus oli jo muuten teknisen elinkaarensa päässä.
”Latauspisteiden rakentamista ei siis useimmissa taloyhtiöissä tarvitse ajatella koko sähköjärjestelmän uusimisena. Olennaista on selvittää taloyhtiön lähtötilanne ja suunnitella järjestelmä niin, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa myöhemmin”, toteaa Juho Vento, nuorempi tutkija LUT-yliopistolta.
Selvityksessä suositellaan vaiheittaista toteutusta, jossa latausjärjestelmän laajennettavuus huomioidaan jo ensimmäisessä vaiheessa. Esimerkiksi kaapelointi ja kaapelireitit voidaan suunnitella valmiiksi useampia latauspisteitä varten, vaikka kaikkia latauslaitteita ei hankittaisi heti. Näin järjestelmää voidaan laajentaa tarpeen kasvaessa ilman, että aiemmin tehtyjä ratkaisuja tarvitsee rakentaa uudelleen.
Myös kustannukset riippuvat ennen kaikkea toteutuksen laajuudesta. Selvityksessä muutaman latauspisteen ratkaisujen arvioidut kokonaiskustannukset olivat noin 8 000–12 000 euroa, kun kaikkien pysäköintiruutujen sähköistämisen kustannusarvio oli noin 30 000–60 000 euroa.
Asukkaan näkökulmasta toimiva latausjärjestelmä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sähköautoa voi ladata siellä, missä auto muutenkin pysäköidään. Samalla taloyhtiössä kannattaa varautua tulevaisuuden tarpeisiin: ensimmäisen latauspisteen rakentaminen voi olla lähtölaukaus järjestelmälle, jota voidaan myöhemmin laajentaa myös muille asukkaille.
Autoa ei aina tarvitse omistaa
Kaikki eivät tarvitse autoa joka päivä. Silti elämässä tulee tilanteita, joissa auto on kätevin taikka ainoa toimiva vaihtoehto.
Lappeenrannan Asuntopalvelun kohteissa kokeiltiin sähköisiä yhteiskäyttöautoja, joiden tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus käyttää autoa ilman oman auton omistamista.
Kokeilussa asukkaiden käyttöön tuotiin neljä sähköistä yhteiskäyttöautoa eri puolille kaupunkia. Lisäksi yhteiskäyttöön hankittiin pakettiauto.
Yhteiskäyttöauto voi olla kiinnostava vaihtoehto esimerkiksi asukkaalle, joka tarvitsee autoa vain satunnaisesti. Oman auton sijaan autoa voi käyttää silloin, kun sille todella on tarvetta – esimerkiksi kauppareissulla, harrastuksiin tai mökkimatkalle.
”Yhteiskäyttöautot ovat liikkuneet kohteissamme varsin hyvin, ja niiden käytöstä on saatu myönteisiä kokemuksia. Pari autoa jää myös jatkossa samaan käyttöön”, kertoo Lappeenrannan Asuntopalvelun järjestelmäasiantuntija Petri Kuukka.
Yhteiskäyttöautojen kokeilu liittyy laajempaan ajatukseen siitä, että vähähiilinen liikkuminen ei tarkoita vain yhtä ratkaisua. Oman auton käytön vähentäminen voi onnistua eri ihmisillä eri tavoin. Toiselle sopii joukkoliikenne, toiselle pyörä ja kolmannelle yhteiskäyttöauto.
Maanparannuskuiduilla voidaan parantaa pellon kasvukuntoa ja sitoa hiiltä
Ilmastotyö ei rajoitu liikenteeseen. Myös sillä, mitä maaperälle tapahtuu, on merkitystä.
Lappeenrannassa kokeiltiin maanparannuskuitujen hyödyntämistä maataloudessa. Ravinnekuitujen avulla voidaan parantaa maan rakennetta ja multavuutta, mikä voi näkyä pellon kasvukunnossa ja sadontuottokyvyssä. Samalla niiden käytöllä voidaan tavoitella hiilen sitoutumista maaperään ja vähentää ravinteiden vapautumista vesistöihin.
Soilfoodin maatalousmyynnin johtajan Mika Malinin mukaan ravinnekuiduilla on Lappeenrannan alueella jo vakiintunut käyttäjäkunta, ja kiinnostus on kasvanut viljelijöiden nähtyä niiden vaikutuksia käytännössä.
“Samalla kun parannamme peltojen viljelyä ja tuotamme parempia satoja, tuotamme arvoa myös ympäristölle ja luonnolle. Ravinnekuidut ovat tehokas väline sitomaan hiiltä ja tuomaan sitä merkittäviä määriä lisää peltoon. Samalla ne voivat ehkäistä ravinteiden vapautumista vesistöihin.”
Malinin mukaan kokeilu on hyvä esimerkki siitä, miten kaupungin ilmastotyössä voidaan yhdistää viljelijän, ympäristön ja kiertotalouden tavoitteita.
“Tässä hankkeessa kaupunki pystyy yhdellä kertaa tukemaan viljelijän tekemää ilmastotyötä, lisäämään maan sadontuottoa ja edistämään suomalaista kiertotaloutta.”
Hiilikädenjälki auttaa tunnistamaan ilmastotyön laajempia vaikutuksia ilmastotyötä uudesta näkökulmasta
Kun erilaisia ilmastoratkaisuja kokeillaan, tarvitaan myös keinoja arvioida niiden vaikutuksia.
Tässä kohtaa mukaan tulee hiilikädenjälki.
Hiilijalanjälki kertoo toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilikädenjäljessä huomio siirtyy puolestaan ratkaisun aikaansaamiin positiivisiin ilmastovaikutuksiin.
Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, mitä hyvää ratkaisu voi saada aikaan verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei toteutettaisi.
Projektin piloteissa hiilikädenjälkilaskentaa on hyödynnetty eri ilmastotoimien tarkastelussa. Tavoitteena on ollut saada parempi käsitys siitä, millaisilla ratkaisuilla voidaan saada aikaan mahdollisimman suuria ilmastohyötyjä. Laskenta toi esiin, että kaupungeilla voi olla mahdollisuuksia vähentää päästöjä myös oman organisaationsa rajojen ulkopuolella esimerkiksi mahdollistamalla ratkaisuja, joiden vaikutukset ulottuvat asukkaisiin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin.
”Hiilikädenjälkilaskennassa oli kiinnostavaa huomata, kuinka monenlaisilla mahdollisuuksilla kaupungit voivat edistää päästövähennyksiä myös oman organisaationsa rajojen ulkopuolella. Pilottien laskennassa oli hienoa nähdä konkreettisten toimenpiteiden hyödyt todelliseen dataan perustuen,” kertoo Laura Lakanen, tutkijatohtori, LUT-yliopisto.
Hiilikädenjäljen tarkastelu voi auttaa myös päätöksenteossa ja resurssien kohdentamisessa. Lappeenrannan kaupungin ilmastokoordinaattori Petri Kero nostaa esiin laskennan käytännön hyödyn:
“Toimenpiteiden hiilikädenjäljen laskeminen mahdollistaa kaupungin rajallisten resurssien kohdistamisen kaikista tehokkaimpien toimenpiteiden toteuttamiseen.”
Laskennassa havaittiin myös, että hiilikädenjäljen arviointiin liittyy aina oletuksia ja epävarmuuksia. Siksi laskennan lähtökohtien, rajausten ja vertailutilanteiden läpinäkyvyys on tärkeää. Samalla hiilikädenjälki voi toimia kaupungin ilmastotyön ja strategisen suunnittelun tukena: sen avulla voidaan tunnistaa toimia, joiden positiiviset ilmastovaikutukset voivat ulottua kaupungin omaa toimintaa laajemmalle.
Ilmastotyö tapahtuu myös yhdessä
Konkreettisten selvitysten ja kokeilujen lisäksi hankkeen aikana on tuotu ilmastoteemoja lähemmäs asukkaiden arkea erilaisten tapahtumien ja osallistumisen kautta.
Sähköiseen liikenteeseen liittyvissä tapahtumissa asukkaat ovat voineet tutustua sähköautoihin ja latausratkaisuihin. Pyöräilyyn ja kestävään liikkumiseen liittyvissä tapahtumissa on puolestaan nostettu esiin vaihtoehtoja auton käytölle.
Myös luonnon monimuotoisuus on ollut osa kokonaisuutta. Esimerkiksi MUST-festivaalin yhteydessä toteutetussa luontopihatempauksessa asukkaat pääsivät rakentamaan hyönteishotelleja ja viemään lahopuuta omille pihoilleen.
Ilmastotyö ei siis aina tarkoita suurta investointia tai kokonaan uuden järjestelmän rakentamista. Joskus kyse voi olla tiedosta, pienestä kokeilusta tai vaihtoehdon tarjoamisesta.
Mitä kokeiluista jää käteen?
Yksittäisten kokeilujen merkitys ei välttämättä näy yhdessä yössä. Niiden arvo on myös siinä, että kokeilemalla voidaan selvittää, mikä toimii käytännössä ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Sähköautojen latausselvitys tuottaa tietoa taloyhtiöiden tulevien ratkaisujen tueksi. Yhteiskäyttöautojen kokeilu antaa kokemuksia uudenlaisesta tavasta järjestää liikkumista. Maanparannuskuitujen kokeilu lisää ymmärrystä maaperän ja ilmastotyön yhteyksistä. Hiilikädenjälkilaskenta puolestaan tarjoaa työkalun erilaisten ilmastohyötyjen tarkasteluun.
Yhteistä kokeiluille on pyrkimys löytää ratkaisuja, jotka ovat paitsi ilmaston kannalta hyödyllisiä myös käytännössä toimivia.
Ratkaisuja hyödynnetään kaupungin ilmastotyössä
Kokeiluista ja selvityksistä syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää kaupungin tulevassa ilmasto- ja kestävän kehityksen työssä.
Hankkeen keskeinen oppi onkin ehkä se, että ilmastotyö koostuu monista erilaisista ratkaisuista. Osa näkyy suoraan asukkaan arjessa, kuten mahdollisuus ladata sähköautoa tai käyttää yhteiskäyttöautoa. Osa tapahtuu taustalla, esimerkiksi maaperässä tai laskelmissa.
Kun näitä ratkaisuja kokeillaan, niiden vaikutuksia arvioidaan ja toimiviksi todettuja käytäntöjä viedään eteenpäin, voidaan rakentaa askel kerrallaan vähähiilisempää Lappeenrantaa.
HALT-hanke
HALT – Ilmastonmuutoksen hillitseminen hiilikädenjälkimenetelmän avulla -hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi erityisesti liikenteen ja maankäytön sektoreilla. Hankkeen keskiössä on ollut hiilikädenjälkimenetelmän hyödyntäminen sekä erilaisten käytännön pilottien toteuttaminen.
Hankkeen toteuttavat Lappeenrannan kaupunki ja LUT-yliopisto. Hanke on toteutettu Euroopan unionin rahoittamana vuosina 2025–2026.
Lisätietoja hankkeesta ja sen kokeiluista:
HALT – Ilmastonmuutoksen hillitseminen hiilikädenjälkimenetelmän avulla - Lappeenranta